Trailblaze pipo

En ole pitkään aikaan osallistunut mihinkään testineulontaan. Työn ja opiskelujen yhteensovittaminen on viimeisen vuoden aikana tuonut sen verran haasteita, ettei testausten aikatauluihin sitoutuminen ole tuntunut mahdolliselta. Nyt osui kuitenkin silmään niin kivan pipon testineulonta, että päätin tehdä poikkeuksen.  

Neuloin aiemmin tänä vuonna tamperelaisen  Enikö Baloghin suunnittelemat Trailblaze sukat, joihin ihastuin kovin. Nyt julkaistun ohjeen myötä sarja täydentyi Trailblaze pipolla.

Pipo neulotaan yhdistämällä fingering vahvuista lankaa ja mohairia, mikä tekee siitä pehmoisen jä lämpimän olematta kuitenkaan hirveän paksu. Oranssit lankani ovat Hjertegarnin Aloe Sockwoolia ja Handun Bumblebeeta, valkoinen mohairlanka on Novitan Tuulia ja toinen valkoinen lanka jää taas valitettavasti nimeämättä, kun otin sen tuolta vyötteettömien jämälankojen kasasta.

Enhän sitten voinut jättää yhteen pipoon, kun malli on ihana ja lankoja jäi! Tein siis toisen käänteisin värein. Molemmista versioista tuli tosi kivat.

Pidän tässä mallissa kaikesta. Silmukoiden luomistapa (tubular cast on) oli vähän vieraampi ja alkuun hankalan tuntuinen, mutta kannattaa tavata ohjeet ja katsella vaikka pari ohjevideota jos ei muuten aukea; reunasta tuli nimittäin tosi siisti. Kontrastivärillä tehty aloitusreuna on hauska, multa se tosin ekasta piposta se jäi puuttumaan, kun en ollut vielä päättänyt kontrastiväriä aloitusvaiheessa.

Tupsut tein sormien ympärille kieputellen B. Hooked Crochetin videotutoriaalin avulla.

Starwalk sukat

Siirryin jo (ainakin tilapäisesti) joulua enteileviin tunnelmiin neulomalla saksalaisen Catharina Dudenin suunnittelemat Starwalk sukat. Tai ainakin minulle tästä mallista tulee jouluiset fibat ja ehkä siksi valitsin värikolmikkoon harmaita ja joulunpunaista.

Malli on suunnittelijansa taattua laatua; tyylikästä ja perinteikästä kirjoneuletta viehättävillä yksityiskohdilla ja huolellisesti kirjoitetulla ohjeella. Jälleen kerran ihastuttaa, että pohjaankin on jaksettu suunnitella oma, muun sukan tyyliä mukaileva kuvionsa.

Lankoina punainen Austermann Step Classic, tummanharmaa Regian Premium Silk sekä vaaleanharmaa Roosa Nauha -sukkalanka.

Square Me Up -sukat

Puolalaisen Karolina Adamczykin suunnittelemat Square Me Up sukat on tarkoitettu eriparisukiksi, eli molempiin sukkiin on oma erilainen kirjoneulekaavionsa. Koska edelleen vähän vierastan niin suurta epäsymmetriaa, niin tein nämä suosiolla samalla kaaviolla. 

Mallissa on todella upeasti suunniteltu varren takaosan ja jalkapohjan kuviointi sekä jalkapohjan kuvioon sulautuva kantakiila. Kerroksen vaihtumiskohta on koristeraidan jälkeen, joten se jää käytännössä näkymättömiin. Rakastan tällaisia vimosen päälle ajateltuja yksityiskohtia!

Myös kantapää ja sukan kärki esittelivät jotain mulle aivan uutta; yhdellä värillä neulotun kirjoneuleen. Kantapää ja kärki siis neulottiin vuorotellen kahdella saman värisellä langalla. Hyötynä tietysti se, että neuloksesta tulee yhtä paksu ja vahva kuin kirjoneuleesta, vaikka se onkin yksivärinen. Mahtava idea!

