Hedelmäisiä avaimenperiä

Näpertelylinja jatkuu. Laatikoita kaivellessa huomasin, että meillä on aika monta ylimääräistä avainrengasta. Mietin, voisikohan jonkun kivan avaimenperän toteuttaa virkkaamalla. Ravelrysta löytyi lukuisia tosi kivoja ideoita, joista sitten tämmöinen hedelmäsiivu-idis lähti elämään.

Omppuihin ajatus lähti näistä Ravelryn kuvista. Varsinaista ohjettahan tuossa ei ole, mutta jos on vähänkin virkannut, niin on helppo kuvasta päätellä, miten omenat on tehty. Virkkasin siis vaan litteät ympyrät ensin luonnonvalkoisella ja sitten uloimman kerroksen punaisella tai vihreällä. Kerroksen loppuun tein seitsemän ketjusilmukkaa, joista tuli ripustuslenkki. Tässä vaiheessa katkaisin langan, laitoin avainrenkaan lenkin sisään ja loppulangalla pistelin ympyrän ulkoreunoista kiinni siten, että siitä muodostui puoliympyrä. Pistelin siemenet neulalla yksittäisinä pistoina ennen kuin ompelin puoliskot yhteen.

Pari omppusiivua tehtyäni ajattelin, että voisihan näitä tehdä sitrushedelminäkin. Siispä keltaista ja oranssia lankaa esille ja hommiin samalla periaatteella kuin edellisetkin. "Lohkot" on pistelty parsinneulalla valmiiseen ympyrään ennen ympyrän yhdistämistä puoliympyräksi.

Lankana näissä oli Nalle- ja Wool -lankojen jämiä ja virkkuukoukku oli kokoa 3.

Luulenpa, että joku näistä päätyy "hyvä kiertämään" -haasteen ylläriksi, koska sellaiseen olen tullut haastetuksi Neuloosi vs. purkoosi -blogin McBurgerousin toimesta jo aikaa sitten, mutta kun kiva - ja toteuttamiskelpoinen - idea antoi odotuttaa itseään. :)

Lisää korttiaskartelua

Jatkoimme vielä korttien askartelua.

Leppäkerttu piti tietysti lennättää kortissakin ison kiven juureen. Tähän ei ole sen kummemmin ohjetta, mutta sekä lehti että leppis on tosi yksinkertaiset virkata. Mustat osat on pistelty neulalla.

 Purjeveneen ohje Bunny Mummyn blogista.

Virkatun pääkallon ohje on Crochet Nirvana -blogista. Erilaisia koristeellisia sugar scull malleja löytyy netistä paljon, tässä minun versioni.
Levinnyt liima jotenkin oudosti pistää silmään näissä kuvissa tummempana, oikeasti ei erotu noin selvästi kylläkään. Vaikka saahan mun mielestä kortista se näkyäkin, että lapsi on ollut mukana tekemässä. :)

Ja arvatkaa vaan kaksi kertaa, minkä tyttö valitsi 6-vuotta täyttävälle kaverille synttärikortiksi? :D

Korttiaskartelua virkkuukoukun kera

Edellisessä postauksessa esittelin virkattuja applikaatioita, joille ei tuntunut olevan oikein mitään käyttöä. Innostuin virkkaamaan tuollaisia pieniä kuvioita lisääkin. Eilen pistettiin sitten viisivuotiaan kanssa askartelutuokio pystyyn ja saatiin aikaiseksi muutama kortti. Lisääkin on syntymässä, mutta viisivuotiaan ehdoilla kun mentiin, niin tämän verran jaksettiin tehdä valmiiksi yhdeltä istumalta.

Edellisen postauksen purjevene päätyi purjehtimaan sinisille laineille parin pilvenhattaran alle.

Virkattu omppu ei pudonnut kauaksi puusta. Tähän ei ole ohjetta - netistä olisi varmaan löytynyt sellainen, jolla omenasta olisi tullut enemmän omenan näköinen.

Ja viimeisenä perinteinen kukkakortti. Kukkaan kuvallinen ohje täällä.

Jatkamme ideointia, sillä kevät kaikkine lähestyvine juhlineen on ajankohtaista aikaa korttiaskarteluille.

Terveisiä helteiseltä veneveistämöltä

Veneet on veistetty langasta ja veisto tapahtui virkkuukoukulla. En ihan tarkkaan muista mihin tarkoitukseen näitä alunperin ajattelin, teki vaan mieli kokeilla tehdä tämmöinen.

Helle vissiin on laittanut pään vähän pehmeäksi viime päivinä, kun toiminta on ollut vähän vähemmän järjellisesti ohjautunutta. Esimerkiksi nyt nämä veneet. Näin kuvan tämmöisestä pienestä veneapplikaatiosta jossain ja aloin siltä istumalta virkata sellaista ilman ohjetta. (Tuo kuvan pieni vihreä.) Veneestä tuli vino, keno ja muutenkin hutera, joten tässä vaiheessa päätin etsiä ohjeen. Joka löytyi todella helposti Bunny mummyn blogista kuvien kera. Voin vaan ihmetellä itseäni, miksen etsinyt ohjetta alunperinkin.

Sitten oli tuon punaisen veneen vuoro ja lopputulos olikin ohjeen kera paljon parempi. Tässä vaiheessa tajusin, että 7 veljestä on aivan liian paksu ja muutenkin väärän tyyppinen lanka tämän tyyppiseen työhön. Mutta kun sitä sattui olemaan kaikkein lähimpänä saatavilla juuri silloin aloitushetkellä. Ja vielä sitten toisenkin veneen aloitushetkellä... Eli molemmat laivat on ihan liian isoja ja tönkköjä käytettäväksi juuri mihinkään järkevään.

