Liekeissä

Laitetaanpa esittelyyn vielä viimeinen pari Anna Mäkilän syyskuussa ilmestyneen Katse kantapäihin -kirjan testineulesukista.

Liekeissä -malli tuli testineulontaan ihan kirjanteon loppumetreillä alkukesästä ja oli siinä vaiheessa vielä vähän epävarmaa, mahtuuko se enää mukaan kirjaan. Mallin nimi viittaa Notre Damen huhtikuiseen tulipaloon ja kuvio jäljittelee goottilaisen katedraalin julkisivua pylväsriveineen ja suippokaarineen, joita liekit nuolevat.

Annan omat, kirjan kuvissa esiintyvät sukat muistuttavatkin tosiaan liekkien leimuja tulisen kirkkaiden väriensä ansiosta, mutta omat liekkini ovat vähän laimeammat. Näillä väreillä sukat luovat tuovat minulle mielleyhtymän suomalaisesta heinäladosta (tai satakuntalaisittain suulista), jonka seinänraoista vilkkuu kypsä viljapelto. 

Sukkien rakenne tarjoaa taas jotain uutta. Sukan takaosassa on muusta kuviosta käänteisillä väreillä erottuva pystykuvio, joka jatkuu sukan takaosan halki katkeamattomana yli kantapään ja jalkapohjan. Sen ja sukan jalkapöydän väliin rakentuvat mielenkiintoisesti kantapää ja kantakiila muodostaen pystyraitaisen kolmion.

Nyt on siis Katse kantapäihin kirjan sukat esitelty minun osaltani. Kirjassa on toki vielä monta muutakin upeaa mallia, joihin kannattaa tutustua vaikkapa Annan designer -sivulla Ravelryssa tai hankkia kirja käsiinsä.

Talviaamu

Vielä on esittelemättä pari paria Anna Mäkilän Katse kantapäihin -kirjaa varten testineulomistani malleista. Tässä ensimmäisenä malli nimeltä Talviaamu, joka huomioväri-keltaisella toteutettuna ei näytä ihan niin talviselta.

Tämä ohje on sport-vahvuiselle sukkalangalle ja olen neulonut nämä pitkään marinoituneesta Regia Activesta. Keltainen väri on jäänyt minulta aikaisemmin käyttämättä kirkkautensa ja voimakkuutensa takia (ja olen monet kerrat ihmetellyt, miksi edes olen joskus ostanut tällaista), mutta nyt kun se pääsi lopulta käyttöön, niin sehän on aika kiva, näin mustan kanssa yhdistettynä.

Tämä on rakenteen ja kantapään osalta niitä kirjan perinteisimpiä malleja. Sukka aloitetaan varresta ja tavallisen lappukantapään jälkeen kiilakavennukset tehdään hauskasti jalkapohjaan.

Tykkään tästä tyylistä, että yhdistellään monia eri tekniikoita, kuten tässä kirjoneuletta ja kohokuvioista pintaneuletta. Se on kivan näköistä ja lisäksi pitää yllä mielenkiintoa neuloessa.

Winter is Coming

Seuraava malli esittelyyn Anna Mäkilän Katse kantapäihin -kirjasta. Winter is Coming on neuletyönä sellainen, joka vaatii neulojan herpaantumattoman keskittymisen alusta loppuun; helppoa antaa-mennä-vaan-neuloen -osuutta ei tule. Mallin kauneus kuitenkin korvaa vaivannäön.

Tässä mallissa minulle kävi samoin kuin edellisessäkin, eli oli pakko valita suunnittelijan omiin sukkiinsa valitsemat värit, koska ne vaan sopivat tähän malliin niin täydellisesti (ja samaan tulokseet näyttivät päätyneen muutkin testineulojat). Ja värit sopivat tietysti myös mallin talviseen nimeen. Tummansininen taustaväri kuvastaa mielikuvissani tummaa talvista taivasta ja valkoiset kiemurat lumisia oksia. Niinpä valitsin tummansiniseksi langaksi Mille Colori Sock & Lace -langan, jonka kimalteet toimivat hyvin tähtitaivaan kaukaisena tuikkeena.

