Joululahjoja lapsen kanssa

Nyt on se aika vuodesta, kun moni valmistunut työ on säästettävä esiteltäväksi vasta myöhemmin joulun jälkeen. Niinpä päätin kaivaa blogattavaksi yhden viime vuonna esittelemättä jääneen jutun, joka nyt on varmastikin taas ajankohtainen monen miettiessä joulumuistamisia lasten mummoille, kummeille ja päiväkodin tädeille. Ja moni muukin varmaan miettii nimenomaan sellaisia muistamisia, joiden tekemiseen lapsi voisi myös osallistua.

Viime vuonna teimme yhdessä tiskirättejä. Ostin ihan tavallisia valkoisia tiskirättejä, pari puuleimasinta sekä purkillisen mustaa kangasväriä. Värikkäitä kangastusseja löytyi kotoa jo entuudestaan monta pakettia. Lisäksi kangasvärin levittämiseen tarvittiin pieni tuputussieni; kun värin tuputtaa leimasimeen, tulee siistimpää jälkeä kuin leimasinta musteeseen kastamalla.

Työvaiheet toteutettiin niin, että minä painoin leimasimella kuviot rätteihin, sitten annettiin värin kuivua ja myöhemmin lapsi väritteli rättejä monen päivän kuluessa. Kuvioita tuli aika paljon ja kuusivuotias alkoi jo vähän väsähtää värittämiseen, joten lopulta värittelimme kuvioita yhdessä aina vähän kerrassaan. 

Rättien takapuolelle lapsi kirjoitti vielä hyvän joulun toivotukset osoitettuna kullekin lahjan saajalle. Ja viimeiseksi silitin rätit väripaketista löytyvän ohjeen mukaan.

Tiskirättejä ja suuria suunnitelmia

Tämmöisiäkin on joskus kesän kuluessa tullut tehtyä.

Sinänsä ei mitään sen erikoisempaa kuin pari virkattua tiskirättiä, mutta ajattelin silti esitellä, kun mallivirkkaus on mielestäni aika kivan näköistä. Ohje löytyy esim. täältä. Langat on bambu- ja puuvillalankojen jämiä.

Viime viikkoina olen työskennellyt parin huvin parissa, niistä toinen ei ole vielä valmis ja toista en voi vielä esitellä. Lähiaikoina siis huivipostauksia tiedossa.

Eilen kävin Puikkomaisterin Sukkakirjan jatkojulkkareilla Lapasessa ja samalla piti tietysti myös hommata kyseinen kirja, kun kerran oli mahdollisuus saada se oikein omistajakirjoituksella varustettuna. Ja tänään olen sitten ihastellut ja selaillut sitä ees ja taas ja pähkäillyt, minkä mallin aloittaisin ensimmäisenä. Pirkot vai Loistavat Niityt? Ja mitkä värit? Monta sukkamallia aion kirjasta toteuttaa, sormet syyhyäisi aloittaa kaikki heti!

Pieni blogihistoriikki, osa 1

Koska blogia on nyt takana osimoilleen tasan yksi vuosi, niin muistelenpa hieman kulunutta vuotta. :) Runsas vuosi sitten työpaikaltani oli samoihin aikoihin lopettamassa kaksi pitkäaikaista työkaveria ja sattumoisin he kaksi olivat myöskin vannoutuneita kädentaitajia; juuri ne ihmiset, joiden kanssa päivittäin höpisin käsityöjuttuja. Läksiäisten aikoihin iski tunne tyhjiöstä, että mihinkäs nämä käsityöjutut nyt sitten juttelen.

Samanaikaisesti lueskelin toisten blogeja suurella ihailulla, mutta usko omaan blogiin vasta orasti. Ensinnäkin epäilytti omien tietotekniikkataitojen riittävyys, koska kuvittelin blogin pitämisen vaativan mittavaa teknistä neroutta. Toisekseen epäilytti omat käsityötaidot ja ideat, että onko ne nyt sellaisia, mitä kehtaa netissä esitellä. (Vanha kunnon suomalainen kursailun perinne!)

Kerran sitten näin kahtena yönä peräkkäin unta käsityöblogista (mitähän Freud tähän sanoisi!) ja päätin, että täytyyhän tätä juttua kokeilla. Vanhin tytär auttoi alkuun teknisessä puolessa ja sisältöä alkoi muodostua ihan itsestään, kun vaan teki käsitöitä samaan tahtiin kuin ennenkin. Tai oikeastaan niitä alkoi syntymään jopa enemmänkin; blogi on innostanut tekemään, kehittymään ja kokeilemaan uusia juttuja. Olen tehnyt myös muutamia omia ohjeita, mihin en olisi varmasti koskaan ryhtynyt ilman blogia.

Tässä historiikin ensimmäisessä osassa kuvakoosteet viime vuoden touko-, kesä-, heinä- ja elokuulta. Osa valokuvista on aika kökköjä ja otettu huonossa valossa. Ehkäpä valokuvaussilmänikin on siis pikkuisen vuoden aikana kehittynyt, kun tämän huomaan, mutta valokuvaus lienee kyllä eniten parannusta vaativa seikka edelleenkin. Kaiken kaikkiaan näistä kuvista tulee kuitenkin hyvä mieli; on ollut kiva tehdä ja ainakin omasta mielestä se myös näkyy.

Oli suuri yllätys ja ilon aihe, että blogille alkoi kertyä pikkuhiljaa myös lukijoita. Tällä hetkellä lukijoita on 77 bloggerin ja 18 bloglovin'in kautta. Se tuntuu aivan mahtavalta! On myös aina mukavaa, kun ihmiset kommentoivat ja kyselevät. Kun itse seuraan jotain blogia, jonka pitäjä myös seuraa blogiani ja käydään kommentoimassa puolin ja toisin, niin siitä tulee vähän sama fiilis, kuin olisi ne työkaverit, joiden kanssa päivittäin höpistiin käsitöistä. :)

Jokunen tiskirätti

Lankalaatikon pohjalle oli jäänyt kolme vajaata kerää Novitan Bambu-lankaa. Niistä olen viikon varrella virkannut viisi uutta tiskirättiä ja samalla on tullut käytettyä nämä langat loppuun. 

Pari hienointa taidan antaa kaverille lahjaksi, loput saa jäädä omaan käyttöön.