Maaliskuussa tuli tehtyä

Maaliskuun aikana valmistui neljät sukat, yksi poncho sekä yhdet leikkikorvikset. Värimaailma poukkoili riemunkirjavasta maanläheiseen ja ulkokuvista huomaa, että sääkin oli hyvin ailahtelevainen; yhdessä kuvassa paistaa keväinen aurinko ja toisessa on maan täydeltä lunta.
Osallistuin maaliskuussa myös kuvahaasteeseen, jossa aiheena oli postata viisi kuvaa arkielämästään.

Maaliskuun aikana on taas tullut uusia lukijoita. Keväisen lämmin tervetulotoivotus teille ja mukavaa kevättä kaikille muillekin! <3

Käsityörintamalle kuuluu isoäidinneliöitä

Pieni välipäivitys sunnuntain kunniaksi, kun ei ole mitään valmista syntynyt koko viikkoon. Elikkä isoäidinneliöitä olen virkkaillut antaumuksella ja siinä ohessa tehnyt vähän jotain muutakin. Tässä nyt kuitenkin tämä neliö-kasa, jonka olen tähän mennessä saanut aikaiseksi. Näistä on tulossa päiväpeitto tyttärelle. Peitto on tilattu jo monta kuukautta sitten, joten olen jo alkanut joutua melkoisen painostuksen kohteeksi näiden valmistumisen suhteen.

On isoäidinneliöistä tullut aiemmin tehtyä paljon muutakin. Tässä pari esimerkkiä.

Noin vuosi sitten neuloin vähän pienempiä isoäidinneliöitä ja niistä kokosin tämmöisen iloisen kassin. Vuorikangas ja kahvat on ommeltu mustasta tyynyliinasta, mikä on muuten ihan ok, mutta vuoden käytön jälkeen kahvat alkaa olla aika kuluneet. Voi olla, että niille pitää pian tehdä jotain. Tämä on muuten semmoinen kassi, mitä ihan tuntemattomat ihmiset tulee kadulla kommentoimaan, mikä nyt yleensä on Suomessa aika harvinaista.

Pari vuotta sitten tein isoäidinneliöistä tämän torkkupeiton, jossa projektissa käytin kaikki silloiset jämälangat loppuun. Annoin peiton vanhemmilleni joululahjaksi ja se onkin päätynyt heillä ahkeraan käyttöön.

Tämmöistä vanhojen muistelua ja tulevaisuuden lupauksia tällä kertaa, toivottavasti ensi viikolla tulee jotain valmistakin. :)

Kirjoneuleponcho

Esikoiselle valmistui viileiden kevätiltojen pelastukseksi tämä suloisen lämmin poncho. Sen verran kauan neuleen suunnitteluvaiheesta oli jo ehtinyt vierähtää, ettei neiti itse lainkaan muistanut olleensa mukana valitsemassa ohjetta ja lankoja. Ihmetteli vain, että olen osannut valita värit, jotka sopivat niin hyvin moniin hänen vaatteisiinsa.
Välillä projektit kestää. ;)

Ohje löytyi Yhteishyvän neuleohjeista nimellä Neulottu poncho. Lanka on ohjeen mukaisesti Isoveljeä ja poncho on neulottu pyöröneuleena 6 mm:n pyöröpuikoilla. Sellainen varoituksen sana, että ainakin minulla ohjeessa mainittu langankulutus ylittyi ja jouduin tilaamaan toisen kerän terraa Isoveljeä Novitalta, koska se on poistumassa valikoimista eikä kaupasta enää löytynyt.

Ponchon helman olen tehnyt ohjeesta poiketen siten, että taitoin ja ompelin käsin ainaoikean reunan sisäänpäin. Muuten se meinasi sitkeästi lähteä rullaantumaan ja oikeastaan se on mielestäni nätimpikin näin.

Malli oli mukava neulottava ja ohje kaikin puolin hyvä ja selkeä. Lopputulos on kaunis ja istuu käyttäjänsä päälle tosi nätisti. Tykkään!