Huomaamatta ei jäänyt yhtymäkohta kaikkien aikojen  jännittävimpään tv-sarjaan Game of Thronesiin, josta sukkien nimi on suora lainaus. Ylipäänsä kyllä välillä ihmettelin muuten niin upean sarjan kuluessa sitä, että siellä sitä vaan mentiin tuulessa ja lumituiskussa turkistakit päällä, mutta lähes aina ilman päähinettä eikä toisinaan ollut käsineitäkään. Älytöntä! No, kuka tietää, ehkäpä villasukat kuitenkin oli jalassa kenkien alla, vaikkapa tämmöiset hienot. ;)

Rauta-aika

Rauta-aika on yksi Katse kantapäihin -kirjan kauneimmista malleista. Kuvio alkaa kärjestä palmikonkierroin toteutettuina kohokuviona ja jatkuu kekseliäästi varteen samankaltaisena kuviona, mutta kirjoneuleena.

Tämä pari on neulottu tämän vuoden alussa testineuleena kirjaa varten. Annan omia sukkiaan varten valitsemat värit olivat niin upeat, että oli pakko valita lähes samat. Punainen on Lanitium Ex Machinan Basic Sockia ja valkoisesta en enää muista (nuo valkoiset kun on kaikki niin samannäköisiä).

Joskus käy testineulojallekin kämmi. Tässä olen tehnyt molemmat sukat samanlaisiksi, vaikka ohjeen mukaan niistä olisi pitänyt tehdä peilikuvat. Ei tämä kuitenkaan vaikuta muuhun kuin palmikonkiertojen ulkonäköön (eli kiertymissuuntaan), joten ei ole käytön kannalta vaarallista. ;)

Pienenä yksityiskohtana: katsokaapa noita pieniä palmikkoja kantakiiloissa. Itseäni viehättää neuleohjeissa erityisesti tällaiset erikoisjutut, joita ei taatusti olisi muuten tullut mieleen tehdä.
Aivan upea sukkamalli Annalta taas tämäkin!

Anarkiaa

Nämä Anarkisti-sukat syntyivät vuosi sitten testineuleena Anna Mäkilän kirjaan Katse kantapäihin. Annan oma Anarkisti-pari koristaa kirjan kantta. Tämä oli taas yksi niitä neuleita, joista tuli ensi silmäyksellä tunne, että tuo näyttää niin mielenkiintoiselta että pakko päästä kokeilemaan. Ja myös haasteelliselta - piti päästä kokeilemaan omia rajojaan, että pystyykö tähän.

Sukan rakenteessa ja mallissa ei sinänsä ole mitään vaikeaa, mutta tilkkutäkkimäinen kuvio vaan vaihtelee niin yllätyksellisesti, että ei yhtään pysty ennakoimaan mitä seuraavalla rivillä tapahtuu. Päädyin värittämään mustavalkoprintistäni aina rivit sitä mukaan, kun sain ne valmiiksi. (Kirjan kanssa en tietenkään olisi näin toiminut, mutta suosittelen jotain apuvälinettä rivien seuraamiseen, jos ei muuta niin viivotinta.)

Täytyy sanoa, että tämä oli haasteellisin malli, jonka olen koskaan neulonut. Kun kerroin tämän Annalle, niin hän arveli, että se ei taida olla mikään meriitti, mutta minun mielestäni kyllä on, sillä nautin haasteesta ja siitä että saan kokeilla jotain uutta ja erilaista. Ja kun tällaisessa työssä onnistuu, niin miten hyvä mieli ja onnistumisen kokemus siitä jääkään.

Kuvioväri vaihtuu sukissani hieman hassusti; suunnittelin alkuun, että vaihdan väriä aina välillä, ehkä randomisti vähän eri kohdissa molemmissa sukissa. Kun kerran kuviokin on tilkkutäkkiä, että värit olisivat myös. Mutta kuvio vei niin paljon keskittymistäni, että unohdin tämän suunnitelman. Joten tuli vaihdettua väriä vain kaksi kertaa, ennen kuviota ja sen jälkeen. Mikä harmittaa nyt vähän, mutta ei kamalasti, koska malli on niin hieno että se kyllä kantaa näinkin.

Jos joku nyt kiinnostui tästä mallista, mutta pelästyi tuota haasteellisuutta, niin rauhoittelen kuitenkin sen verran, että ohjeet ja kaaviot ovat hyvät ja selkeät ja niitä seuraamalla sukat kyllä syntyvät ongelmitta, kunhan vaan pitää silmät oikealla rivillä.

Väriloistosukat

Nämä sukat on valmistuneet noin vuosi sitten, viime syksynä. Väriloisto oli toinen testineulomani malli Anna Mäkilän kirjaan Katse kantapäihin. Tämänkin mallin suhteen koin ihastuksen ensi silmäyksellä. Kaikessa runsaudessaan ja värikkyydessään malli on vaan niin kaunis ja upea!

