Powerflowermai

Saksalainen Ducathi on yksi tämän hetken suosikkisuunnittelijoistani, erityisesti viehättävät hänen upeat kirjoneulesukka-mallinsa. Alkukesästä ostin hänen neljän mallin e-kirjansa, Powerflowerclub, josta tämä on ensimmäinen valmistunut sukkapari.

Toukokuun nimikkomalli, Powerflowermai, on perinteisen sievä kukkasukkamalli. Toteutin sen Regian 4-säikeisellä sukkalangalla hyvin matalan kontrastin väreillä. Alkuun tuntui, ettei kuvio erotu ollenkaan, mutta lopputuloksesta tykkään tosi paljon ja varmasti uskaltaudun matalakontrastiset värit valitsemaan toistekin. Paitsi että olihan tämä silmille aika raskas työ eikä edennyt ihan yhtä joutuisaan kuin kirjoneuletyöni yleensä. Ei vaan jaksanut työskennellä tämän parissa kovin pitkään kerrallaan.

Ducathin muiden mallien tapaan ohjeessa on yksi silmukkamäärä ja kokoa voi vaihtaa puikkokokoa säätelemällä.

Mallissa on kauniita yksityiskohtia, kuten pohjan kiilakavennuksen suloinen kukkakuvio. Myös varren joustinneuleessa sekä kärkikavennuksissa on omat hauskat erikoisuutensa. 

Olen jo siirtynyt kohti saman e-kirjan kesäkuun mallia, eli kukkaisteema jatkuu. Tällä kertaa tosin vähän korkeamman kontrastin väreissä, joten odotan työn etenevät hiukan nopeammin.

Talvikki-töppöset

Viime vuonna ilmestynyt Arabia x Novita Sukkalehti on täynnä toinen toistaan kauniimpia malleja tunnetuilta suomalaisilta neulesuunnittelijoilta. Yksi kauneimmista malleista on tämä Ronja Hakalehdon suunnittelema Talvikki, joka on saanut kuvioonsa inspiraation Raija Uosikkisen suunnittelemasta samannimisestä Talvikki-astiaston kuvioinnista.

Tossut neulotaan kärjestä aloittaen kirjoneuleena. Alunperin mallissa on myös kirjottu kukkien terälehdet silmukoita jäljitellen kolmannella värillä, mutta jätin silmukoinnit nyt tekemättä, koska mielestäni kuvio on kirjavalla pohjavärillä neulottuna hyvä näin.

Lankana Nalle Taika kirjavana violettina (vuosikertaväri) sekä valkoinen Nalle.

Mesimarja tossut

Anna Heinon suunnittelemat Mesimarja-tossut ovat olleet pitkään neulontajonossani. Niissä ihastuttavat erityisesti etuosan pitsi marjaryppäitä muistuttavine neulottuine nyppyineen.

Tossut aloitetaan kantapään takaa. Alkuun neulotaan tasona ainaoikea "kantalappu". Takasauma ommellaan myöhemin kiinni. Ainaoikea osuus lisää joustoa ja siten tossut mukautuvat ja istuvat napakasti hieman eri kokoisiinkin jalkoihin.

Lankana näissä on Novitan Nalle ja puikkoina työssä oli 2,5 mm:n Zingit.

Tähkä-pussukka

Virkkasin Molla Millsin suunnitteleman Tähkä-pussukan pieneksi lahjaksi rippilapselle.

Tein malliin pari pientä muutosta; virkkasin tähkien popcornsilmukat neljällä pylväällä viiden sijaan ja jätin pois tähkät päätytaitteiden kohdalta.

Vuorikankaan ja vetoketjun kiinnitystä en osannut kokonaan tehdä ompelukoneella. Ompelin vuorin ja vetoketjun ensin valmiiksi ompelukoneella, sitten ne molemmat käsin kiinni virkattuun pussukkaan.

Puff Midi Dress

Käsityön taiteen perusopetus Järvenpään opistolla jatkui kevään ajan vaateompelun merkeissä. Ompelin kesäisen maksimekon. Ompeluun meni yllättävän paljon aikaa, kun huolellisesti alusta loppuun itse teki. Kurssin alkaessa ajattelin kunnianhimoisesti, että kyllä tässä kaksi tai kolme mekkoa ehtii hyvin ommella, mutta hyvä että sain lopulta tämän yhden valmiiksi.

