Kaksi karhukaverusta

Tykkään edelleen tehdä pieniä välitöitä isompien töiden valmistuttua. Neulotut pikku-pehmot on olleet tämän vuoden hitti. Aiemmin esittelin lauman pikkuriikkisiä metsäneläimiä, nyt on vuorossa kaksi karhukaverusta; pieni harmaakarhu ja pieni ruskeakarhu.

Ohje on Julie Williamsin suunnittelema Bear Christmas Tree Decorations, jota tosin muokkasin hieman. Ohjeessa karhun vartalo ja pää neulotaan tasona ja ommellaan näin syntynyt suorakaide putkeksi lopuksi. Itse en jaksanut sellaista vaivaa nähdä vaan neuloin kappaleen putkeksi samantien suljettuna neuleena. Päälaelle tein kavennuksia, kun ohjeessa suora reuna olisi vaan kiristetty sumppuun. Ja tietysti sekin ero näissä on, että nämä eivät ole joulukuusen koristeita vaan pieniä leluja.

Päivä Provencessa

On tullut aika esitellä omalta osaltani viimeinen tämän vuoden Sukka-Finlandia malleista. Tämän jälkeen ilmestyi vielä bonusmalli Tuprava, mutta varsinaisista nopeuskilpailun malleista tämä Päivä Provencessa oli viimeinen.

Päivä Provencessa on Soile Pyhänniskan suunnittelema malli, jonka kukkiin käytetään eestiläiseen käsityöperinteeseen kuuluvaa roositud -kirjontatekniikkaa. Siinä kirjottavaa lankaa kuljetetaan vuorotellen neulottavien silmukoiden etu- ja takapuolella. Muutoin sukat toteutetaan tavallisena kirjoneuleena.

Oli ilahduttavaa päästä tämän mallin myötä oppimaan pari ihan uutta tekniikkaa. Ensimmäinen oli juuri tämä roositud-tekniikka, josta tykkäsin kovasti. Toinen oli pitkän langanjuoksun sitominen kirjoneuleessa seuraavalla kerroksella. Tähän tekniikkaan en ihastunut, sillä olen ilmeisesti niin hetkessä eläjä (= hajamielinen), etten enää seuraavalla kerroksella muista edellisen kerroksen langanjuoksuja. Monta kertaa palasin takaisin kerroksen alkuun, mutta välillä annoin langanjuoksujen vain olla. Tuskinpa ne sieltä mihinkään kovin helposti takertuvat. Jollain yksittäisellä pitkien langanjuoksujen kerroksella esim. kirjoneulepaidan kaarrokkeessa saatan tätäkin tekniikkaa kuitenkin jatkossa käyttää, joten ei oppi hukkaan mennyt.

Tein kukkiini pienen muokkauksen. Pisin langanjuoksu kukkakuviossa oli seitsemän silmukan pituinen ja minun makuuni se oli liian pitkä sukan etupuolelle. Ihan käytön kannalta ajateltuna, sillä tuosta sukan etupinnalta se voi helposti takertua esim. kenkiin. Niinpä pistelin yksittäisen pienen ompeleen jokaisen pitkän langanjuoksun keskelle.

Sukka-Finlandia on nyt siis tältä vuodelta ohi. Kaikki ohjeet saa ostettua pakettina kisahintaan vielä maaliskuun loppuun saakka Lentävän Lapasen verkkokaupasta. Tänään piti olla kisojen palkintojenjako, mutta maailmantilanteen takia tilaisuus oli muutettu virtuaaliseksi ja välittyi katsojille Instagram liven kautta. Lentävän Lapasen YouTube-kanavalta pääsette seuraamaan palkintojen jakoa jälkikäteen.

Tuprava - Sukka-Finlandian bonusohje

Sukka-Finlandia -kilpailu on edennyt päätökseensä. Nopeuskisan tulokset ovat ratkenneet, mutta jottei hauskuus loppuisi kesken, niin tänään ilmestyi vielä bonus-ohje.

Tiina Kuun suunnittelemassa Tuprava-mallissa on ohje sekä fingering- että sport-vahvuisiin sukkiin ja monessa eri koossa. Tämä on sellainen klassisen pelkistetty perus-malli, joka sopii lapsille ja aikuisille, niin miehille kuin naisillekin.
Pelkistetyn ulkomuodon ei pidä antaa hämätä, sillä neuloessa tapahtuu koko ajan jotain uutta. On kirjoneulekuviota, pintaneuletta ja mielenkiintoiset kantapään lisäykset.

