Among the trees

Olen vuoden mittaan osallistunut Johanna Walliuksen sukkalaatikko 2023 haasteeseen. Tavoitteena on neuloa vuoden aikana kaksitoista paria sukkia noudattaen joka kuukauden alussa annettua teemaa. Sääntöjä saa tulkita löyhästi ja itse olenkin toteuttanut haastetta siten, että tartun jokaiseen teemaan itselleni sopivana ajankohtana. En ole siis kaikkia teemoja toteuttanut juuri siinä kuussa kuin se on annettu, mutta olen ne kaikki pyrkinyt toteuttamaan jossain vaiheessa. 

Elokuun teemana oli neuloa raitasukat. Among the Trees on hauska raitasukkien malli, jonka on suunnitellut ranskalainen Sandrine Vos. Varren yläosaan tulee ensin vähän kirjoneuletta ja loppumatka lasketellaan raitoja. Malli sopii erinomaisesti liukuvärjätylle langalle ja omista varastoista sattuikin löytymään tähän sopiva jämä, pääväriltään tummanvihreä Regian Colour Line. Vaaleampi vihreä on Hjertegarnin Aloe Sockwoolia.

Käytin värinvaihdossa aikoinaan oppimaani keinoa, jonka avulla raitaneuleen kerroksen vaihtumiskohdasta tulee huomaamaton. Ohjevideo tekniikkaan löytyy ainakin täältä Dropsin sivuilta.

Oli kiva ja joutuisa malli neuloa.

Grannies-in-a-Row sukat

Huomasin instagramissa yhteisneulonnan, jossa neulotaan kesän aikana usalaisen Jen Yardin suunnittelemat Grannies-in-a-Row sukat. Sukkien jujuna on nimensä mukaisesti rivi isoäidin neliöitä varressa. Ohje on kirjoitettu siten, että se rohkaisee erilaisiin muokkauksiin ja onkin ollut hauska nähdä monenlaisia erilaisia versioita sukista instagramissa. 

Leikitellä voi värien lisäksi esimerkiksi lisäämällä väliin nurjia kerroksia, lisäämällä virkatun kerroksen neliörivin reunoille, käyttämällä itseraidoittuvaa lankaa tai jämälankoja. Sukista voi tehdä yksiväriset tai kirjavat, keskenään samanlaiset tai erilaiset ja raitojen leveys voi vaihdella tai pysyä samana. Lisäksi kantapäälle on esitelty ohjeessa useita eri vaihtoehtoja. Tässä mallissa ei siis ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä, vaan luovuudelle ja mielikuvitukselle on jätetty tilaa.

Ohjeessa on kolme kokoa ja jokaiseen vähän erilainen isoäidinneliön ruutupiirros. Tein isoimman koon, mutta jouduin silti virkkaamaan neliöriviini yhden neliön enemmän kuin ohjeessa. Muokkauksesta ei onneksi koitunut vaikeuksia, vaan silmukoiden poimiminen onnistui siististi vaihtuneesta virkattujen reunasilmukoiden lukumäärästä huolimatta.

Toteutin sukkani suurimmaksi osaksi jämälangoista ja tein niistä raidoituksen osalta keskenään eripariset. Kantapääksi valitsin jälkijättöisen kantapään, jossa raidoituksen sai jatkumaan hauskasti samaan tyyliin muun sukan kanssa. 

Tästä muodostui rento hyvänmielen projekti. Juuri sopivan rentoa ja aivotonta neulottavaa kesäloman alkuun.

Öljylampun valossa - ohje julkaistu

Viime viikolla etsiskelin testineulojia tälle uudelle sukkamallille, Öljylampun valossa. Löytyikin niin tehokas ja nopea testiryhmä, että saatoin jo tänään laittaa ohjeen julki. Se on ladattavissa ilmaisena ohjeena ravelrysta. Jos ravelryssa asiointi ei syystä tai toisesta onnistu, niin ota yhteyttä.

Kuvassa ylhäällä vasemmalla @sydänmaanmartta:n sukat, alarivin vasemmanpuoleisen sukat: @hovilee ja @pipotus.