Lankana kirjoneuleessa Rouva Silmu & Solmun Villa Sukkis ja  Nettilangan Lumoava Sukkalanka. Molemmat oli Wanha Sataman käsityömessuilta ostettuja värjärin erikoiseriä (tarjoushaukkana koluan aina ne "vahinkoerien" laatikot, koska sieltä löytyy usein edullisia helmiä). Sukansuut, kantapäät ja varpaat on neulottu Regian Premium Merino Yakilla.

Minetta neuletakki

Ostin langat tähän neuletakkiin viisi vuotta sitten Jyväskylän neulefestareiden yhteydessä Titityystä. Lanka on BC Garnin Bio Shetlandia. Ohjeeksi valitsin Kirsten Kapurin sievän Minettan, joka on julkaistu ilmaisohjeena Knitty- verkkolehdessä. Sain aloitettua takin neulomisen runsas vuosi sitten toukokuussa, eli aika pitkään itse neulomisessakin kesti. 

Tämän vuoden kesälomalla päätin, että nyt kyllä rykäisen tämän takin valmiiksi, ei siitä edes puuttunut enää paljoakaan. Lopulta pitkään lykätty työ tuli valmiiksi nopeasti, kun vaan otti sen työn alle. Muutama pitkä automatka apukuskin paikalla auttoi asiaa.

Kastelin takin vasta työn kokonaan valmistuttua, mikä oli virhe. Sekä helma että hihat kasvoivat pituutta huomattavasti ja takista tuli aivat liian ison näköinen. Nielin harmitukseni ja totesin, että nyt jos en heti pura ja neulo helmaa ja hihansuita uudestaan, niin en kyllä saa takkia koskaan valmiiksi. Tein ne sitten samantien. 

Nappien ompelu oli vielä viimeinen koitinkivi, josta takin lopullinen valmistuminen oli kiinni. Hain napit Eurokankaasta. Ompelin ne kiinni sukkalangasta halkaistuilla parilla säikeellä, sillä Bio Shetland on itsessään vähän hauraan oloista.

Tästä tuli kiva perus-villatakki, jota tulee varmasti käytettyä. Mutta totesin, etten ala toista näin ohutta yksiväristä neuletakkia tai paitaa enää neulomaan, koska ne näemmä tuppaavat jäämään kesken tai viivästymään. Yksiväristä on vaan niin tylsä neuloa! Kiva kuitenkin että jaksoin edes tämän yhden tehdä valmiiksi asti.

Eedit sukat vol. 2

Ensimmäisten Eedit sukkien valmistuttua niissä käyttämiäni jämälankoja jäi vielä reilusti. Sukkaohjeen toisen jalan kaavio on yhtä kaunis kuin ensimmäinenkin, joten päätin neuloa toiset Eedit sukat eri kaaviolla.  

Malli on Heini Perälän suunnittelema ja löytyy Taito lehden numerosta 2/2024.

Tein näistäkin sukista keskenään eripariset väritykseltään. Lankoina edelleen enimmäkseen Nallea ja Maijaa.

Edellisten Eedit sukkien tapaan näistäkin tuli tosi kivat ja aloin jopa jo vähän lämmetä ajatukselle sukkaparille erilaisin kuvioin. 

Pareista tuli kuitenkin pikkuisen eri kokoiset keskenään, vaikka lanka, silmukkamäärä ja puikot olivat samat. Voikohan erilainen kuvio vaikuttaa sitten tiheyteen? Onhan se mahdollista. Luultavasti kuitenkin ero liittyi oman käsialan luontaiseen vaihteluun.

Olen kyllä näihin molempiin pareihin tosi tyytyväinen; näin värikkäät sukat tuovat iloa ja valoa tuleviin kylmempiin vuodenaikoihin.

Eedit sukat vol. 1

Heini Perälän suunnittelemien Eedit sukkien ohje ilmestyi keväällä Taito-lehdessä (Taito 2/24). Ihastuin malliin ensisilmyksellä, mutta jäin vielä jahkailemaan lehden irtonumeron ostamista, sillä mistään läheltä niiden myyntipistettä ei löytynyt. Sitten huomasin, että oman kaupungin kirjaston valikoimista Taito-lehden kaikki numerot löytyvät ja lainasin sen sieltä. 