Riikinkukonsulka-leikkikorvikset

Tämän kuun Silmukan ytimestä haasteessa on aiheena lempieläin. Täytyy sanoa, että oikeastaan ensimmäistä kertaa tämä tuntui todelliselta haasteelta! Ensin mietin monta päivää, mikä on lempieläimeni ja lopulta tulin siihen tulokseen, että mikään eläin ei ole mielestäni upeampi ja kauniimpi kuin riikinkukko. Seuraavaksi mietin sitten monta päivää, että miten toteuttaisin riikinkukkoaiheisen käsityön; ohjeita upeisiin riikinkukkoaiheisiin kirjoneuleisiin ja kuvioneuleisiin löytyi kyllä moniakin, mutta ei oikeastaan sellaista, jotka olisin ehtinyt toteuttaa vajaassa kuukaudessa. Lopulta löysin Ravelryn kautta ohjeen riikinkukko-korviksiin. Nämä syntyi tosi nopeasti, mutta huomasin jo tehdessä, että näistä tulee niin isot, ettei tule meikäläisen käytettyä.

 

 Meinasin jo jättää koko korvikset johonkin lankakerien keskelle pölyttymään ja odottamaan uutta inspiraatiota, kun pikkutyttöseni iski näihin silmänsä ja ihastui hurjasti. Hän pyysi, että teen niistä hänelle korvikset ja koska tytöllä ei vielä ole reikiä korvissa, niin virkkasinkin näihin tämmöiset lenksut, joista korvikset saa ripustettua korvalehteen.

Näistä tuli omasta mielestäni ihan hupsut ja hassut, mutta nelivuotias on viihtynyt nämä korvissaan prinsessa-roolileikeissään nyt eilisen illan ja tämän aamun, joten kyllä niitten täytyy oikeasti olla hienot! :D

Ja kun hiukset laittaa korvan päälle, niin tuo hassu lenksukaan ei niin pistä silmään.

Virkkasin vielä toiset vähän pienemmät itselleni, mutta mahtaneeko niistä sittenkään tulla korvakoruja. Luulen, että kehittelen niistä kuitenkin jotain muuta. Joka tapauksessa: haaste selätetty! :D

Kiitos jälleen Sini ja Silmukan saalistaja! :)

Villiintyneet villasukat

Elikkä Novitan sukkalehden villit kirjoneulesukat. Olen nähnyt näitä tehdyn monella muullakin ihanalla väriskaalalla, mutta päädyin kuitenkin juuri sukkalehdessä ehdotettuihin väreihin, koska ihastuin niihin alunperinkin heti lehden saatuani. Ainoastaan valkoisen vaihdoin puhtaan valkoiseksi luonnonvalkoisen sijaan, koska luonnonvalkoista ei sattunut olemaan. Nämä on siis aidot jämälankasukat, joissa on käytetty vain vanhoja keränloppuja.
Kaikki langat ovat 7-veljestä ja sukat on tehty 3-koon puikoilla.

Opettelin tämän työn yhteydessä kaksi ihan uutta juttua, nimittäin jälkeenpäin tehdyn kantapään ja silmukoinnin. Tässä on jälkeenpäin lisätty nauhakavennuskantapää, mutta en ollut kylläkään tehnyt aiemmin minkäänlaista jälkeenpäin lisättyä kantapäätä. Se ei oikeastaan tuntunut mitenkään hankalalta, kun oli hyvät ohjeet. Mutta se silmukointi! Se tuntui alkuun tosi vaikealta ja jouduinkin tekemään ensimmäisen kantapään loppuosan muutamaan kertaan, ennen kuin olin lopputulokseen tyytyväinen. Toinen kantapää menikin sitten ihan kertaheitolla, joten kyllä tässä tuli ihan oikeasti uusi taito opittua. Kiva tunne. :)

Silmukoinnin opettelussa käytin tätä Punomon ohjetta. Valitsin tuon alemman tekotavan, suoraan puikoilta silmukoinnin, vaikka ohjeessa on varoitettu, että se on hankalampi ja vaativampi tapa. Se silti vaikutti minun logiikkaan jotenkin helpommin ymmärrettävältä. Alla olevassa kuvassa näkyy kantapään silmukoitu kärki, eikä silmukoitua kohtaa tosiaan saata mitenkään edes erottaa muusta neuleesta, joten olen sen onnistumiseen todella tyytyväinen.

Sukista tuli hyvin istuvat niin varresta kuin kantapäästäkin. Ainoa harmitus on nyt se, että kylmät säät ovat jo lähes ohi eikä näitä ehdi tänä talvena enää kunnolla käyttää. Päätyvät raukat heti kaappiin kesäksi.

