Ohjeen löysin Ravelrysta nimellä Strawberry Victorian. Jouduin tosin muokkaamaan mallia melko rankalla kädellä, koska kämmekkäistä meinasi tulla aivan liian suuret. Siispä sen sijaan, että peukalon lisäyksiä on ohjeessa tehty joka kolmas kerros, teinkin niitä joka toinen kerros ja jätin kuvion ylimmät kiemurat kokonaan pois. Kämmekkäät on neulottu 2,5 koon sukkapuikoilla ja linnun kirjailin lopuksi kultalangalla silmukoita jäljittelevin pistoin.
Kirjava lanka on Austermann Steppiä ja valkoinen Fabelia. Kultalanka on jotain vanhaa virkkauslankaa, joka löytyi äitini lankakaappien kätköistä. Muistan hänen virkanneen tästä jotain kun olin pieni, eli varmaan ainakin 35 vuotta vanha lanka on kyseessä. Että näköjään kulkee tämä lankojen hamstraaminen suvussa suoraan periytyvänä ominaisuutena. :D
Ehdottomasti kaunein näkemäni neulottu runo!
VastaaPoistaAivan upeat :-)
VastaaPoistatosi kauniit.
VastaaPoistaKaunis runo! Kannatta hillota lankoja, koskaan ei tiedä mitä milloinkin tarvii :D
VastaaPoistaKiitos, Nina, Satu, mehtäemäntä ja Emilia! <3
VastaaPoistaEmilia: Tämä esimerkki tosiaan osoittaa, että lankoja kannattaa hillota siksikin, että jos ei itse niitä tarvitsekaan, niin seuraava sukupolvi saattaa joskus keksiä niille käyttöä. ;)
Tuota mallia minäkin olen ihastellut ja ajatellut neulovani. Tuntuu vaan ettei mitään valmistu näin talvihorroksessa.
VastaaPoista