Eedit sukkamalli on suunniteltu epäsymmetriseksi siten, että molemmissa sukissa on erilainen kuvio samalla värimaailmalla. Koska yleensä vierastan epäsymmetrisyyttä, niin valitsin kuvioista toisen ja tein sukkaparin samalla kuvioinnilla, mutta vaihdoin sukissa värien paikkaa niin  että niistä kuitenkin tuli erilaiset keskenään. 

Kaikki langat ovat omistaa jämävarastoista, enimmäkseen Novitan Nallea ja Gjestalin Maijaa, mutta mukaan mahtui mahdollisesti hieman jotain muutakin.

Sukista tuli tosi hauskat ja niitä oli kiva neuloa. Värien eriparisuus toi malliin särmää ja neulomiseen mielenkiintoa. 

Satakieli huivi

En ole pitkään aikaan neulonut huiveja, mutta kun äitini toivoi punasävyistä, puoliympyrän muotoista huivia syntymäpäivälahjaksi, niin pitihän sellainen tehdä. Osan langoista ostin kesäkuussa äidin kanssa tekemältämme Hollannin matkalta, loput löytyi omista varastoista. 

Malliksi valikoitui Heidi Alanderin upea Satakieli, joka aikoinaan ilmestyi vuoden 2016 joulukalenteri-mysteerihuvina. Oli erittäin kiva huivi neuloa. (Näissä mysteerineuleena ilmestyneissä on usein se, että pinta tai väri vaihtuu vähän väliä, jolloin neulominen ei ehdi käydä tylsäksi.)

Huivi neulotaan niskasta aloittaen ja päätyen reunan picot-päättelyyn. Tasaisten lisäysten sijaan lisäyskerroksia tehdään aina välillä, esim kuuden tai kahdeksan kerroksen välein. Mietin aluksi, eikö huivin reunoista tule epätasaiset, mutta ei niitä kyllä näin isossa huivissa huomaa ja viimeistään pingotetussa huivissa lisäyskerrokset sulautuvat kokonaisuuteen.

Lankoina ainakin: Rowan Fine Art, Regia Premium Silk 4-fädig, Coop Knits Socks Yeah, Handun merinohuivilanka, Malabrigo Sock sekä yksi raita Louhittaren luolan Väinämöistä.

Alemmassa kuvassa näkyy vielä huivin muoto kokonaisuudessaan, vaikka kuva on muuten vähän epätarkka.

Lahja on luovutettu saajalleen ja vaikutti olevan mieluisa. :) Tämän projektin myötä muistui taas mieleen, miten kiva huiveja on neuloa ja että niitä voisi ehkä tehdä useamminkin.

Lisää eläinhahmoja

Olen taas lähiaikoina huvitellut neulomalla pieniä eläinhahmoja, joiden kanssa saa jämälangat ja luovuuden käyttöön. Aiempia samalla idealla tehtyjä eläinhmojani olen esitellyt täällä ja täällä.

Ensin tein pienen tiikerin. Ohje on Esther Braithwaiten suloisesta Jungle Buddies kokoelmasta.

Sitten sain idean koalakarhusta, jolla on päässään kalastajanhattu. Korvat oli vähän haasteellista sovittaa lierien alle, mutta kyllä tämän mielestäni koalaksi hyvin tunnistaa. Lierin onnistumisesta olen aika ylpeä. :) Paidan kärpässieni on toteutettu silmukoimalla. Tähän ei ollut ohjetta, lähdin vaan idean, puikkojen ja langan kanssa kokeilemaan.

Sitten sain jostain Pinterest-kuvasta ajatuksen söpöisestä pingviinistä. Tähänkään ei löytynyt valmista ohjetta, joten itse piti säveltää. Muista eläimistä poiketen pingviinillä on kehosta ompelemalla erotettujen käsien sijaan erilliset siivet. Päätä ei myöskään ole eroteltu kehosta ompelemalla, vaan koko pingviini on yhtä suoraa pingviinimäistä pötköä. Vatsan sydän on toteutettu silmukoimalla ja kasvojen valkoinen osuus on tehty intarsiana. Tästä tuli tosi suloinen!