Nauttikaahan siis ilmaisesta ohjeesta ja tägäilkää neulomuksianne tägeillä #langanpaastakiinni ja #öljylampunvalossa. Ohjetta ei luonnollisesti saa myydä tai julkaista ilman lupaani, mutta ohjeella neulottuja sukkia saa ihan mielellään neuloa myyntiin esim. myyjäisiin. On toivottavaa mainita suunnittelija valmiin tuotteen yhteydessä. :)

Ruusa-sukat

Sukka-Finlandian kilpailuosuus päättyi viime lauantaina, kun viimeinen varsinainen kisaetappi saatiin päätökseen. Maaliin pääsi uskomaton määrä kauniita sukkapareja! Perinteiseen tapaan kilpailuun kuuluu tänäkin vuonna varsinaisten kilpailusukkien jälkeen julkaistava bonusohje, jonka parissa saa kaikessa rauhassa ilman paineita himmailla vauhtia kovan kisasuorituksen jälkeen ja vain nautiskella neulomisesta.

 

Ruusa-mallin varteen kuuluu myös hauska napin lävitse pujotettu nyöritys, joka minun sukistani toistaiseksi puuttuu.

Testineuloin Henni Stormin suunnittelemat Ruusa -sukat alkuvuodesta. Tämä oli monen haasteellisen kisamallin jälkeen rentoa neulottavaa, joten se on omiaan jäähdyttelymalliksi. Ruusat neulotaan varresta varpaisiiin ja kantapää on tavallisen lappukantapään ranskalainen muunnos. Palkkiraidoitus ja palmikkokuviointi pitävät neulomisen mielenkiintoisena.

Käytin Ruusa-sukkiin aiemmin neulotuista sukista jääneitä Spøtin jämiä. Tämä oli kiva malli yhdistellä värejä ja jämälangat oli helppo hyödyntää, koska jokaista väriä tarvitsi vain melko pienen määrän. Nätti ja mukava malli, oikein tervetullut lopetus haasteelliseen kisaan.

Sukkalaatikossa kaikki tänä vuonna neulotut sukat lukuunottamatta Roihuja, jotka ovat jo päätyneet käyttöön. Laatikko tuli täyteen, joten pitää varmaan hankkia toinenkin!

Raitaa ja ruusua

Nämä sukat on neulottu viime vuoden toukokuussa. Silloin aloiteltiin Anna Mäkilän Katse kantapäihin kirjan testineulontaa. Tämä kantapää herätti kiinnostukseni heti, oli pakko ottaa tämä pari testineulottavaksi ihan jo siksi, että saa tietää miten se on toteutettu. :)

Alla olevassa kuvassa näkyy, kiten hassulta tuo kantapää näyttää silloin, kun ei ole jalassa...

... ja seuraavassa kuvassa näkyy, miten nätisti ja täydellisesti se istuu, kun sen laittaa jalkaan.

Kantapään lisäksi Raitaa ja ruusua malli on toki muutenkin klassisen kaunis. Tykkään myös näistä itselleni ehkä vähän epätyypillisistä hempeistä pastellisävyistä. Pitäisi ehkä harrastaa niitä enemmänkin. Lankana minulla on näissä Novitan Nalle.

Nurjat räsymattosukat

Kun olin päättelemässä edellisiä räsymattosukkiani, pysähdyin pitkäksi aikaa ihastelemaan nurjan puolen kauneutta. Mietin ihan tosissani, että pitäisikö jättääkin nurja puoli oikeaksi. No, siinä vaiheessa oli enää hankala muuttaa suunnitelmaa, kun olin kuljettanut lankoja sukan nurjalla puolella, joka paljasti kyseessä olevan tosiaankin nurja puoli.

Mutta koska lankoja vielä jäi reilusti, niin en tietenkään voinut vastustaa kiusausta. Kauhean pitkävartisiksi sukiksi ei lankaa enää riittänyt, mutta nilkkasukkiin määrä oli juuri sopiva. Niinpä aloitin taas räsymattosukat samalla logiikalla kuin edellisetkin - kaksi riviä vuorotellen kahdella eri raitalangalla, mutta tällä kertaa nurin neuloen. Lankoina edelleen Novitan 7 veljestä Raita väreissä sateenkaari sekä harmaa-fuksia.

