Easy Peasy socks

Vuoden viimeiset sukat esittelyyn. Karolina Adamczykin suunnittelemat Easy Peasy Socks -sukat ovat yksinkertaista kirjoneuletta. 

Värejä ja kuvioiden järjestystä vaihtelemalla näistä saa hauskasti erilaisia versioita.

Neuloin sukat sport-vahvuisista kerän lopuista, valkoinen oli Nallea ja kahden muun värin merkkejä en valitettavasti muista. 

Mallin helppouteen viittaava Easy Peasy -nimi piti siinä mielessä paikkansa, että kaikki kuviot oli helppo opetella ulkoa eikä niissä ollut pitkiä langanjuoksuja. Tuli kyllä kivat ja valmistuivat nopeasti, voisin tehdä toisetkin!

Mäyräkoira-sukat

Neuloin nämä sukat joululahjaksi eräälle mäyräkoiravauvan omistajalle. Kyseisen koiravauvan touhut ja sattumukset ovat hauskuuttaneet työyhteisöämme kuluneen syksyn aikana

Mäyräkoirasukkiin ei löytynyt sopivaa ohjetta, joten sovelsin Just Crafty Enough -blogin mäyräkoira-lapasten ohjetta. Neuloin sukat muuten kirjoneuleena, mutta koirakohdassa käytin tikapuutekniikkaa.

Näiden kanssa meinasi tulla kiire ennen vikaa työpäivää ennen joulua. Sain ne valmiiksi edellisenä iltana puolen yön jälkeen ja föönäsin aamulla kuivaksi ennen paketointia. Kuvatkin on räpsäisty vaan nopeasti talviaamun huonossa valossa. Mutta tulipa valmista. Ja nyt voin jälleen kerran vannoa, että ensi vuonna teen kaikki joululahjat valmiiksi hyvissä ajoin. :)

Hattivatti lapaset

Tämän vuoden spesiaaleimpiin joululahjoihin lukeutuvat hauskat Hattivatti lapaset, jotka sopivat hattivatteja fanittavalle työkaverilleni kuin nenä päähän. Kyseinen toveri on jättämässä työtiimimme (nyyh), joten halusin keksiä lahjaksi jotain erityisen kivaa. 

Lapaset on suunnitellut Cecilie Oddenes. Toteutin hattivattien vartalo-osat tikapuutekniikalla ja muut osuudet tavallisena kirjoneuleena. Kärjen osalta jatkoin kuviota hieman, jotta kämmeneen tuli riittävästi pituutta. 

Porcelain villapaita

Neuloin kaikkien aikojen ihanimman villapaidan. Porcelain Sweater Solo on tanskalaisen Lene Holme Samsøen suunnittelema ajattoman kaunis villapaita, joka on saanut inspiraationsa klassisista, sinivalkoiseksi maalatuista posliiniastioista.

Päädyin suunnittelijan käyttämiin väreihin, sillä mielikuva niistä sinivalkoisista astioista oli niin voimakas, ettei voinut muutakaan. Pohjaväriksi ajattelin jotain vähän harmahtavampaa valkoista, mutta lankakaupan tarjonta ratkaisi.

Paita neulotaan kahdella langalla samanaikaisesti, rinnakkain kulkevat ohut villalanka sekä ohut mohairlanka. Valkoisina lankoina paidassani on Drops Flora ja Filcolana Tilia, siniset langat ovat Filcolanan Arwetta ja Tilia.

Tein ohjeeseen ainoastaa yhden muutoksen, nimittäin helman halkiot. Muuten noudatin ohjetta orjallisesti ja hyvin toimi. Oli ihanaa neulottavaa. Voisin tehdä toisen eri väreissä, mutta samalta suunnittelijalta löytyy kyllä muitakin houkuttavia malleja, joten ehkä päädyn johonkin niistä. Tämä rakenne pudotetuilla olkapäillä joka tapauksessa vaikuttaa itselleni parhaalta kaikista kokeilluista.

Maagiset kärpässienisukat

Sveitsiläinen Charlotte Stone suunnittelee erityisen hauskoja ja söpöjä kirjoneulesukkia. Monissa seikkailee esimerkiksi pieniä eläimiä, satuhahmoja tai vihanneksia. Magical Mycelium sukat ovat täynnä pieniä kärpässieniä.