Viimeisenä valmistui vielä pieni mehiläinen, johon niinikään näin inspiraatiokuvan jossain netissä. Mehiläiseen olisi itseasiassa löytynyt ohjekin, mutta en viitsinyt ostaa sitä, kun olen jo tehnyt näitä eläimiä niin paljon, että osasin itsekin päätellä, miten tämä tehdään. Siivet ja tuntosarvet tein virkkaamalla.

Täytteenä käytin jämälankoja; päättelystä jääneitä langanpäitä ja sellaisia langanloppuja, joita en enää tulisi käyttäneeksi muuhun. Näin pääsevät nekin käyttöön. Neulomiseen käytetyt langat olivat sport-vahvuisia ja puikot olivat kokoa 2 mm.

Rakkasukkia synttärisankareille

Setäni ja hänen vaimonsa ovat lapsuudesta asti tutut ja rakkaat ihmiset, joista on tullut vuosien varrella paljon hyviä muistoja. He viettivät eilen yhteisiä 160-vuotisjuhlia, koska  molemmilla tulee kunnioitettava 80-vuoden ikä täyteen tänä vuonna. Taannoin tavatessamme he kertoivat ihailevansa erityisesti kirjoneulesukkiani somessa, joten toki halusin neuloa sellaiset heille lahjaksi. Kädentaitoja arvostaville on aina ilo neuloa!

Lempivärejä ja kokoasioita selvittelin salaisesti serkkuni kautta. Kuulemma oli salapoliisin työ onnistunut niin ovelasti, etteivät lahjottavat arvanneet mitään. :) 

Malliksi valikoitui Ronja Hakalehdon ajattoman kaunis malli, Rakka Socks. Tein mallin tiimalasikantapään sijaan ranskalaisen kantapään kantalapulla ja kantakiilalla, koska ajattelin sen olevan paremmin istuva ja helpompi pukea.

Aikataulutukseni ei tässä projektissa varsinaisesti osunut nappiin. Tai tavallaan osui, koska sukat valmistuivat ennen juhlia. Siis noin puoli tuntia ennen juhlia. 

Aloitin neulomisen kyllä jo hyvissä ajoin. Edellisellä viikolla teimme kuitenkin ulkomaanmatkan, jonka aikana olin suunnitellut neulovani paljonkin, mutta ohjelmamme oli niin tiivis, etten ehtinyt neuloa kuin vähän lentokoneessa (puupuikoilla, joista en erityisesti tykkää, mutta pelkäsin että metallipuikot olisi saatettu takavarikoida). Niinpä neulominen jäi isolta osalta juhlia edeltävälle viikolle, jolloin oli monta muutakin asiaa hoidettavana. Sillä seurauksella, että sain neulomisen valmiiksi ja kastelin sukat vasta juhlia edeltävänä yönä puoli kahdelta. Aamulla kuivattelin ne loppuun hiustenkuivaajalla ja nappasin nopeat kuvat päättelemättömistä sukista. Langanpäät päättelin autossa matkalla juhlapaikalle. Siihenkin liittyi jännitysmomentti, kun kertaalleen pudotin vahingossa neulan auton penkin alle ja jouduimme hetkeksi pysähtymään sitä etsimään. Onneksi löytyi. Mutta eipä ole minkään projetin aikataulu ihan näin tiukoille ennen mennyt. :D

Sankarit kuitenkin ilahtuivat jahjasta ja oli tärkeää saada välitettyä heille se rakkaus ja arvostus, jota heitä kohtaan tunnen, joten en kadu valvottuja tunteja. <3 

Malli on todella kaunis ja olen värivalintoihin tyytyväinen. Erityisen kaniit nämä sukkaparit ovat yhdessä ja vierekkäin, kuten ne saavat saajiensa jaloissa ollakin.

Taikuri sukat

Edellisen postauksen Girly feeling -sukista jäi yli molempia lankoja; Opalin nelisäikeistä sukkalankaa ja Louhittaren luolan Väinämöistä värissä Taikuri. Tein samoista langoista toiset sukat seuraavalla reseptillä:

1. kerros: *neulo 1 s päävärillä, neulo 1 s kuviovärillä*, toista *_* kerroksen loppuun.

