Frosty Flowers sukat

Uuden vuoden ensimmäisinä sukkina valmistuivat Frosty Flowers sukat, jotka on suunnitellut sveitsiläinen @runningyarn nimimerkillä tunnettu Marianne. Hänen malleistaan on aika moni päätynyt puikoilleni aiemminkin.

Osallistun tänä vuonna sukkalaatikko 2023 haasteeseen, jonka emäntänä toimii @johanna.wallius. Tammikuun haasteena oli neuloa sukat omista varastoista löytyvästä langasta, ehkä jostain kauan hillotusta ihanuudesta. Päädyin valitsemaan yhden ihanimmista vyyhdeistäni: Third Vault Yarnsilta pari vuotta sitten tilaamani Librarian Sock värissä Cosmic Turtle. Kuvioväriksi otin toisen varastoista löytyvän, tavallisemman sukkalangan. Tästä harmaasta oli valitettavasti vyöte hävinnyt, joten en muista tarkemmin, mikä lanka on kyseessä.

En ole pitkään aikaan neulonut kirjoneuletta näin, että toinen väreistä on kirjava (vaikka ei tälläkään kertaa kauhean kirjavasta ole kyse). Pidän lopputuloksesta kovasti, joten ehkä voisin tällaisia kirjavan ja yksivärisen yhdistelmiä harrastaa useamminkin.

Näin on siis neulevuosi ja sukkalaatikkohaaste avattu.

Vuosi 2022 paketissa

Jokavuotiseksi tavaksi on muodostunut vuosikoosteen tekeminen käsityövuodesta. Onhan se mukava vähän muistella, mitä on tullut tehtyä. 

Sukat olivat ehdottomasti pääosassa tämän vuoden neuletöissä. Neuloin niitä 19 paria. Yhtä paria lukuunottamatta kaikki olivat kirjoneuletta, joten kirjoneule nousee heittämällä vuoden käsityötekniikakseni. Ehkä mieleenpainuvin juttu villasukkien saralla tänä vuonna oli Ornamental-sukkien suunnittelu ja siihen  liittyvä prosessi yhdessä Katia Yarnsin kanssa.

Keräsin sukat sukkalaatikkoon ja joulun tullen käärin niistä joululahjat. Aion toteuttaa saman tänä vuonna ja osallistun samalla Johanna Walliuksen #sukkalaatkko2023 haasteeseen.

Villapaitoja- ja takkeja neuloin neljä kappaletta. Yksi villapaidoista tuli veljentyttäreni kissalle.

Lisäksi neuloin viisi paria käsineitä, yhden pipon ja yhden huivin. Virkkaamista tuli tänä vuonna tehtyä vähemmän, valmistuneita töitä on vain kaksi kappaletta; Tähkä-pussukka sekä ontelokuteen päälle virkkaamalla tehty lankakori.

Kuvassa näkyvien lisäksi käsityövuoteeni kuului Käsityön taiteen perusopetus -kurssin jatkaminen Järvenpään opistolla. Siellä ompelin itselleni mekon ja rakensin melkein valmiiksi puisen valaisimen, mutta loppuvuodesta iskeneen koronan takia se jäi vähän kesken ja pääsen viimeistelemään sen vasta tänä vuonna.

Sitten vielä katsaus viime vuoden haasteisiin. Tein viime vuodelle monen muun vuoden tapaan käsityöbingon, jossa tulikin ihan mukavasti osumia:

Tein myös #makenine22 ruudukon, josta sain tehtyä kokonaista kolme neuletta:

Päätin viime vuonna aloittaa myös vuosipeittohaasteen, jossa virkkaisin peittoon joka päivä yhden tai pari tilkkua, mutta se on edennyt heikohkosti. (Kuva on otettu maaliskuussa, mutta peitto ei ole kauhean paljon edennyt sen jälkeen. Ehkä se etenee tänä vuonna.)

Tässäpä sitä päällimmäiset jutut käsityövuodesta 2022. 