Näihinkin sukkiin tuli jälkeenpäin tehty sädekavennuskantapää, nurjana sekin. Ja värit menevät taas ihan tarkoituksellisesti eri tahtiin molemmissa sukissa.

Tuli sukkien valmistuttua mieleen, että kun jotkuthan kuulemma inhoaa nurjan neulomista, niin voisihan tämmöiset tehdä niinkin, että neuloo sukat nurjalta puolelta oikein ja kääntää lopuksi, kunhan muistaa sitten kuljettaa ne vaihtuvat langat siinä päällipuolella.

Näistä tuli omaan silmään tosi hauskat ja pinta muistuttaa paljon enemmän oikeata räsymattoa kuin niissä "oikein" neulotuissa. Saas nähdä, kuinka monta kommenttia tulee, että sukat on nurin päin jalassa. :)

Räsymattosukat

Facebookissa on monia erilaisia käsityö-aiheisia ryhmiä, joissa ihmiset esittelevät omia käsitöitään. Kuulun niistä aika moneen, sillä toisten käsitöitä kiva ihailla ja joskus saada niistä inspiraatiota omiinkin juttuihin. Yksi suosikkiryhmistäni on Novitan villasukkaryhmä, Voihan Villasukka. Ryhmässä tuntuu aina välillä nousevan jokin "villitys", eli kaikki haluavat yhtäkkiä neuloa juuri jotain tiettyä sukkamallia. Tällaiset räsymattosukat olivat ryhmässä kuuminta muotia joskus pari kesää sitten ja minäkin ihastuin niihin, mutta jotenkin aika kului ja villitys ehti mennä ohi.

Olin silloin pari kesää sitten ehtinyt jo ostaa langatkin valmiiksi näihin sukkiin, joten olihan ne nyt lopulta toteutettava. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kuten sanonta kuuluu. Räsymattosukkien idea on se, että otetaan kahta erilaista raitalankaa ja raidoitetaan niillä vuorotellen niin, että syntyy ihan uusi ja erilainen raidoitus. Minulla oli käytössä 7 Veljestä Raitaa väreissä sateenkaari (822) ja fuksia-harmaa (807). Päätin samoin tein tehdä polvisukat; tykkään näistä räsymatto-väreistä niin paljon että niitä saa olla vähän enemmänkin kerrallaan.

Kantapäiksi tein jälkeenpäin lisätyt sädekavennuskantapäät. Ohje oli Novitan vanhasta Sukkalehdestä vuodelta 2012. En olekaan tällaisia kantapäitä tehnyt ennen. Niistä tuli ihan mukavat ja nätit. Näihin räsymattoihin sopii mielestäni hauskasti se, että värit kulkevat eri tahtiin molemmissa sukissa ja myös kantapäissä.

Raidoitin molemmilla langoilla aina kaksi kerrosta kerrallaan. Langanvaihtokohta jäi takasaumaan, joka sukan takana vähän erottuukin. (Kuvaushetkellä saumat taitaa olla vähän kierossa, pitääpä jatkossa katsoa peilistä että tulevat suoraan.) Nämä sukat jäi heti kuvauksen jälkeen jalkaan ja näistä taisi tulla minulle tämän talven suosikkisukat. Ihana väri-ilotulitus. :)

Syksyn väriset sukat

Jotenkin tämä ruskan ja syksyisen luonnon värimaailma puhuttelee juuri tähän aikaan vuodesta. Ostin Regian raitalangan jo viime vuonna, mutta syksy ehti mennä ohi ja lanka menetti hohtonsa. Kunnes tuli uusi syksy.

Halusin löytää jotain jujua tavalliseen raitasukkaan ja niinpä ihastuin Frida Åbergin malliin, Easy Pattern for Self Striping Socks. Resepti on niinkin yksinkertainen, että aina värin vaihtuessa tehdään neuleeseen rivi reikiä. Ohjeessa neuvotaan aloittamaan sukka samalla määrällä silmukoita kuin tavallisissakin sukissa, mutta jälkiviisaana voin sanoa, että olisi kannattanut laittaa vähän vähemmän silmukoita, koska reikäneule levittää sukan vartta jonkin verran.