2. kerros: *neulo 1 s kuviovärillä, neulo 1 s päävärillä*, toista *_* kerroksen loppuun.

Neuloin sukat varresta varpaisiin ja tein lopuksi jälkijättöisen kantapään.

Alla kuva, miltä tällainen "yhden silmukan kirjoneule" näyttää nurjalta puolelta. Tämä jos mikä oli helppoa ja aivotonta kirjoneuletta, toki pidemmän päälle myös vähän tylsää.

Opalia kului enemmän, koska sitä käytin varren joustimeen, kantapäähän ja sukan kärkeen. Mutta Taikuria jäi, eli pitää vielä keksiä lisää malleja, joissa kirjava lanka pääsee oikeuksiinsa. Tässä mallissa ainakin mielestäni pääsi kivasti.
 

Girly Feeling sukat

Girly Feeling sukat on suunnitellut nostetuilla silmukoilla muodostettujen kuvioiden mestari, Dolly Laishram. Olen aiemmin tehnyt saman sarjan Girly Feeling kämmekkäät ja vielä toisetkin. Kuvio on hauska ja syntyy silmukoita nostamalla ja ristikkäin neulomalla niin, että jokaisella kerroksella neulotaan vain yhdellä langalla.

Ohjeesta poiketen neuloin sukat varresta aloittaen. Kantapää on tavallinen tiimalasikantapää. Lankoina ihastuttava Louhittaren luolan Väinämöinen värissä Taikuri sekä Opalin nelisäikeinen sukkalanka siniharmaana. Puikkoina oli koon 2 mm Zingit.

Tämmöinen samaa toistava kuvio on hyvää neulottavaa hetkiin, kun ei ole mahdollisuutta tuijotella tiiviisti ohjetta tai pitää keskittyä samalla johonkin muuhun. 

Kirjavat langat taas on mulle aina semmoinen ongelmakohta, etten ikinä oikein tiedä, mihin niitä käyttäisin, vaikka olisivat kuinka ihanan värisiä, kuten tämä. Tähän malliin sopi kirjava mainiosti yksivärisen kaverina. Lankaa jäi vielä, joten pitää keksiä lisää kirjavien lankojen malleja.

Baltic Princess sukat

Tiina Kuu on yksi kestosuosikeistani neulesuunnittelijoiden joukossa. Hänen mallinsa ovat tietysti kauniita, mutta lisäksi ohjeet ovat sillä tavalla loppuun asti mietittyjä, että mitään yksityiskohtaa ei ole jätetty sattuman varaan. Ohjeissa on tiettyjä yksityiskohtia, joita en ole huomannut kenenkään muun suunnittelijan huomioivan. Esimerkkinä kerroksen vaihtumiskohdan häivyttäminen kirjoneuleessa huomaamattomasti yksinkertaisilla pienillä jujuilla.

Neuloin ihanat Baltic Princess sukat vanhalla, jo vuonna 2017 julkaistulla ohjeella. Omassa neulottavien jonossani se on tainnut olla siitä saakka ja eteni nyt vihdoin toteutusvaiheeseen saakka.

Osan ohjeen nerokkuudesta huomasin vasta neulomisen edetessä. Ohjeessa oli huomioitu juuri edellä mainittu kerroksen vaihtumiskohdan häivyttäminen, mutta tässä oli menty vielä pidemmälle; pohjan kuviointi ei alkanut suoraan kakkospuikolla, vaan jalkapöydän kuvio jatkui tarvittavissa kohdissa jalkapohjan puolelle niin, ettei mitään tarkkaa jalkapohjan ja jalkapöydän välistä rajaa muodostunut.

Myös langat olivat tässä projektissa ihanuuksia; Jyväskylän neulefestareilta ostettu Kettu Yarnin Everyday Sock Merino läikehtivän liilana (Lucky Skein, eli toista samanlaisat ei välttämättä löydy) sekä Wanhan sataman kädentaitojen messuilta ostettu Nettilangan Lumoava Sukka, niinikään värikartan ulkopuolinen vyyhti. Ei näillä eväillä voi muuta tulla kuin ihana lopputulos! <3

Summer Memories

Summer Memories on sveitsiläisen Runningyarn Mariannen suunnittelema malli. Kaunista, perinteistä kirjoneuletta ja selkeä ohje; nautinnollista neulottavaa, kuten hänen mallinsa aina.

