Säärystimet nuorisolaisittain

Joululahjojen esittely jäi vielä vähän kesken. Teini-ikäisen veljentyttäreni lahjatoive oli "liian isot" säärystimet. Kuulemma sekä liian pitkät että liian leveät. En ollut ihan varma tyylistä, mitä tavoitellaan, mutta tein työtä käskettyä. Toivotun värinen lanka löytyi ihan lähimarketin hyllystä, sillä 7 veljeksessä oli tällaista hempeää vaaleanpunaista väriä. Lankaa kului sadan gramman kerä per säärystin, kun oli kerran liian isoa tilattu.

Kuvassa säärystimiä mallaa tyttäreni, joka on säärystimet saanutta serkkua muutaman vuoden nuorempi ja siten myös jonkin verran lyhyempi. Veljentyttärelle ne eivät olleet ihan noin pitkät ja muutenkin ne näköjään olikin tarkoitus asetella polvien alapuolelle ja jättää löysästi laskeutumaan kohti nilkkaa.  En sitten tullut enää ottaneeksi kuvaa oikein aseteltuna, joten täytyy tyytyä esittelemään nämä näin.

Juhlamokka-liivi

Marraskuussa sain yllättävän postilähetyksen. Paulig ja Novita lähettivät yllätyslahjana laatikollisen lankoja Juhla Mokka -paketin värisävyin, paketillisen kahvia, sukkapuikot sekä Sari Norlundin suunnitteleman Juhla Mokka -sukkaohjeen. Kahvi on varmastikin pahin (tai paras) paheeni, joten kahviaiheiset sukat tuntuivat hauskalta idealta. Joululahjaneulomisen ollessa kesken en heti päässyt sukkia aloittamaan ja niinpä idea ehti hautua joulun yli ja muotoutua päässäni toiseksi.

Sukkien ulkonäkö miellytti kovin ja ajattelin, että jaloissa nuo kauniin kuviot jää vähän piiloon, että saisko niitä jotenkin paremmin esille... niinpä sain päähäni, että teenkin Juhla Mokka -liivin. Vaatekaapissani ei ollut yhtään liiviä enkä tiennyt, tulenko sellaista käyttäneeksi, mutta ajattelin, että voihan sitä kokeilla. (Ja nyt kun tämä on valmis niin olen kyllä käyttänyt ja luulen, että tulen käyttäneeksi.) 

Ensimmäistä kertaa liivi päällä ulkona ja heti huomattiin, että katukuvassa on nyt näitä mainoksia, joten pitihän sitä ottaa yhteiskuva.

En aloittaessa tiennyt, millainen liivistä tulee, vaan sävelsin työn edetessä. Ensin ajattelin laittaa alalaitaan ohjeessa olevan kahvikupinkin, mutta joku vakavamielisyys sitten iski ja tuumin että ennemmin tulen tätä käyttäneeksi ilman "kävelevä kahvipaketti" -kommentteja. 

Kuviot on siis otettu Sari Norlundin suunnittelemasta Juhla Mokka -sukkaohjeesta, joka löytyy myös Pauligin sivuilta.

Liivin mallina käytin Debbie Vest -ilmaisohjetta, jota noudatin suurinpiirtein kainaloihin asti. En muista olenko ennen vee-kaula-aukkoa tehnytkään. Siitä tuli yllättävän kiva ja siisti, eikä siis varmasti jäänyt viimeiseksi. Kuvitteellisten taka- ja etukappaleen väliin tein valesauman.

Liivistä tuli lopulta enemmän jouluinen kuin kahvipakettimainen (punainen väri on tosi vaikea kuvata, mutta se on oikeasti joulunpunainen eikä paloauton punainen, kuten kuvissa näyttää ainakin mun näytöllä). Uskon siis, että tulen käyttämään tätä tulevinakin vuosina ennen ja jälkeen joulun, luultavasti en paljonkaan muulloin. Mutta ideana innostuin liiveistä; näköjään sellaista on kiva käyttää ja aika nopeasti ja pienellä vaivalla saa käyttövaatteen aikaiseksi.

Kiitokset Novitalle ja Pauligille lahjasta ja inspiraatiosta!