Kantapään tein jälkeenpäin, kuten olen ottanut tavaksi itse-raidoittuvien lankojen kanssa. Sillä tavoin raitojen rytmi jatkuu samanlaisena läpi koko sukan.

Kirklees jämälankasukat

Oletko koskaan jahkaillut päättämättömänä pulman kanssa, että tekisikö sitä pitsineuletta, kirjoneuletta vaiko kapeata tai sittenkin kenties leveätä raitaa? Minä en ole, mutta jos joskus sellaisen ongelman eteen joudun, niin tiedänpä nyt vastauksen. Tian Foleyn Kirklees sukkamalli nimittäin yhdistää sulavasti kaikkia edellä mainittuja suunnittelu-elementtejä.

Alkuperäiset mallisukat ovat hauskasti eripariset. Eriparisuus oli minullakin aikomuksena, mutta oli muutettava suunnitelmaa, kun violetti loppui kesken niin, että se hädin tuskin riitti kuvioväriksi kirjoneuleosuuteen. Kun jouduin tekemään varret samanlaisiksi, niin jatkoin sukat sitten muutenkin samanlaisina loppuun saakka.

Näitä sukkia on tullut tehtyä kolmen eri TDS-etapin välityönä, eli mitenkään nopeasti ne eivät ole valmistuneet. Siitä ei kuitenkaan pidä vetää mitään johtopäätöksiä mallin suhteen, sillä mitään mutkikasta tai vaikeata tähän malliin ei liity. Malli on kiva ja sujuva ja ohje selkeä. Työn etenemistä on vain hidastaneet muut päällekkäiset työt.

Lankoina on jämiä Novitan Nallesta ja Woolista. Wool on 100% villalanka, joten eihän se sukkiin ole tarkoitettu. Saapa siis nähdä kauanko kestävät. (Kun en vaan voinut vastustaa näitä värejä!) Kantapään turkoosi sentään on sukkalankaa. Toivottavasti nyt jonkin aikaa sentään kestävät, tykkään näistä nimittäin kovasti! Ja hiukan tekisi mieli tehdä vielä se eriparinenkin versio.

Mustikkapiirakan väriset sukat

Sukkakilpailun kahden ensimmäisen etapin väliin jäi aikaa melkein viikko, joten päätin pitää kisakuntoa yllä neulomalla välissäkin sukat. Tai oikeastaan en päättänyt; teki vaan mieli neuloa sukkia.

Iinu-blogin Mustaherukkasukat ovat houkutelleet jo pitkään ja nyt löysin niihin sopivan värisen kerän omasta lankavarastosta. Tykkään Iinun harmaasävyisistä raidoista, mutta itse en löytänyt sopivia harmaita tähän hätään, niinpä korvasin ne lilan eri sävyillä.

Väriyhdistelmästä tuli niin täydellisesti mustikkapiirakan värinen, että nimesin omat sukkani mustikkasukiksi mustaherukoiden sijaan. Ja päädyin myös heti leipomaan mustikkapiirakkaa...

Lankoina Novitan Nallea väreissä tumma kanerva ja meleerattu beige sekä Woolia vaaleana ja tummana lilana. Puikkoina tavalliset bambuiset sukkapuikot kokoa 3m.

Hermionen arkilapaset

Edellisen postauksen sukkien seuraksi arvelin lopusta kerästä tulevan vielä lapaset. Ja tulihan siitä lapaset, tosin niin tiukoille meni, että toinen peukku piti koota useammasta langanpätkästä.

Mallineule kämmenselän päällä samasta Hermione's everyday socks -mallista kuin sukissakin. Puikot edelleen Knit Pro Cubicsit kokoa 3. Silmukkamäärä 48 ja peukku tavallinen aukkopeukalo.

Nyt on siis joulukalenterilanka kokonaan kulutettu. :)

Käpysukat

Bongasin tämän sukkamallin jo kauan aikaa sitten ja ihastuin välittömästi. Kyseessä on Villaviidakon Emman eli Emma Karvisen Kuusenkäpy, jonka ohje löytyy Ullasta.