Lankana on Säiewoolin Sock Classic kolmessa värissä: Burnt Cinnamon, Brilliant Mr. Fox sekä Evening White. Aivan käsittämättömän upea lanka ja värit!

 

Voin vain suositella sekä ohjetta että lankaa. Yhdessä ne muodostavat suorastaan täydellisen parin.

Trailblaze sukat

Tamperelaisen Enikö Baloghin upeat Trailblaze sukat pääsivät puikoilleni heti ohjeen ilmestyessä. Kaunis ja tyylikäs malli, johon on huolellisesti kirjoitettu ohje suomeksi ja englanniksi.

 

No, huolellisesti kirjoitettu ohjehan hyödyttää neulojaa vain, jos ohjetta muistaa myös lukea. Tämän sain kokea parissakin kohdassa, jotka sain neuloa näissä sukissa pariin (tai kolmeen) kertaan. Ja tämä oli siis ihan vaan omaa huolimattomuutta! Yksi virhe näihin lopulta jäikin, nimittäin ohjeessa olisi hienosti neuvottu tekemään kantapää molempiin sukkiin eri kohtiin niin, että kerroksen vaihtumiskohta olisi jäänyt molemmissa piiloon jalan sisäsyrjälle (ja näin yleensä teen vaikkei ohjeessa olisi niin neuvottukaan), mutta nyt tämä asia jotenkin jäi huomaamatta ja sukista tuli keskenään samanlaiset. Ei kyllä jäänyt mitenkään häiritsemäänkään tässä kuviossa.

Lankana on ihanat Säiewoolin Classic Sock värissä Burnt Cinnamon sekä Lumoava sukkalanka, viime vuoden kädentaitomessuilta ostettua värjärin yllätyserää. 

Sekä lankojen että ohjeen puolesta todella ihana projekti, sellainen sielu lepää -tyyppinen. Vaikka piti jonkin verran purkaa ja neuloa uudestaan, niin jotenkaan sekään ei nyt haitannut.

Twinkle Star sukat

Twinkle Star sukkien ohje ilmestyi toissavuonna joulun alla joulukalenteriohjeena. Uusi luukku avautui aina jokaisena adventtina, joten ohje jakautuu neljään osaan. Suunnittelija Anna Mäkilä sai inspiraation tunnetusta joululaulusta Tuiki tuiki tähtönen, eli englanniksi Twinkle Twinkle Little Star, siitä mallin nimi.

En yleensä ehdi joulukalenterineuleisiin osallistua, kun joulukuu on niin hektistä aikaa muutenkin. Reilun vuoden viiveellä ehdin nyt vihdoinkin ottaa tämän kauniin mallin puikoille.

Lankoina näissä on tummansininen Regian Premium Merino Yak, farkunsininen Katian Socks Camel sekä valkoinen Novitan Venla. Puikkoina käytin 2,25 mm:n Zingejä. Koko on noin 42.

Klassisen kaunis ja vähän pelkistettykin malli, joka silti sisältää hauskoja yksityiskohtia, kuten pohjan kuviointi ja jalkapohjan alle sijoittuva kantakiila. Kantalapun patenttineulos on myös hieman erilainen kuin se tavallisin versio ja se oli hauskaa vaihtelua. Kiva malli!

SOXX No. 16

Lainasin hetki sitten kirjastosta Kerstin Balken kirjan, Villasukkien uudet kuviot. Se sisältää 26 sukkamallia, jotka on nimetty mallin järjestysnumeron mukaan. Neuloin kirjasta sukat numero 16.

Kirjan mallit ovat yksinkertaista kirjoneuletta tai raitaa sekä näitten yhdistelmää. Kaikki kirjan kirjoneulekaaviot ovat neljän silmukan levyisiä, eli tässä nyt helppoutta ja muunneltavuutta sellaista kaipaavalle. Itse huomaan opiskelustressissä jumitavan pääni nauttivan tällä hetkellä kovasti tällaissesta hyvin yksinkertaisesta ja helposti ulkoa muistettavasta kuviosta.