Testineuloin fingerin-vahvuiset sukat XL-koossa. Ohjeessa neuvotaan, että pintaneule erottuu paremmin vaaleasta väristä. Kieltämättä ainakin kuvassa se erottuu tummanharmaasta vähän heikosti, mutta livenä ihan riittävän hyvin. Ja tykkään noista tummista atrain-kuvioista, jotka erottuvat hyvin vaaleaa taustaa vasten. :)

Sukka-Finlandia -kilpailun palkinnot jaetaan 21.3 neulekahvila Lentävässä Lapasessa, joka on juuri muuttanut uusiin tiloihin Järvenpään vanhalla Emalitehtaalla. Kävin katsastamassa paikan ensimmäistä kertaa eilen ja tosi nättiä ja viihtyisää oli, vaikka muutto olikin vielä pikkuista viilausta vaille kesken.

Joukkuekisan ja yksilökisan nopeimmat palkitaan, lisäksi on palkinnot ainakin kahden etapin luovasta sarjasta. Toivottavsti mahdollisimman moni pääsee paikan päälle, siellä nähdään! :D

Kattia kanssa!

Sukka-Finlandia neulomiskilpailu on edennyt viidenteen etappiinsa. Viidennellä etapilla neulotaan Lumi Karmitsan suunnittelemia Kattia kanssa -sukkia.

Testineuloin sukat ennen kilpailua. Tässä mallissa värivalinta oli kaiken a ja o, sillä liian pienellä kontrastilla kuvio ei vaan erotu kivasti. Tämän sain huomata ensimmäisen värivalintani kanssa; jouduin aloittamaan ensimmäisen sukan kertaalleen alusta. Toisella kerralla laitoin tummemmaksi väriksi suoraan mustan, että erottuupahan varmasti! Nyt nämä näyttää sitten pieniltä tiikereiltä, mikä ei sekään ole mikän huono asia. :) Oranssi lanka on ihana alpakka-merino-sukkalanka nimeltä KlompeLompe Spøt (josta olin ajatellut tummemmankin värin alunperin) ja mustaksi vaihtui omasta varastosta löytynyt vanha Nalle.

Ohjeen kirjoittaja varoittaa myös, että jos värit laittaisi väärinpäin (eli kissojen taustavärinä olisi tummempi lanka), niin syntyisi epätoivottava negatiiviefekti ja tulisi kummituskissoja.

Jätin ohjeeseen kuuluvat yksityiskohtien silmukoinnit testauskiireessä tekemättä. Tähän ratkaisuun yllytti nuorin lapseni sanomalla, että nämä ovat ihanammat näin. Mutta enpä tiedä, nyt kun kilpailijoitten neulomia silmukoituja versioita on tullut esittelyyn, niin on kyllä putkahdellut puikoilta niin ihania sini- viher- ja keltasilmäisiä kisuja! Ainoa vaan, että muutenkin jo kirjoneuleena sporttivahvuisesta langasta neulottu sukka tulisi sitten niiltä kohdin vielä paksummaksi, joten taidan kiusauksesta huolimatta tyytyä tähän jo erittäin huomattavaan määrään söpöyttä.

Mallista tekee erikoisen kauniin myös varren takaosan ja jalkapohjan kuviointi. Kuvion pohjaväri vaihtuu hauskasti aina kerroksen puolivälissä.

Kaiken kaikkiaan oli mukavaa ja joutuisaa neulottavaa kirjoneuleesta pitävälle, kuten Lumi Karmitsan mallit yleensäkin. Se joutuisuus ei tosin johdu mallien yksinkertaisuudesta, sillä sitähän ne eivät ole, vaan koukuttavuudesta. :D

Pieni metsäjengi

Tiny Woodland patterns on  Mochimochiland-blogin  Anna Hrachovecin suunnittelema kokoelma neuleohjeita pienenpieniin metsäneläviin. Nämähän ovat vallan suloisia, joten eipä ihme että 10-vuotias tyttäreni ihastui näihin, vaikka muutoin alkaa jo olla siinä iässä, etteivät lelut ja leikkiminen enää ihan hirveästi kiinnosta. (Tai ainakaan sitä ei tunnusteta.)

Itsekin innostuin näiden tekemisestä, koska onhan ne nyt suloisia ja lisäksi oli kiva saada jotain valmiiksi niin nopeasti. Olen viimeisten parin vuoden aikana virkannut aika paljon leluja, mutta koska tykkään neulomisesta kuitenkin virkkaamista enemmän, niin oli ihana huomata, että neuloenkin voi tehdä kivoja leluja. Minulle neulominen on myös joutuisampaa.

Nämä kaikki ovat syntyneet 1,75 sukkapuikoilla fingering-paksuisesta langasta. Jämälangoista löytyi kaikki sopivat värit, tosin eivät nämä kovin hyviä jämälangan-kulutus töitä ole, koska lankaa kului minimaalisia määriä. Mutta voihan eläimiä tehdä enemmän ja ehkä teenkin.