Tämä malli oli ollut aiottujen tehtävien listallani jo tosi kauan, mutta jostain syystä sain tartuttua tähän malliin vasta nyt. Malli on hurjan kiva, luultavasti teen joskus toisetkin joissain aivan erilaisissa väreissä. Tästä työstä jäi mainiot fiilarit kaikin puolin. :D

Tasaisen harmaan arjen ylistys

Miksiköhän tasaista arkea usein kutsutaan harmaaksi? Kai se mielletään jotenkin tylsäksi, niin kuin harmaa värikin. Itse pidän kyllä molemmista; tasainen, yllätyksetön arki on hyvä perusolotila, jota ilman ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Ja harmaa väri... sopii hillittynä ja rauhoittavana välillä mielenmaisemaan paremmin kuin mitkään väri-ilottelut. Esim. nämä ovat yksi lempparini aikaisemmin valmistuneista töistäni.

Joulun jälkeen, kaikkien iloisten, värikkäiden lahjatöiden valmistuttua, iski halu tehdä jotain hyvin luonnonläheistä ja yksinkertaista. Niinpä otin esille lahjaksi saamani kerän Austermann Steppiä, jossa näytti olevan juuri siihen mielentilaan sopivat värit. Värjäys on tässä langassa kuitenkin tehty sillä tavalla läikkäiseksi ja epätasaiseksi, että rauhallisista väreistä huolimatta neulepinnasta lähti muodostumaan kovin levotonta. Niinpä kävin ostamassa kirjavan langan kaveriksi kerän harmaata Pikkusiskoa.

Austermann Step on vanha mieluisa tuttavuus, Pikkusiskoa käytin nyt ensimmäistä kertaa. Langat sopivat ihan kivasti yhteen. Huomaahan sen näppituntumassa, että Pikkusisko on hieman karheampi ja löyhäkierteisempi, mutta ihan passelin tuntuinen sukkalanka kuitenkin.

Sukat valmistuivat 2,5-koon puikolla. Ohuen langan työstäminen ohuilla puikoilla ottaa aikansa. Inspiraatiopulakin on meinannut moneen otteeseen iskeä ja tammikuun alun jälkeen onkin valmistunut jo monta väliin kiilannutta työtä. Uskollisesti nämä ovat kuitenkin reissanneet mukana työpaikan ja kodin väliä, tulleet useimmiten kaivetuksi esille junassa ja valmistuneet siten pikkuhiljaa, muutama puikko kerrallaan.

Näistä tuli hyvät ja mukavat arkisukat arkikäyttöön, sellaisiakin tarvitaan. Ja kuvausta varten satoi juuri sopivasti uskomattoman kaunis takatalven lumipeite. Lumi ja valo, ihana keväinen yhdistelmä.

Kuvahaaste 5/5

Kuvahaasteen viimeinen kuva. Ideana tässä haasteessa oli postata viisi kuvaa arkielämästään ja haastaa joka kuvan kohdalla mukaan joku toinen blogi.

Viimeiseksi haastekuvaksi kuvasin kilpikonnan kodin, jonka rakensimme nelivuotiaan kanssa yhdessä (sellaisista valmiiksi leikatuista paloista) ja jonka hän ihan itse maalasi ja myöhemmin vielä koristeli sydäntarroilla. On niin kiva katsella, kun lapset itse keksii ja tekee kaikenlaista! Ja sitten, kun ne tekeleet vielä päätyvät oikeasti leikkeihin.

Nyt on haaste selätetty ja olen helpottunut. Näin tiivis bloggaustahti ei oikein sovi minulle, onneksi en osallistunut 31 päivää-haasteeseen, jonka tiimoilta monet bloggailevat tässä kuussa joka päivä! Aika vaan tahtoo vuorokaudesta loppua kesken ja aiheitakin on vaikea keksiä ilman ilmeistä asiaa. Haluan kuitenkin pitää aihepiirini käsitöissä, kun kerran käsityöblogia pidän. Mutta ihan kiva haaste tämä oli kuitenkin juuri tälleen viiden päivän mittaisena, eikä kamalasti kirjoitettavaakaan tarvinnut keksiä, kun kuvat olivat pääosassa.

Kiitos siispä Hannalle haasteesta ja haastan lopuksi mukaan vielä Anun Omin kätösin -blogista. :)

Haaste on vapaaehtoinen. Jokainen haastettu voi itse päättää osallistuuko vai ei. :)