Malli jäi pitkäksi aikaa jonoon, koska huomasin heti ohjetta silmäillessäni, että tehdäkseni nämä sukat minun on opeteltava monta uutta juttua. Sukan  aloittamisen kärjestä opettelin vasta vähän aikaa sitten ja kiedottuja silmukoita tai ompelemalla päättelyä en ollut tehnyt koskaan.

Mallin kauneus kuitenkin houkutti niin, että päätin tarttua haasteeseen. Opettelin tällä kertaa taas kokonaan uuden aloitustavan, kahdeksikkoaloituksen. Oikein näppärä ja kiva tapa.

Kietomalla ja kääntämällä tehty kantapää on muunnos tiimalasikantapäästä, mutta tällä tekniikalla lisäysten kohdalle ei jää reikiä, kuten muuten joskus helposti käy. Oikein tervetullut uusi oppi siis tämäkin.

Silmukoiden päättäminen ompelemalla oli myös hauska opetella ihan vaan uuden taidon oppimisen ilosta. Jälki on tällä tavalla tehden kaunista ja siistiä, mutta reunasta ei tullut ehkä ihan tarpeeksi joustava makuuni. Tein kokeeksi toisen sukan reunan ensin löysemmin samalla tekniikalla, mutta liian löysänä reuna jäi lerpattamaan niin, ettei sukka meinannut pysyä jalassa lainkaan. Saattaa tietysti olla, että tämä taito vaatisi harjoittelua sen näppituntuman löytymiseksi, että mikä on paras mahdollinen kireys, mutta luulenpa, että jatkossa kuitenkin suosin jotain muuta tapaa päätellä sukansuu.

Ohje oli tosi selkeä ja perusteellinen, joten missään vaiheessa ei tuntunut hankalalta, vaikka olikin paljon uutta. Erityinen kiitos siitä, että oikea ja vasen sukka oli neuvottu molemmat erikseen. Yksi juttu mulla jäi tajuamatta, mutta se ei oikeastaan ollut ohjeen vika vaan oman hosumiseni; tajusin asian myöhemmin, kun pääsin ohjeessa eteenpäin, eli taas hyvä esimerkki, että ohje kannattaisi lukea ajatuksella kokonaan läpi ennen aloittamista. Kyseinen asia oli se, että kuvioneuleeseen saavuttaessa silmukoita vaikutti olevan puikoilla kaksi liikaan. Enempiä miettimättä kavensin ne vaan pois, mutta myöhemmin huomasin, että molempiin sukkiin olisi tullut ikäänkuin sauma, eli kuviovärinen raita nilkan sisäsyrjälle. Sen puuttuminen ei kuitenkaan millään lailla haittaa.

Jos nyt haluaisin saivarrella, niin kuvio muistuttaa mun silmään enemmän männynkäpyä kuin kuusenkäpyä, mutta ihana ja kaunis malli yhtä kaikki. :)

Viimeisessä kuvassa viisivuotiaan tekemä sommitelma kuvausta varten. :)

Lankoina ruskea Dropsin Fabel sekä keltainen Hot Socks Fashion. Molempia lankoja kului vajaa kerä yhteen sukkapariin; ruskeaa jäi vähän ja keltaista aika paljon. Puikot vaihdoin pienempiin aloitettuani ensin ekaa sukkaa 2,5-koon puikoilla. Alkoi tulemaan liian isoa, joten vaihdoin kokoon 2.

Maaliskuussa tuli tehtyä

Maaliskuun aikana valmistui neljät sukat, yksi poncho sekä yhdet leikkikorvikset. Värimaailma poukkoili riemunkirjavasta maanläheiseen ja ulkokuvista huomaa, että sääkin oli hyvin ailahtelevainen; yhdessä kuvassa paistaa keväinen aurinko ja toisessa on maan täydeltä lunta.
Osallistuin maaliskuussa myös kuvahaasteeseen, jossa aiheena oli postata viisi kuvaa arkielämästään.