Sukka-Finlandia alkaa Roihuten

Sukka-Finlandia neulontakisa alkoi tänäaamuna, kun ensimmäinen varsinainen kilpailuohje julkaistiin klo 8.00. Ensimmäisen etapin malli on nimeltään Roihu ja sen on suunnitellut Outi Montonen. Testineuloin S-koon, kisaan minimivaatimukseksi asetettiin M-kokoinen sukka.

Roihu on intensiivistä ohjeen seuraamista ja keskittymistä vaativa palmikkomalli, joka neulotaan varresta aloittaen ohuella fingering-vahvuisella sukkalangalla. Kantapää on yhdenlainen Fleegle-kantapään versio. Ohje on kirjoitettu magic loopille, mutta itse tein sukat tavalliseen tapaani sukkapuikoilla.

Voin muuten paljastaa, että aloitin testineulomaan sukkia marraskuussa ja sain viimeisen valmiiksi tänä aamuna.Olkoonkin, että välissä piti neuloa monta joululahjaa ja siksi toisen sukan valmistuminen jäi muutamaksi viikoksi vaiheeseen, niin kyllä nämä omat neulomiseen kuluneet ajat aina saa ajattelemaan nopeuskisan voittajia suurella kunnioituksella!

Ohjeessa on langaksi suositeltu esim. Handun perussukkalankaa. Omat sukkani neuloin Regia Merino Yak -jakkisukkalangasta, johon olen viime aikoina ihastunut oikein tosissaan.

Hello Kitty -lapaset

Toinen rakkaista veljentyttäristäni toivoi joululahjaksi jotain hahmo-lapasia (koska edelliset oli koira syönyt) ja luetteli pyynnöstäni joukon hahmoja, joista pitää. Monet näistä nykyteinien suosikkihahmoista olivat mulle vieraita, mutta yhden sentään tunnistin hyvin; kuka voisi olla tykkäämättä suloisesta Hello Kittystä! Löysin googlailemalla monta kivaa ruutupiirrosta, joista päädyin lopulta tähän, jota Uman oma kässäpaikka -blogin Uma oli käyttänyt tekemissään paljon pienemmissä lapasissa. Kiitos Uma! :) Näihin jo lähes aikuisen käden kokoisiin lapasiin oli helppo mahduttaa sama ruutupiirros.

Tein kuvion silmukoimalla. Halusin minimoida silmukoitujen silmukoiden määrän, koska kokemukseni mukaan laajasta silmukoidusta kuviosta tulee paksu ja kova "laatta" neuleen pintaan. Siksi valitsin lapasten väriksi Hello Kittyn kasvojen värin valkoisen ja tein sydämestäkin vain ääriviivat. Lapaset on tavalliset peukalokiilalliset peruslapaset omasta päästä tehtynä (varmasti ohjekin samanlaisiin kiilallisiin lapasiin löytyy) ja silmukoin kuviota sitä mukaa kun neule eteni. Kuva onnistui mielestäni nätisti. Näköjään silmukointijäljenkin suhteen voi kehittyä, kun vertaan joihinkin ensimmäisiin silmukoimiini juttuihin.

Mittelspitz-lapaset

Seuraavana tämän joulun lahjoista esittelen toiset koiralapaset. 

Perhepiiriin saapui alkuvuodesta uusi koiratulokas, kun vanhin tyttäreni hankki avomiehensä kanssa pienen mustan mittelspitz-pennun, joka valloitti heti kaikki. Nyt pentu on kasvanut reippaaksi koiranuorukaiseksi, jolla on intoa ja luonnetta muille jakaa. 

Näin kuvan Jorid Linvikin Keeshond-lapasista ja sen kuvaama hahmo näytti tutulta. Keeshond ja mittelspitz ovat saman rodun eli saksanpystykorvan kaksi eri kokoista versiota, mittelspitz vain vähän pienempi, joten tuumin, että nämä käyvät aivan hyvin myös mittelspitz-lapasista. Tähän kirjoneulekoiraan on jotenkin elävän tuntuisesti saatu kuvattua tämän rodun luonnollinen, valpas asento ja sen aina kaikesta kiinnostunut olemus.

Koiran isäntä sai nämä lapaset joululahjaksi. Sopivat ainakin koiran ulkoilutukseen mainiosti ja uskon, että pääsevät käyttöön muutenkin. 