Ensin syntyi kettu, sitten pöllö ja lopuksi siili. Ja kun eläimet olivat valmiita, niin niille piti rakentaa kotimetsä ja taloja legoista.

Tämä oli erityisen kiva projekti, koska se päätyi yhteiseen tekemiseen, joka varmasti jatkuukin vielä. Kuka sanoi, ettei aikuiset saa leikkiä? :D

Lisää Ihanaa valoa

Nyt on sitten se Sukka-Finlandian jännittävä oma etappi kokonaisuudessaan takana päin. Viimeisen tietämäni mukaan 165 paria Ihana valo -sukkia saapui maaliin määräajassa, eli tänään ennen kello kymmentä aamulla. Silloin starttasi kolmas etappi, Anna Mäkilän upea Valse Triste.

Edellisessä postauksessa esittelin kaksi neulomaani paria Ihana Valo -sukkia, S- ja M-kokoiset. Tein myös näissä kuvissa esiintyvät L-koon sukat, sillä halusin testata itse kaikki koot. Ja halusin samalla kokeilla mallia vähän miehekkäämmissä väreissä. Kokeilun tuloksena totean, että malli sopii miestenkin sukkiin mielestäni hyvin. (Ja juu, tiedän että jotkut miehet käyttävät vaikka vaaleanpunaisia ruusu-sydän-sukkia, mutta puhunkin nyt vaikkapa oman lähipiirini miehistä joista osa on aika perinteisesti tyyliasioihin suhtautuvia.) Lankana näissä on Gedifra Lana Mia Uni kahdessa eri harmaan sävyssä.

Malli on saanut enimmäkseen tosi positiivista palautetta. Intarsia-tekniikan opettelua on sekä kauhisteltu että kiitelty, enimmäkseen kuitenkin on oltu innostuneita mahdollisuudesta opetella jotain uutta. Ravelryn projekteissa ja valmistuneiden sukkien ketjussa sekä Facebookissa ja Instagramissa on tullut vastaan ihania kuvia Ihana valo -sukista toinen toistaan kauniimmissa väreissä. Näitä on ollut todella suuri ilo bongailla! Sukka-Finlandian sivuilla oli kirjoitus etapin aloituksesta ja loppumetreistä. Muutamasta blogistakin olen jo huomannut kirjoituksia ja kuvia sukista. Näitä on ollut kiva lueskella. Positiivinen ja mukava huomio mallia kohtaan on ollut ensikertalaiselle suunnittelijalle hämmentävää ja tietysti erittäin ilahduttava. Kiitos ihan jokaiselle kauniita kuvia postanneelle ja kivoja kommentteja kirjoittaneelle!

Lopuksi voisin avata Ihana valo -nimen taustoja. Moni on varmasti yhdistänytkin (ihan oikein) nimen Samuli Edelmannin Ihana valo -kappaleeseen. Se on ollut minulle merkityksellinen kappale, sillä se oli kesän suurin hitti juuri sinä kesänä, kun esikoiseni oli keväällä syntynyt. Monet kerrat tätä tuli vauvalle laulettua, niin Samulin kanssa duettona kuin yksinkin. "Oi ihana valo, niin on nimesi kaunis sana... Oi ihana valo, ihana, sinä olet aurinko!" Ne sanat alkoivat soida ajatuksissa kun katselin näitä kuvioita, jotka tuovat mieleeni läikehtivän auringonvalon koristeellisen pikkuikkunan puuleikkauksista. 

Ihana valo Sukka-Finalandian kakkosetapilla

Eilen oli Sukka-Finlandia kilpailussa se jännittävä päivä, kun suunnittelemani sukkaohje Ihana valo julkaistiin. Ei tule kyllä toista niin jännittävää päivää mieleen aikoihin! Julkaisuaika oli määritelty kello neljäksi, joten siinä oli koko päivä aikaa hermoilla.

Illansuussa kokoonnuttiin Lentävään Lapaseen, esiteltiin jo valmistuneita Ihana valo -sukkia (eli minun ja paikalla olleiden testineulojien) ja jotkut kisaan osallistuvat valitsivat lankoja ja aloittelivat omiaan. Samalla päivystettiin nettiä ja vastailtiin kysymyksiin. Pari pientä virhettä ohjeesta löytyi huolellisesta testineulonnasta huolimatta, mutta ne on nyt korjattu. Kaiken kaikkiaan vastaanotto oli positiivista ja kisan tunnelma hyväntuulinen. Nopeimpia neulojia ei tietenkään linjoilla näkynyt eikä kuulunut, sillä hehän keskittyivät neulomaan. Ja ensimmäinen pari valmistuikin jo yöllä ennen kolmea! Viime vuoden Sukka-Finlandia kisan kokonaan voittanut Inkeri oli tämänkin etapin nopein.