Ohje on Novelsin Puff Midi Dress, johon sain idean ystäväni Pian viime kesäisestä festarimekosta (Pian mekko muuten vilahtaa tuolla viime kesän festaripostauksessa).

Paljon tuli opittua tämän prosessin aikana, mm. saumurin käyttö oli minulle ihan uutta. Olen tosi tyytyväinen että lähdin tähän neljän vuoden kurssikokonaisuuteen mukaan. Käsitöitähän teen muutenkin paljon, mutta helposti sitä jämähtää käyttämään niitä samoja tuttuja tekniikoita, mitä on aina käyttänyt. On tosi mielenkiintoista vaihteeksi tehdä vähän erilaisia käsitöitä, lisäksi hyvässä seurassa sekä ammattitaitoisen ja innostavan opettajan avustuksella. Yksinään sitä tulisi esimerkiksi näissä ompeluhommissa oikaisseeksi helpomman kautta ja monta uutta asiaa jäisi oppimatta. 

Syksyllä opetus jatkuu jonkinlaisten puutöiden muodossa, se se vasta onkin jotain aivan uutta!

Heart of the Forest

Sofia Kammebornin suunnittelema Heart of the Forest sukkamalli on niin ihana, että ensimmäisten sukkien jälkeen halusin tehdä myös toiset; lankoja jäi sen verran, että laskeskelin niiden riittävän toisiin samanlaisiin käänteisillä väreillä. 

Ensimmäiset, tummapohjaiset sukat, ovat kokoa 42/43 ja näistä vaaleapohjaisista tein pienemmät, kokoa 37/38. 

Regian Premium Merino Yak on edelleen ihana lanka! Monesti olen jo mainostanut sitä, mutta kyseessä ei ole maksettu mainos tai yhteistyö, vaan oikeasti vaan pidän tästä langasta todella paljon! Kaksi kerää riitti mainiosti kahteen pariin kirjoneulesukkia. Värit ovat nimeltään mint meliert ja teal meliert.

Koska kokoja oli ohjeessa vain yksi, niin neuloin sukat eri kokoisiksi vaihtamalla puikokokoa. Isommat tein 2,25mm:n ja pienemmät 1,75mm:n puikoilla. 

Tein tähän pariin saman muokkauksen kuin ensimmäisiinkin, eli neuloin jalkaterästä pari silmukkaa kapeamman kuin varresta. 

Sukkalaatikkoon on kertynyt tänä vuonna neljät sukat.

Lankakori

Jokunen vuosi sitten tyttäreni innostui koulussa virkkaamaan ontelokuteesta pannunalusia. Jotenkin olin niin ilahtunut hänen käsityöinnostuksestaan, että hän sai minut suostuteltua ostamaan kilon ontelokudetta valitsemassaan sinisen sävyssä. Arvata saattaa, että hän jaksoi virkata kaksi pannunalusta ja ontelokudetta kului niihin alle sata grammaa. Loput kuteet jäivät minun huolekseni, enkä millään meinannut keksiä mitä tällaisesta kuteesta voisi tehdä; ensinnäkään en ole ihastunut tähän materiaalina muutenkaan, toisekseen värikään ei ole sen tyyppinen, minkä olisin itse valinnut.

Instagramissa törmäsin kuvaan, jossa ontelokudetta oli virkattu kiinteiden silmukoiden sisälle. Ravelrysta löysin ohjeenkin tekniikkaan, Ariane Gallizzin Happy Project Basket. Lopulta en kylläkään katsonut ohjetta kuin vain ihan alussa, käytin sitä lähinnä vain inspiraationa. 

Projekti kesti lähes tasan vuoden. Työ itsessään ei ollut suuri; painavine ontelokudekerineen tämä ei vaan ollut sellainen projekti, jota olisi tehnyt mieli ottaa mihinkään mukaan enkä muutenkaan erityisesti tykännyt työskennellä tämän materiaalin kanssa. Valmis kori on kuitenkin aika kiva ja sinne sai sopivasti sullottua osan peittoprojektiin tarkoitetuista jämälangoista. Itsestään raidoittuvan puuvillalangan lomitse epämieluisa sininenkin kuultaa läpi ihan hauskasti.

Nyt olisi sitten enää vähän päälle 700 grammaa ontelokudetta jäljellä...