Maaliskuun aikana on taas tullut uusia lukijoita. Keväisen lämmin tervetulotoivotus teille ja mukavaa kevättä kaikille muillekin! <3

Tasaisen harmaan arjen ylistys

Miksiköhän tasaista arkea usein kutsutaan harmaaksi? Kai se mielletään jotenkin tylsäksi, niin kuin harmaa värikin. Itse pidän kyllä molemmista; tasainen, yllätyksetön arki on hyvä perusolotila, jota ilman ei juhlakaan tuntuisi juhlalta. Ja harmaa väri... sopii hillittynä ja rauhoittavana välillä mielenmaisemaan paremmin kuin mitkään väri-ilottelut. Esim. nämä ovat yksi lempparini aikaisemmin valmistuneista töistäni.

Joulun jälkeen, kaikkien iloisten, värikkäiden lahjatöiden valmistuttua, iski halu tehdä jotain hyvin luonnonläheistä ja yksinkertaista. Niinpä otin esille lahjaksi saamani kerän Austermann Steppiä, jossa näytti olevan juuri siihen mielentilaan sopivat värit. Värjäys on tässä langassa kuitenkin tehty sillä tavalla läikkäiseksi ja epätasaiseksi, että rauhallisista väreistä huolimatta neulepinnasta lähti muodostumaan kovin levotonta. Niinpä kävin ostamassa kirjavan langan kaveriksi kerän harmaata Pikkusiskoa.

Austermann Step on vanha mieluisa tuttavuus, Pikkusiskoa käytin nyt ensimmäistä kertaa. Langat sopivat ihan kivasti yhteen. Huomaahan sen näppituntumassa, että Pikkusisko on hieman karheampi ja löyhäkierteisempi, mutta ihan passelin tuntuinen sukkalanka kuitenkin.

Sukat valmistuivat 2,5-koon puikolla. Ohuen langan työstäminen ohuilla puikoilla ottaa aikansa. Inspiraatiopulakin on meinannut moneen otteeseen iskeä ja tammikuun alun jälkeen onkin valmistunut jo monta väliin kiilannutta työtä. Uskollisesti nämä ovat kuitenkin reissanneet mukana työpaikan ja kodin väliä, tulleet useimmiten kaivetuksi esille junassa ja valmistuneet siten pikkuhiljaa, muutama puikko kerrallaan.

Näistä tuli hyvät ja mukavat arkisukat arkikäyttöön, sellaisiakin tarvitaan. Ja kuvausta varten satoi juuri sopivasti uskomattoman kaunis takatalven lumipeite. Lumi ja valo, ihana keväinen yhdistelmä.

Pupusukat

Tyttäreni kaveri valmistui ammattiin, nämä pupusukat ovat lahja hänelle. On hurjan hienoa nähdä, kuinka nuoret menee eteenpäin elämässä ja pärjää. Onnittelut!

Pupuaihe oli saajan oma toivomus ja värit valikoituivat hänen lempiväriensä mukaan. Pupuaiheisen mallipiirroksen löysin Ravelrysta, mistäpä muualta. Mitään muuta ohjetta näissä ei sitten ollutkaan, tikuttelin vaan menemään fiilispohjalta. Vähän olisi houkutellut ommella pupuille helmisilmät, mutta mietin, että lastenhoitajan työ = paljon ulkoilua myös kylmässä säässä, joten sukkien pitää mahtua saappaaseen eikä se helmien kanssa ehkä onnistuisi.
Luulenpa, että nämä sukat saa joka tapauksessa suosion lasten keskuudessa, ainakin meidän nelivuotiaan reaktiosta päätellen. :)

Naisten sukat koko 42-43
Lanka: Novita Nalle
puikot: metalliset sukkapuikot koko 3

Tuikkikaa nyt joulun tähtöset...

... eriparisina! Eripariset tähtisukat valmistuivat tänään kuopukselle joululahjaksi.

Alkuperäinen idea ja ohje on ihanasta Mutturalla-blogista. Viime aikoina näistä on nähty muitakin kivoja versioita erilaisilla väriyhdistelmillä, mm. Estetiinan blogissa nämä ja nämä.