M-koon sukat 72 silmukalla neulottuna ovat sopivat omiin 37 koon jalkoihini. Ne on neulottu Handun Gimallesukasta ja kuvio on Handun merinosukkalankaa.

Idea sukkaan syntyi helposti ja nopeasti, sillä mallin kuva vain tuli mieleeni ja tiesin miltä haluan sen näyttävän. Ensin neuloin prototyypin pelkästä kuviosta ja sen pohjalta piirsin kaavion paperille. Sitten oli aika alkaa neuloa kokonaista sukkaa ja samalla siirtää ajatuksiaan sanalliseen muotoon. Kaaviokin piti piirtää vähän kunnollisemmin tietokoneohjelmalla. Nämä ei sitten olleetkaan enää niin helppoja ja nopeita juttuja, vaan vaativat paljon uuden opettelua, itsensä haastamista siinä, millaisia ratkaisuja itselleen sallii (helppoja vai hyviä). Ja yhteistyötä korvaamattoman ja mahtavan testineulojatiimin kanssa. Testineulojina toimivat Taina Schildt, Sirkku Tiira sekä Tiina Kuu ja loppumetreillä vielä viimeisimmän version testineuloi Aino Wikman. Harva ensikertalainen sukkasuunnittelija saa näin ammattimaista testausapua ja siitä olenkin ihan älyttömän kiitollinen!

On yksi asia neuloa joku sukka itse omasta päästä ja toinen asia kirjoittaa se ohjeeksi niin, että muutkin saavat kiinni, mitä tarkoitit. Katsoin vinkkejä asioiden ja tekniikoiden ilmaisemiseen muutamasta neulekirjasta, mutta siltikin moni asia meni testineulojien kommenttien jälkeen uusiksi. Erityisesti kiitän Tiina Kuun rautaista kokemusta ja ammattitaitoa sukkaohjeen kirjoittamisessa, jota hän ystävällisesti jakoi kommentoimalla testineuloessaan paitsi ohjeen suoranaisia virheitä, niin myös ehdottamalla selkeämpiä ilmaisutapoja. En voi kyllä tarpeeksi kiittää! 

Sukka neulotaan varresta varpaisiin ja kantapääkin on melko perinteinen ranskalainen kantapää, jonka ainoa erikoisuus on sukan varresta jatkuvat palmikot. Varsinainen juju onkin sitten etupaneelissa, jossa palmikonkierroin muodostettujen salmiakkikuvioitten keskelle noulotaan intarsiakuviot. Tämä on varmasti monille uusi tekniikka ja siksi käytin erityisesti aikaa sen miettimiseen, miten sen ohjeistaisi. Päädyin kuvallisiin ohjeisiin ja lisäksi kuvasin tekniikasta ohjevideon, joka löytyy YouTubesta.

S-koon sukat neulotaan 63 silmukalla ja niitä mallaa kuvissa 10-vuotias tyttäreni, jonka jalka on kokoa 36 mutta aikuisen jalkaa kapeampi. Ne on neulottu Roosanauha-sukkalangasta.

Koska kyseessä oli kisasukka, niin ohjeelle piti myös miettiä minimivaatimukset, sallitut muokkaukset yms. Tässä kisojen pistelaskusta vastaava Aino oli erityisen suureksi avuksi; uskon että vaatimukset on saatu yhteistyöllä muokattua mahdollisimman yksiselitteiseen muotoon. Kiitos Aino!

Ja sitten Sirkku ja Taina! Voi että mitä ystäviä. Testineulonnan lisäksi olen saanut teiltä sellaista tukea ja rohkaisua, ettei tosikaan. 💗
Alakuvassa Taina ja minä eilen Lapasessa esittelemässä uutta Sukka-Finlandia etappia.

Alla vielä kuva eilen paikalla olleista Ihana valo -sukista. Tiina Kuun testisukat puuttuivat paikalta, mutta Ainon ruskeat, Sirkun keltaiset ja Tainan tummanharmaat sukat sateenkaarivärisin kuvioin olivat paikalla. Kuvassa näkyy myös pari sukkaa intarsiakuvioineen nurjalta puolelta.

Ja kilpailuunhan voi siis edelleen ilmottautua jos haluaa saada tämän ja 7 muuta ihanaa sukkaohjetta, tosin enää ei taida ehtiä ainakaan tosissaan kisaamaan.