Neuloin sukat 2,25 mm:n Zing sukkapuikoilla ja lankoina on hiekanvärinen Novitan Viola, farkun sininen Katian Camel Sock sekä meleeratun punainen Regian 4-säikeinen sukkalanka.
 

Pikku kaverit

Esther Braithwaite on kanadalainen neulesuunnittelija, jonka erityisalaa ovat pienet suloiset nukkehahmot. Olen aiemmin tehnyt sarjan pieniä metsän eläimiä hänen Mini Forest Friends ohjeellaan. Nyt innostuin tekemään vähän lisää eläinhahmoja.

Ensin tein pienen lampaan ja tiikerin yhdistelemällä molemmissa kahta ohjetta. Lampaan idea lähti Farm Friend Collectioniin kuuluvan Pen Pals ohjeen lampaasta ja tiikerin inspiraationa oli Jungle Buddies sarjan tiikeri. Muunsin molemmat Mini Forest Friends ohjeen mukaiseen kokoon. Näistä tuli paljon edellisiä pienemmän mini-hahmot, koska käytin ohuempaa lankaa ja puikkoja.

Sitten tein pari pientä karhua Fuzzy Teddy ohjeella. Tässä on noista aiemmista ohjeista poiketen vähän muotoilua kuonossa, mikä tekee karhuista ihanan  ilmeikkäitä. Väriä vaihtamalla syntyi ruskeakarhu ja jääkarhu. Paidoissa käytin Fairisle Friends ilmaisohjeen paitakaaviota.

Seuraavaksi päätin tehdä pikkulampaan kaveriksi isomman sisaruksen, jossa on käytetty Pen Pals lampaan ohjetta sekä Fairisle Friesndsin paitakaaviota. "Lampaanvillakohtiin" laitoin pörrölankaa tavallisen langan kaveriksi.

Lopuksi tein vielä pienen kissan Kitty Friends ohjetta mukaillen. Palmikkopaidan ohje on Izzy Buddy Boy Dolls ilmaisohjeesta. Pörrölanka kulkee niin kissan kuin paidankin langan rinnalla ja niinpä kisusta tulikin aivan erityisen pehmoinen ja suloinen.

Olen jo jonkin aikaa kerännyt kaikki valmiiden töiden päätellyt langanpätkät pieneen purkkiin ja niitä pystyin nyt hyödyntämään pehmojen täytteenä. Näin tulee lanka hyödynnettyä viimeistä pätkää myöten!

Viimeisessä kuvassa vielä kaikki hahmot yhdessä, niin näkyy tuo minihahmojen ja isompien hamojen kokoero. Tosin langanpaksuus ja puikkokokokin vaikuttavat paljon, sillä aiemmin paksusta langasta tekemäni mini-hahmot ovat melkein näiden isompien hamojen kokoisia.

Näitä hahmoja on kiva ja joutuisa tehdä. Näitähän voisi hyvin käyttää myös neuletiheyden testaamiseen, koska pieniä eläinhahmoja on takuulla kivempi tehdä kuin mallitilkkuja.

Esther sukat vol. 2

Helena Joroisen suunnittelemat Esther sukat olen neulonut jo kertaalleen. Ensimmäisessä versiossani käytin vain kahta lankaa; valkoista kuvioväriä ja kirjavaa pohjaväriä. Malli jäi mieleen niin kivana neulottavana, että päätin neuloa sen uudestaan, tällä kertaa jämälankaversiona.

Neuloin koon 42-43 sukat 72 silmukalla ja 2.25 mm:n puikoilla. Valikoin kuvioita kahden eri koon kirjoneulekaavioista sekaisin ja tein ohjeen mukaisen tiimalasikantapään.

Langat ovat jämiä muutamista viimeaikoina neulomistani sukista ja värit sopivat omaan silmääni jotenkin erityisen kivasti yhteen. Lankoina ainakin Hjertegarnin Aloe Sock Woolia, Novitan Venlaa ja Austermann Steppiä.