tiistai 9. heinäkuuta 2019

Hame itselle ja tytölle

Innostuin pitkästä aikaa ompelemaan. Vuosi sitten ompelin yhden onnistuneen hameen, mutta sen jälkeen seuraava yritys meni pieleen ja tappoi ompeluinnon pitkäksi aikaa. Näköjään vuoden se vaati päästä yli harmituksesta.


Tällä kertaa lähdin etsimään, jos mahdollista, vielä helpompaa mallia. Hakusanalla "paperbag waist skirt tutorial" löytyi monta ohjetta, joista kaikista taisin poimia helpoimmat palat ja yhdistelin omaksi rautalankaversiokseni. Jotain osviittaa kuvien kera saa esim. Create/Enjoy ja Cut Out+Keep -blogeista.

Kankaaksi löysin äidin varastoista putkiremontin yhteydessä minulle päätyneestä pinosta raitakangasta, jonka olen aikaisemmin hylännyt hametarkoituksista kansallispukumaisuutensa vuoksi, mutta nyt keksin, että jos laitankin raidat poikittain, niin vaikutelma vähän muuttuu. (Usko omiin ompelukykyihin oli nimittäin tuossa vaiheessa sen verran matalalla, etten raaskinut lähteä uutta kangasta ostamaan...)


Lyhykäisyydessään pala on suorakaiteen muotoinen. Taitoin ja ompelin vyötärökaistaleen sopivan levyiseksi. (Ompeleminen oli oikeastaan turhaa, sen jätän välistä seuraavalla kerralla.) Sitten ompelin vetoketjun takasauman yläosaan ja sen jälkeen loput takasaumasta kiinni. (Seuraavaan hameeseen teen nämä työvaiheet päinvastaisessa järjestyksessä.)


Sitten aloin vaan taitella hameen yläreunaa laskoksille nuppineulojen avulla, kunnes laskosten ulkonäkö tyydytti ja vyötärö oli sopivan mittainen. Ompelin jokaisen laskoksen molempiin reunoihin vyötärökaistaleen levyisen ompeleen ylhäältä alas.

Ihan viimeiseksi ompelin vielä taitteen helman reunaan.


Vyölenkit olisin tehnyt, jos ne olisi tuntuneet tarpeellisilta; mutta kun olen tätä nyt pari päivää käyttänyt vyön kanssa ilman lenkkejä eikä vyö lähde vyötäröltä valumaan mihinkään suuntaan, niin en taida viitsiä.


Kangasta jäi oman hameen jälkeen sen verran, että päätin ommella hameen vielä tyttärellekin. Se syntyi helposti Kototeko -blogin helppoakin helpommalla ohjeella. Tässä jätin tarkoituksellaan kankaan hulpioreunan helman alareunaan (siis se kankaan reuna, joka ei lähde purkautumaan). Ei pelkästään siksi, että säästyn ompelemasta yhden saunan, vaan koska siitä tuli mielestäni kivan näköinen niin.


Alakuvassa näkyy vyötärön laskokset vähän lähemmin. Olen siis sekä edessä että takana lähtenyt taittelemaan laskoksia keskiviivasta ulospäin.


Tämä on toki kaukana täydellisestä ja nurjaa puolta en kehtaa edes esitellä. Mutta sen verran käytettävä vaate tästä kuitenkin tuli, että ompelujumi tuli selätettyä ja aloitin jo uutta ompelutyötä. On tämä ompeleminen oikeasti aika kivaa.

Kuvat otti Ida Niemi, kiitos kuvaajalle sekä mallitytölle. :)

2 kommenttia:

  1. Kauniit hameet! Minäkin sain tänään ommeltua hameen valmiiksi onnistuneesti ja voin yhtyä tuohon kuinka kivaa ompeleminen on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On se niin paljon nopeampaa neulomiseen verrattuna, että sitä ihan itekin hämmästyy, että joko tää tuli valmiiksi. 😃

      Poista