Uudelle vuodelle asettamiani haasteita olen esitellyt instagramissa, tervetuloa sillekin puolelle katsomaan ja seuraamaan. Instaan tulee postailtua kuvia ja ajatuksia myös keskeneräisistä töistä kun taas blogiin päätyvät lähinnä valmiit käsityöt. 

Huomasin muuten juuri, että tänä vuonna blogi täyttää kymmenen vuotta, mikä tuntuu aivan käsittämättömältä. Kiitos kun olette kulkeneet mukana!

Valencia sukat

Tässä tulee vuoden 2022 viimeiset villasukat. Ja villasukkien vuosi tämä on totisesti ollut; jos oikein laskin, niin olen neulonut tänä vuonna yhdeksäntoista paria villasukkia ja tossuja. Ehkä teen tämän vuoden neuleista vielä erikseen kostepostauksen, mutta nyt siis nämä isälleni neulotut joululahjasukat. 

Sain sukkiin idean instagramista, jossa @una.knits esitteli työn alla ollutta sukkapariaan. Hän oli ottanut Novitan ja Arabian sukkalehden Valencia-sukista kaavion kerrokset 10-17 ja toistanut sitten vain niitä läpi koko sukan. Katselin, että näyttääpä hyvältä ja koska itseltäkin kyseinen lehti löytyy, niin aloitin sukat samalla idealla. Halusin lappukantapään ja reilun kantakiilan, koska hankalasti liikkuvalle isälle helppo pukeminen on tärkeää. Siksi valitsin pohjaan yksinkertaisen kuviokerran, jonka sai helposti sovitettua kiilakavennuksiin.

Sukat on neulottu Novita Nallesta 3mm:n puikoilla.

Oikein hyvää ja rauhallista uudenvuodenaattoa kaikille lukijoille, ensi vuonna jatketaan!

Paita kissalle

Tämä neuletyö vei uuden äärelle, nimittäin koskaan en ole eläinten vaatteita aiemmin tehnyt. Nyt kuitenkin veljentyttö pyysi joululahjaksi kissalleen villapaitaa ja täytyihän semmoinen tehdä, kun kissaraasu olisi muuten voinut palella.

Tähän ryhtyminen olikin konstikasta, kun en ole oikein ketään kissaa niin läheisesti tuntenut, että olisin niiden ruumiinrakenteen hyvin hahmottanut. Missään löytämässäni valmiissa mallissa ei ollut ohjetta näin hoikalle kissalle. Katsoin vähän koon ja mittasuhteiden mallia edesmenneen chihumme hupparista, vaikka jotenkin ajattelin, että kissassa ja koirassa saattaa joitain erojakin olla. Loput meni arpapelillä.

Mutta yllättävän hyvä ja sopiva tästä tuli eikä kissa pannut paidan käyttöä lainkaan pahakseen. Kaulus olisi tosin ehkä saanut olla vähän  korkeampi. (Kuva saunan lauteilla, jonka kissa valloitti omaksi alueekseen. Sinne oli hyvä vetäytyä joulun vilskettä ja vilinää pakoon.)

Tuutilullaa lapaset

Lähipiirissä on monta eläinrakasta, on sekä koiraihmisiä että kissaihmisiä. Siksi olenkin aikojen saatossa neulonut aika monta eläinaiheista neuletta. Yhdelle kissaihmiselle syntyi täksi jouluksi Lumi Karmitsan suunnittelemat, syötävän suloiset Tuutilullaa lapaset.

Ohje löytyy Lumi Karmitsan kirjasta Villit vanttuut & vallattomat villasukat 3, jonka lainasin kirjastosta.  Tiesittekö muuten, että kirjan tekijä saa jokaisesta lainauksesta korvauksen? Neulekirjojen lainaaminen kirjastosta hyödyttää siis myös suunnittelijoita.