Tämä on ihan älyttömän söpö sukkamalli. Halusin sen ehdottomasti neuloa, vaikka tajusin jo kuvasta, että vähän vaivalloista saattaa olla; lähes jokainen kerros neulotaan kolmella langalla.

Ohjeessa olisi ollut tiimalasikantapää, mutta tein sen sijaan jälkijättöisen kantapään leveillä nauhakavennuksilla. Neuloin sukat 70 silmukalla ja joustimen 72 silmukalla.

Lopputulos on kyllä söpöydessään ja hauskuudessaan kaiken vaivan arvoinen. Projekti sopi loistavasti syksyllä neulottavaksi paitsi aihepiirinsä puolesta, niin myös siksi, että tähän aikaan vuodessa jokainen kaipaa pientä väripilkkua harmauden keskelle.

Isoäidinneliötakin uusi elämä

Kolme vuotta sitten virkkasin itselle ja tyttärille isoäidinneliöistä kootut takit. Jokainen takki pääsi valmistumisensa jälkeen käyttöön ja vanhimman tyttären takki on näkynyt käytössä edelleen. 

Oma takkini on ollut mielestäni kiva, mutta se on silti jäänyt viime aikoina käyttämättä. En oikein tiennyt, mistä se johtuu, mutta lopulta päädyin siihen, että käytän nykyään mieluummin pidempää villatakkia. 

Niinpä käytin yhden etäluennon verran aikaa siihen, että virkkasin helmaan yhden kerroksen lisää neliöitä. Yhdistely vaati vähän vanhojen reunavirkkausten purkamista ja uudelleen virkkaamista.

Hihoihin virkkasin lisää pituutta, sitten poimin hihansuun silmukat neulepuikoille ja tein leveästä hihasta pussihihan resorilla

Ei mennyt kauaa ja heti takki tuntuu paljon enemmän oman tyyliseltä ja helpommalta käyttää.

Alakuvassa takki vielä ennen tuunausprojektia, tosin tuon kuvan jälkeen jatkoin hihojen pituutta jo kertaalleen ennen tämän kertaista muokkausta.

Suosittelen, jälleen kerran, palaamaan niiden vanhojenkin neule- ja virkkaustöiden pariin, jos ovat jääneet käyttämättä tai vähälle käytölle. Usein vaate saa pienellä vaivalla lisää käyttöikää.

Trailblaze pipo

En ole pitkään aikaan osallistunut mihinkään testineulontaan. Työn ja opiskelujen yhteensovittaminen on viimeisen vuoden aikana tuonut sen verran haasteita, ettei testausten aikatauluihin sitoutuminen ole tuntunut mahdolliselta. Nyt osui kuitenkin silmään niin kivan pipon testineulonta, että päätin tehdä poikkeuksen.  

Neuloin aiemmin tänä vuonna tamperelaisen  Enikö Baloghin suunnittelemat Trailblaze sukat, joihin ihastuin kovin. Nyt julkaistun ohjeen myötä sarja täydentyi Trailblaze pipolla.

Pipo neulotaan yhdistämällä fingering vahvuista lankaa ja mohairia, mikä tekee siitä pehmoisen jä lämpimän olematta kuitenkaan hirveän paksu. Oranssit lankani ovat Hjertegarnin Aloe Sockwoolia ja Handun Bumblebeeta, valkoinen mohairlanka on Novitan Tuulia ja toinen valkoinen lanka jää taas valitettavasti nimeämättä, kun otin sen tuolta vyötteettömien jämälankojen kasasta.

Enhän sitten voinut jättää yhteen pipoon, kun malli on ihana ja lankoja jäi! Tein siis toisen käänteisin värein. Molemmista versioista tuli tosi kivat.

Pidän tässä mallissa kaikesta. Silmukoiden luomistapa (tubular cast on) oli vähän vieraampi ja alkuun hankalan tuntuinen, mutta kannattaa tavata ohjeet ja katsella vaikka pari ohjevideota jos ei muuten aukea; reunasta tuli nimittäin tosi siisti. Kontrastivärillä tehty aloitusreuna on hauska, multa se tosin ekasta piposta se jäi puuttumaan, kun en ollut vielä päättänyt kontrastiväriä aloitusvaiheessa.

Tupsut tein sormien ympärille kieputellen B. Hooked Crochetin videotutoriaalin avulla.