Harmittelin hiukan sitä, että tässä ohjeessa ei ollut peukalokiilaa, kuten noissa saman suunnittelijan sheltti-lapasissa, joten lisäsin sheltti-lapasten kiilan näihin. Tämä ohje oli isommalle silmukkamäärälle, joten kiila jäi vähän lyhyemmäksi suhteessa, mutta se antoi kuitenkin riittävästi kaivattua tilavuutta niin, että miehen iso käsi mahtuu lapasiin ongelmitta. Peukalon sisäpintaan tein raidoituksen ohjeen mukaisen kuvion sijaan.

Näistä tuli mielestäni tosi kivat. Olen tosiaankin Jorid Linvikin mallien fani; tykkään mm. siitä, että kirjoneuleet on aina suunniteltu siten, ettei kauhean pitkiä langanjuoksuja tule. Lisäksi ohjeissa ei ole tyydytty vain yhteen jujuun, vaan niissä on lisäksi hauskoja yksityiskohtia, kuten koiralapasissa tassun jäljet kämmenessä ja luu-kuvioita peukussa ja ranteessa.

Sheltti-lapaset

Nyt voi aloittaa joululahjojen esittelyn. Ensimmäisinä tämän vuoden lahjoista valmistuivat nämä sheltti-lapaset. Meidän vanha uskollinen sheltti-ystävä kuoli keväällä ja lapseni toivoi lapasia muistoksi rakkaan ystävän kuvalla varustettuna. Aiemmin olen samaiselle lapselle tehnyt sheltti-sukat, jotka jo venyvät liitoksistaan jalan kasvun myötä, mutta ovat edelleen sinnikkäästi käytössä. Sukkien, lapasten ja pipon ohjeen sisältävä ohjepaketti löytyy Jorid Linvikin pattern shopista.

Tällainen lahja on samalla osa surutyötä, merkityksellinen ja tärkeä niin tekijälle kuin saajallekin. Ilahduin kun keksin kuvioväriksi harmaankirjavan langan (Zitron Trekking XXL), joka kuvasti meidän blue merle -sheltin värejä täsmälleen ja näin lapasten sheltistä tuli vielä oikeamman näköinen kuin musta-valkoisina toteutetuista sukkien shelteistä.

Yhteen kietoutueet

Tänään alkoi Sukka-Finlandia kilpailun lämmittelykierros. Se tarkoittaa sitä, että ensimmäinen ohje julkaistaan, mutta tällä etapilla ei vielä varsinaisesti kisata nopeudesta. Joulunaika halutaan rauhoittaa jouluvalmisteluille, mutta jos kaikki joululahjat ei ole vielä keksittynä, niin nämä ehtii hyvin vielä jouluksi pakettiin. Varsinaiseen kilpailuun ehtii ilmottautua loppiaiseen saakka ja sen jälkeenkin, jos ei aio kisata joukkueessa ja tosissaan.

Airi Keränen ja Sari Passi ovat yhdessä suunnitelleet tämän molempien ensimmäisen sukkamallin. Mallin nimi on Yhteenkietoutuneet. Kärjestä aloitettavassa mallissa kieputellaan palmikoita, virkataan pampuloita ja väliin tehdään yhdenlainen versio tiimalasikantapäästä. Sukansuulle virkataan monivärinen reunus. Oikein hauska malli, jossa kokeneellekin neulojalle saattaa tulla joku uusi tekniikka vastaan.

Omat sukkani ovat ohjeen julkaisuhetkellä jo valmiina, koska olin mukana testineulomassa niitä. Ihastuin malliin ensisilmäyksellä, erityisesti noihin super-söpöihin pampuloihin! Langaksi valitsin Handun Paksukkiksen ja pampuloissa yhdistin jotain fingering-paksuista sukkalankaa samanväriseen mohairiin. Reunuksessa on edellä mainittujen lisäksi KlompeLompe Spøttiä.

 

Minulta on jo kysytty, miltä pampulat tuntuvat kengän kanssa enkä osaa vastata, sillä en ole vielä kokeillut, mutta arvelen että nämä sukat ovat parhaimmillaan sisäkäytössä. Ja kyllähän sellaisia sisäsukkiakin ihmisellä kannattaa olla. Näin sievät sopii hyvin mekon kanssa käytettäviksi. :)