Mutta tulipahan harjoitusta; jos joskus myöhemmin tarvitsen veneapplikaatiota johonkin oikeaan tarkoitukseen, niin osaanpa sitten tehdä sellaisen.

Pipo päässä pakkassäässä... eiku helteellä!

Tytär valitsi lankaosastolta ihanan värisen Drops Delight -kerän ja toivoi pipoa. Sellaista missä on vähän läppää korvilla, ei kuitenkaan mitään kauhean isoja tai ulkonevia läppiä, vaan enemmänkin semmoiset pipon muotoon sulautuvat. Ja jotenkin lödeä, mutta kuitenkin sen verran lyhyttä, että voi työntää takaraivolle pudottamatta. Ja sivuilla narut, joita ei kuitenkaan ole tarkoitus solmia.

 
Tämmöinen virkattu pipo siitä syntyi ja tuli kuulemma oikeanlainen. Virkkuukoukku oli kokoa 3,5 ja narut on tehty palmikoimalla, sen kummempaa ohjetta pipoon ei ole.

 Eikä ole pipolle tarvettakaan näillä säillä. :D

Sitten vielä sellainen asia, että yli viikon blogiarvonnan voittajan yhteydenottoa odotettuani arvoin palkinnon uudelleen. Uudeksi voittajaksi tuli nimimerkki sirpasiko. Onnittelut! Ja toivottavasti tällä kertaa saadaan yhteys toisiimme. :)

Cthulhu-sukat

Olen viime aikoina harrastanut useamminkin lapasohjeitten muuntamista sukkaohjeiksi ja jatkan nyt samalla linjalla. Ravelrysta löytyi hieno ja hurja lapasohje, Cthulhu mittens. Nämä piti toteuttaa sukkina ihan vaan siitä syystä, että kuka nyt tähän aikaan vuodesta tarvitsee lapasia? (En nyt tosin oo ihan varma, miten näillä helteillä perustelisin villasukkiakaan...)

Wikipedian mukaan Cthulhu on jonkinlainen kirjallisuudesta peräisin oleva kuvitteellinen jumalolento, jonka ulkonäköä kuvaillaan mustekalan, lohikäärmeen ja ihmisen yhdistelmäksi. Tämä selvisi minulle googlailun tuloksena vasta sukkien valmistuttua, alunperin luulin kuva-aihetta ihan vaan tavallista hurjemmaksi mustekalaksi.

Sukista tuli tosi isot, jotain kokoa 44-45 ja venyttämällä menee varmaan vähän isompaankin jalkaan. Ei ollut tarkoitus tulla ihan niin isot, mutta neuloa posotin menemään näitä niin kovaa vauhtia, etten pahemmin mittaillut tai tuumaillut välillä, kun kerran silmukkamäärä oli sama, mitä yleensäkin olen Nalle-langalla käyttänyt miesten pari numeroa pienemmissä sukissa. Mutta puikotpa olikin isommat; yleensä käytän Nallessa 3-koon puikkoja ja nyt olinkin jonkin ajatushärön seurauksena ottanut 3,5-koon puikot. Ihan tyytyväinen olen kuitenkin lopputulokseen ja varmasti nämäkin aikanaan saajan löytävät.

Mutta nyt on semmoinen fiilis, että miesten sukat saa riittää vähäksi aikaa!

Huivimysteerin ratkaisu ja arvonnan voittaja kadoksissa

Muistatteko vielä tämän oudon hartiahuivitapauksen? Huivista tuli ympyrä, vaikka piti tulla puoliympyrä ja mallikertoja tuli vahingossa 32 tarkoitetun kahdeksan sijaan. Huivi sai paljon kehuja ja itseasiassa se on omastakin mielestäni ihan hieno tuollaisenaankin, mutta minua jäi tosissaan vaivaamaan, että mikä siinä ohjeen luvussa meni pieleen. Siksi oli pakko aloittaa sama huivi alusta uudestaan ajatuksen kanssa.

Ja selvishän se. Ohjeessa kuvataan sanallisesti ensimmäiset seitsemän kerrosta ja sitten kehotetaan  jatkamaan mallineuletta piirroksen mukaan. Ja tässä kohtaa minä tuossa ensimmäisessä hartiahuivissa aloitin mallipiirroksen, vaikka sitä kehotettiin jatkamaan. Eli aloitin uudestaan piirroksen riviltä 1, kun olisi pitänyt seitsemän kuvatun kerroksen jälkeen siirtyä piirroksen kerrokseen 8.
Näin yksinkertainen oli ratkaisu mieltäni vaivanneeseen pulmaan ja nyt on tyytyväinen mieli, kun tämä selvisi. :) Seuraavasta huivista on tulossa pikkuisen eri näköinen kuin ensimmäisestä, sen voin jo sanoa.

Ja sitten toiseen asiaan. Kuten otsikossakin kerrotaan, niin taannoisen arvontani voittaja on kadoksissa. Arvonnan voitti Anja Hokajärvi enkä ole kuullut hänestä mitään. En luonnollisestikaan voi lähettää arpajaisvoittoa ilman osoitetta, niinpä suoritan arvonnan lähipäivinä uusiksi, jos edelleenkään ei Anjasta mitään kuulu.