West of the Moon sukat x 2

Kyselin rakkailta veljenlapsiltani ennen joulua värimieltymyksistä. Toisen mielestä ainoat hyväksyttävät värit ovat harmaa ja musta. Toinen on sen verran iloluontoisempi, että hyväksyy näiden lisäksi tumman ruskean. Siitä olikin sitten riemukasta lähteä liikkeelle joululahjaneuleiden suunnittelussa.

Löysin ihanan sukkamallin. West of the Moon socks on norjalaisen Inger Bergin käsialaa. Malli on perinteisen kaunis pohjoismainen kirjoneulemalli. Sitä oli mukava neuloa ja ohjetta oli helppo seurata; mielellään neuloin kaksi paria putkeen, mitä en läheskään joka ohjeella jaksaisi tehdä! Lisäkehuja siitä, että ohje on kirjoitettu neljälle eri silmukkamäärälle ja jokaiselle on omat kirjoneulekaavionsa. Kantapäähän on kaksi eri vaihtoehtoa, toinen puolipatentilla vahvistettu ja toinen sileää neuletta. (Itse tein sileän.) Lisäksi ohjeen lopussa on linkkejä tekniikkavideoihin.

Harmaa lanka oli jouluvillapaidasta yli jäänyttä Nallea, ruskea ja musta muita varastosta löytyneitä vastaavan paksuisia sukkalankoja.

Noiden mustaharmaiden sukkien kuvaaminen vuoden pimeimpänä päivänä oli sitten oma konstinsa ja kuvista tuli mitä tuli. Lahja kuitenkin saavutti vastaanottajan ajoissa ja se on pääasia. :)

Kuten olen ennenkin todennut, niin omat ja veljen lapset ovat niitä ainoita ihmisiä maailmassa, joiden takia olen valmis mustan langan kurimukseen. Toivottavasti sitten viimeistään keski-iässä osaavat arvostaa, kun tulevat ymmärtämään, mitä ikä-näkö tarkoittaa! :D (Ja vaikka voi kuulostaa että purnaan, niin teen sen leikkimielellä; rakkaudesta sitä neuloo mielellään vaikka mustaa lankaa. <3)

Oikein rauhaisaa joulupäivää ja joulunaikaa  kaikille!

Kestra sukat

Jatkan edelleen kirjoneulesukkien parissa. Tyylikkäät Kestra sukat on suunnitellut amerikkalainen Vanessa Smith. Sukat on neulottu Novitan Nallesta. Ihastuin kaupan hyllyillä tähän väriyhdistelmään: meleerattu ruskea ja haalean vaaleanpunainen, melkeinpä puuterinen sävy (tämä kerä oli vielä jotenkin muita huomattavasti haaleampaa värjäyserää; joskus nämä erot ovat tosi selkeitä!).

Kestra on varpaista varteen neulottu malli, jossa on jälkikäteen neulottu kantapää nauhakavennuksin. Kantapäihin tehdään aluksi lyhennetyin kerroksin pienet kantakiilat, joka parantaa istuvuutta.

Puikkokokona oli 2mm ja voin jälkiviisaana sanoa, että olisi voinut olla vähän isommatkin. Käsialani on selkeästi tämän vuoden aikana tiukentunut (ei ollut ensimmäinen työ jossa tämän huomasin), tiedä häntä sitten mistä johtuu. Niinpä sukat eivät päädykään lahjaksi sille, jolle olin ne alunperin ajatellut, koska pelkään että ovat liian tiukat. :( Uskon kyllä että keksin näille kapeajalkaisemman vastaanottajan, joten ei työ hukkaan mennyt, mutta harmittaahan tämmöiset epäonnistumiset aina.

Malli on kaunis ja ohje selkeä. Se sisältää paljon vinkkejä hyvän istuvuuden saavuttamiseksi ja melkeinpä kaikkiin käytettyihin tekniikoihin on linkit ohjevideoon. Samaan sarjaan kuuluvat myös Kestra pipo ja kämmekkäät.