Rakastan näitä yksityiskohtia, kuinka kuvio alkaa heti varren piparkakkureunuksesta ja jatkuu ihan varpaisiin saakka ja myös kantapäähän. Ja kuinka sekä kantapään että kärjen kavennukset ja myös kantakiilan lisäykset ja kavennukset ovat osa kuviota.
Kantapää on neulottu jälkeenpäin muuten valmiiseen sukkaan ja kantapään pyöreys muodostetaan sädekavennuksin.

Lankoina näissä on vihreää ja oranssia Louhittaren luolan Väinämöistä, punainen on Regian 4-säikeistä sukkalankaa. Miten hienosti nämä sopivatkaan tähän vuodenaikaan ja ulkona näkyvään luonnon väriloistoon.

Raitaa ja ruusua

Nämä sukat on neulottu viime vuoden toukokuussa. Silloin aloiteltiin Anna Mäkilän Katse kantapäihin kirjan testineulontaa. Tämä kantapää herätti kiinnostukseni heti, oli pakko ottaa tämä pari testineulottavaksi ihan jo siksi, että saa tietää miten se on toteutettu. :)

Alla olevassa kuvassa näkyy, kiten hassulta tuo kantapää näyttää silloin, kun ei ole jalassa...

... ja seuraavassa kuvassa näkyy, miten nätisti ja täydellisesti se istuu, kun sen laittaa jalkaan.

Kantapään lisäksi Raitaa ja ruusua malli on toki muutenkin klassisen kaunis. Tykkään myös näistä itselleni ehkä vähän epätyypillisistä hempeistä pastellisävyistä. Pitäisi ehkä harrastaa niitä enemmänkin. Lankana minulla on näissä Novitan Nalle.

Katse kantapäihin

Tällä viikolla julkaistiin Anna Mäkilän esikoiskirja, Katse kantapäihin. En päässyt mukaan varsinaiseen julkistamistilaisuuteen maanantaina, mutta tänään kirjan ilmestymistä juhlistettiin vielä uudemman kerran neulekahvila Lentävässä Lapasessa ja Anna oli kertomassa kirjastaan ja suunnittelemistaan sukista.

Olin mukana kirjan teossa testineulojan ominaisuudessa, joten odotin innolla sen ilmestymistä. Kun on ollut jossain pitkässä prosessissa mukana, niin on se lopputuloksen käsiin saaminen aina hienon tuntuinen hetki.

Kannessa luvataan vaihtelua villasukan neulontaan ja kirjan sivuilla lupaus lunastetaan. Kirjassa on muutama melko helppokin ohje, mutta mukaan mahtuu myös haasteellisia malleja. Itse halusin vartavasten nauloa ne haasteellisimmatkin ja koin ne todella mielenkiintoisina ja palkitsevina tehdä. Anna ei ole turvautunut tuttuihin ja turvallisiin perusmalleihin, vaan sukkien rakenteet ovat erilaisia, kantapäitä on toteutettu eri tavoin ja malleissa on yhdistelty eri tekniikoita.

Mainittakoon vielä, että kirjan stailaus ja valokuvat ovat kirjailijan itsensä toteuttamia yhdessä puolisonsa Jari Mäkilän kanssa ja ne ovat kyllä aivan ihania! Niissä näkyy rakkaus suomalaiseen luontoon ja neljään vuodenaikaamme.

Itse tutustuin Annaan testineuloessani Andante festivo sukkia ensimmäistä Sukka-Finlandiaa varten. Hän oli minulle suunnittelijana ihan uusi tuttavuus ja noiden sukkien myötä ihastuin hänen tyyliinsä heti. Koska kisajärjestelyjen tiimoilta tutustuimme muutenkin, niin huomasin että Anna on myös todella mukava tyyppi. Siinä kaksi syytä, joiden vuoksi halusin tämänkin kirjan testineulontaan lähteä mukaan, vaikka olin samoihin aikoihin lupautunut jo pariin muuhunkin projektiin.

Toivottavasti kirja saa ansaitsemansa huomion neulepiireissä, sillä se tarjoaa paljon esteettistä ilotulitusta ja mielenkiintoisia neulehetkiä erityisesti kokeneemmalle neulojalle ja jokaiselle kehittymishaasteita neulomisen saralla kaipaavalle.