Sukkien koko on noin 32, lankana on Novitan 7-veljestä ja sukat on neulottu 3,5 koon puikoilla. Raitaosuuden langanvaihdoissa käytin tätä Garstudion vinkkiä saadakseni portaattomat värinvaihdot. Unohdin kuvata pohjat, mutta kyllä niistä portaattomat tuli.

Joulukuun ensimmäiseen päivään kuului meillä myös muuta käsillä tekemistä. Askartelimme enkeleitä, tarvikkeina vähän mitä sattui kaapeista löytymään. Tärkeintähän oli tietysti tehdä yhdessä.

Mukavaa joulun odotusta kaikille!

Rastaraitasukat

On se hyvä, että on nuo lapset olemassa, muuten ei koskaan saisi täysin rehellistä palautetta mistään. Yleensä ihmiset kommentoivat käsitöitäni positiivisella tavalla, mutta omat lapset tuntuvat aina keksivän jotain vikaa. Kutittava, pelottava, liian lapsellinen, väärän värinen... muutamia mainitakseni. Taannoin vanhin tytär oli toivonut rastavärisiä sukkia ja tein hänelle nämä. Rastaväriset, eikö totta? Tyttären kommentti oli jotain sen suuntaista, että "voin mä noita käyttää, mut olisin kyl halunnu ihan tavalliset raidalliset". OK.

En ole oikein tykännyt raitasukkien tekemisestä, sillä pienesti perfektionistisia piirteitä omaavana luonteena on jäänyt häiritsemään ne väkäset jotka aina jäävät lankojen vaihdoskohtaan. Mutta sitten löysin Garnstudion ohjevideoista tämän ohjeen siitä, miten lankaa voi vaihtaa huomaamattomasti. Loistavaa, heti raitasukkayrityksen kimppuun!

Lopputuloksena täydelliset perus-raita-rastasukat. No, ehkei sentään täydelliset, mutta varmastikin tällä kertaa juuri sitä, mitä toivottiin.

Viimeinen kuva omituisesta kuvakulmasta, jotta näette nuo langanvaihtojen kohdat. Kyllä siinä kohdassa raitaa vähän kaarevuutta erottuu kuvassa, mutta luonnossa jalkaan puettuna ei mielestäni juurikaan. Eikä ainakaan ole sellaista selkeää porrasta. Olen tyytyväinen, sillä joskaan värivalinta ei omalle silmälle ole mieluisin mahdollinen, niin näen tämän uuden opitun konstin myötä lukuisia uusia mahdollisuuksia seuraaville raitasukille. Ja säärystimille...

Sukat on tehty Novitan 7-veljeksestä 3,5 koon puikoilla. Koko on 39/40.

Sukkasadon hillokellariin tämä on seitsemäs parini, eli olen yhden parin päässä lopullisesta tavoitteesta.

Psykedeeliset sukat

Sukat rastaväreissä oli toiveena. Nyt ei ihan perusraitasukka juuri innostanut, joten keksin tehdä näihin tuollaisen nostetuista silmukoista muodostetun kuvioinnin. Lopputulos on mielestäni aika karsea, tästä tulee mieleeni jokin optinen harha -malliesimerkkikuva. Näissä väreissä se perusraita olisi ehkä toiminut paremmin ja tälle kuviolle olisi voinut valita jonkun vähän rauhallisemman värimaailman. Kamaluuden maksimoimiseksi valitsin vielä väreihin sopivan kuvaustaustankin.

Jos joku nyt kuitenkin tästä mallineuleesta kiinnostuu, niin näin se menee.
Aluksi luo silmiä neljällä jaollinen määrä (tässä 48). Joustinneuleen jälkeen:
1. kerros: neulo oikein mustalla
2-3. kerros: neulo vihreällä kolme oikein, nosta neljäs silmukka neulomatta jne.
4. kerros: neulo oikein vihreällä
5-6. kerros: neulo mustalla kolme oikein, nosta neljäs silmukka neulomatta jne.
7. kerros: neulo oikein mustalla
Jatka samaan tapaan.

Lankana näissä on musta, vihreä, keltainen ja punainen 7-veljestä. Puikot olivat kokoa 3,5. Sukan koko on 39/40.

Sukkasadon hillokellariin nämä ovat osaltani toiset valmiit sukat.