Näytetään tekstit, joissa on tunniste kärpäsieni. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kärpäsieni. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 13. lokakuuta 2024

Maagiset kärpässienisukat

Sveitsiläinen Charlotte Stone suunnittelee erityisen hauskoja ja söpöjä kirjoneulesukkia. Monissa seikkailee esimerkiksi pieniä eläimiä, satuhahmoja tai vihanneksia. Magical Mycelium sukat ovat täynnä pieniä kärpässieniä.


Tämä on ihan älyttömän söpö sukkamalli. Halusin sen ehdottomasti neuloa, vaikka tajusin jo kuvasta, että vähän vaivalloista saattaa olla; lähes jokainen kerros neulotaan kolmella langalla.


Ohjeessa olisi ollut tiimalasikantapää, mutta tein sen sijaan jälkijättöisen kantapään leveillä nauhakavennuksilla. Neuloin sukat 70 silmukalla ja joustimen 72 silmukalla.

Lopputulos on kyllä söpöydessään ja hauskuudessaan kaiken vaivan arvoinen. Projekti sopi loistavasti syksyllä neulottavaksi paitsi aihepiirinsä puolesta, niin myös siksi, että tähän aikaan vuodessa jokainen kaipaa pientä väripilkkua harmauden keskelle.

lauantai 23. helmikuuta 2019

Ponnaripipo

Idea tähän pipoon lähti Puikkomaisterin Klovni-sukista, jotka neuloin Sukkasirkus -kirjaa varten (tai oikeamminhan mallin nimi on Klovni Azzita Alloy). Mallin tärkein juju on isot kirjoneulekuviot, jotka on toteutettu tikapuutekniikalla.

Halusin aloittaa jotain uutta tikapuutekniikalla opetustarkoituksessa, kun ajattelin, että tekniikkaa ei voi oikein opettaa muutoin kuin näyttämällä. Päätin soveltaa sukkaohjeen kuvioita pipon, Puikkiksen luvalla tietysti.


Tämä olikin varsinainen suunnitteluprosessi! Tein uusiksi varmaan jokaisen kohdan tästä piposta, sillä aina huomasin jotain, mikä ei toimi. Ensin aloitin pipon resorilla. Myöhemmin huomasin, että se ei sovi tähän malliin, joten purin resorin ja reunoista poimituista silmukoista aloitin taittoreunan. Paljon parempi.

Myös kirjoneuleosion alun tein kahteen kertaan, sillä parin pallorivin jälkeen huomasin, että olen laittanut langankierrot vääriin paikkoihin ja puikotkin on ihan liian isot ja silmukoitakin pitää lisätä... Langankierrot (eli ne tikapuutekniikan nurjat silmukat) siis keskelle värialuetta, niin tulee siistimpi!


Kun olin saanut kaikki pallorivit valmiiksi aloin pohtia kavennuksia ja totesin, että tästähän tulee kärpässieni, jos nyt vaan kavennan pyöreähkösti tavallisen pipon tapaan. Lapselle kiva, mutta ehkä ei aikuisten pipoon kuitenkaan...

Klovnisukissa oli myös tuollaista puna-valkoista tasaraitaa, joka näytti aika kivalta, joten päätin ottaa sen tähän mukaan. Ja siinä vaiheessa tuli myös mieleen, että olen usein ollut ärsyyntynyt siitä seikasta, että pitkä tukka ponnarilla tai nutturalla mollottaa tyhmästi pipon alla. Niinpä tästä tulikin tämmöinen ponnaripipo, joka jättää huipun avoimeksi ja aukko kiristetään nyörillä sopivaan kireyteen; ponnarille riittää pieni reikä ja nutturakampauksen kanssa aukon voi jättää isommaksi. Ilmankin ponnaria pipoa voi käyttää, silloin reiän voi kiristää ihan tiukalle.


Olen ihan super-tyytyväinen tähän - vaikka yksi noista rehellisen palautteen antajistani eli lapsistani sanoikin, että "toi on tollanen leikkisä pipo" ja kun kysyin tarkoittiko hän, että se on jotenkin hupsu, niin vastaus oli että "No. Eihän tollasta pipoa käyttäis henkilö, jolla ei oo huumorintajua." Että ota nyt siitä selvää sitten. Ite kuitenkin tykkään, enkä pidä tätä hupsuna vaan käytännöllisenä pitkän tukan kanssa!

Ohjetta en ole vielä kirjoittanut, mutta saatan kirjoittaa, jos joku osoittaa kiinnostusta sellaiseen. Tai ehkä muutenkin.

Kuvat: Ida Niemi