lauantai 31. joulukuuta 2016

Ohdakkeenkukka-pipo

Joululahjaksi valmistui tämäkin pipo. Mallina Tanis Grayn kaunis A Gift Of Thistle. Suomeksi tuo tarkoittaa jotain sellaista kuin ohdakkeita lahjaksi. Muuten pipo ei ole lainkaan ohdakkeinen, vaan ihanan pehmoista alpakkaa kauniilla kuviolla.


Pipo on mallikuvan väreissä melko naisellinen, joten epäröin vähän, mahtaako se olla sopiva malli pitkälle ja komealle miehelle eli veljelleni. Kahden harmaan yhdistelmä teki kuitenkin tehtävänsä ja piposta tuli oikein miehekäs.

torstai 29. joulukuuta 2016

Pienempi pumpulipilvi-paita

Nuorempi veljentytär ihastui Pumpulipilvi-paitaani ja toivoi joululahjaksi samalaista, mutta eri väristä. Paras väri olisi kuulemma musta, mutta ei ainakaan pinkki. Mustahan on ihan kamala väri neuloa vanhoilla silmillä ja talvikuukausien huonolla valolla, joten ajattelin tehdä paidasta kokonaan harmaan. Hellyin kuitenkin sen verran, että ostin mustaa Hjertegarnin Alpaca Silkeä kaveriksi kotoa löytyneelle harmaalle Dropsin Brushed Alpaca Silk -kerälle. (Molempia lankoja riitti yksi kerä.)


Mallina edelleen Erin Kate Archerin Cancun boxy lace top, johon tein samat muokkaukset kuin omaan paitaani. Aloitin siis olkasaumasta väliaikaisella aloituksella ja neuloin ensin molemmat yläkappaleet kainaloiden korkeuteen, sen jälkeen yhdistin etu- ja takakappaleen ja jatkoin työtä pyörönä. Tunikahihat muodostuivat kaventamalla nopeaan tahtiin silmukoita kainaloiden alta. Yksi pitsiosioista ei onnistunut pyörönä, joten sen ajaksi siirryin tekemään työtä tasona ja ompelin lopuksi pienen pätkän sivusaumaa, joka oli jäänyt auki.


Koosta tuli sopiva puhtaasti arvaamalla, tyyliin "vähän pienempi kuin omani". Oli jouluaattona kiva nähdä, että arvaus oli onnistunut hyvin.


Tätä tämä nyt alkaa näköjään suvun lasten kanssa olemaan, että kaikki toivovat mustaa ja harmaata. Ja siinä vierähtänee muutama vuosi.

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Palmikkosäärystimet

Veljentytär toivoi jouluksi harmaita säärystimiä, joihin tulee jotain palmikkoa. Novitan vanhasta Sukkalehdestä löytyi kaunis palmikkomalli Kärki auki -sukista. Näistä ei siis tullut kärki auki sukat vaan tavalliset säärystimet. Hauskathan nuokin olisi olleet, mutta nuorison kanssa paranee pitäytyä siinä mitä on toivottu.


Jokusen silmukan jätin ohjeen silmukkamäärästä pois, koska saaja on melkoisen hoikkasäärinen neitokainen. Ohje oli helppo muokattava, sillä pohkeen puoli tehdään tavallista 2o2n -joustinta ja kuviota on vain edessä.

tiistai 27. joulukuuta 2016

Uppsalan tohvelit

Äidin tossujen jälkeen halusin tehdä isällekin tossut. Huomasin, että miehekkäitä tossumalleja on vaikeampi löytää. Ravelrysta löytyi lopulta hieno ja hyvin miehenkin jalkoihin sopiva malli, Uppsala Slippers. Malli aloitetaan epätyypilliseen tapaan tekemällä kantapää, sitten terä ja lopuksi poimitaan silmukat varteen.


Tein tossut ohjeen mukaan Isoveli-langasta. Ainoa muokkaus oli se, että tein varret vähän pidemmäksi, kun ajattelin että kääntövarsi tuo vielä lisää lämpöä ja tossu pysyy paremmin jalasssa. Sinivalkoinen värivalinta nousi Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuodesta ja uskon että se saattaa näkyä muissakin käsitöissä tulevana vuonna.

maanantai 26. joulukuuta 2016

Jouluiset kirjoneuletossut

Joulu on ohi ja joululahjat on avattu, niinpä niitä voi pikkuhiljaa alkaa paljastella täällä blogissakin.


Tein äidilleni joululahjaksi kirjoneuletossut joulun punaisissa sävyissä. Olive Love -tossujen ohje löytyi Garnstudion ilmaisista malleista. Sen verran tein muutoksia ohjeeseen, että aloitin tossun kärjestä Judy's cast on -menetelmällä (ei tarvinnut lopuksi ommella kärkeä umpeen) ja takasauman yhdistin ompelun sijaan silmukoimalla.
Lankana on paksu Isoveli, joten nämä lämmittävät kylmemmälläkin säällä.


Malli oli kiva tehdä ja tossuista tuli hyvän malliset, sellaiset jotka pysyvät hyvin jalassa kun tulevat takaa aika korkealle.


Ainaoikein-neulosta oleva takaosa tuo tossuihin sen verran joustoa, ettei koon kanssa ole ihan niin tarkkaa - tämmöiset voisi siis tehdä lahjaksi sellaisellekin, jonka jalan koosta ei ole ihan täsmällistä tietoa.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Adidas-sukat

Tämä on väistämätön jatko edelliselle postaukselle, jossa esittelin Adidas-lapaset. Teema jäi vähän päälle, niin Adidaksen kuin intarsiankin suhteen. Päätin nimittäin lapasten jälkeen tehdä vielä lyhytvartiset sukat, joihin tuli kunnon Addu-lenkkareitten tapaan kolme vinoraitaa sivuun.


Nyt kun kuvion neulominen intarsiana oli jo tullut opeteltua, ei tämmöinen yksinkertainen kuvio ollut enää konsti eikä mikään, vaan sukat valmistuivat nopeana "välipalatyönä". Aika mageat tuli ja onnistuin vielä nappaamaan mallinkin kuvauksiin juuri sopivat housut jalassa.


Jos jotain tekisin toisin, niin tekisin raidoista vähän pidemmät. Mutta ekaksi yritelmäksi ihan jees. Ja tämä on tosiaan teinipojallekin kelpaava villasukka-malli, vinkkinä vaan muidenkin nirsoilijoiden äideille ja mummoille. ;)

lauantai 10. joulukuuta 2016

Adidas-lapaset

Tämän joululahjan taidan uskaltautua esittelemään ennen joulua, se kun on henkilölle, jonka en usko blogiin eksyvän vahingossakaan.
Tein 17-vuotiaalle pojalleni toivomuksen mukaiset Adidas-lapaset.


Vuosi sitten tein pojalle LA-lapaset, joiden kirjailun epäsiisteys jäi vähän harmittamaan. Niinpä päätin tällä kertaa vihdoinkin opetella neulomaan kuvion intarsiana. Ruotsinkielinen kuvallinen ohje pyörönä tehtyyn intarsianeuleeseen löytyi Tålamodspåsen-blogista.

Ensimmäiseksi intarsianeuleeksi tämä onnistui ihan yli odotusten. Niin paljon siistimpi kuin olisi tullut silmukoimalla!
Mallin kuvioon sain matkimalla näiden Adidas-lenkkareitten neulekuviota. 

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Joululahjoja lapsen kanssa

Nyt on se aika vuodesta, kun moni valmistunut työ on säästettävä esiteltäväksi vasta myöhemmin joulun jälkeen. Niinpä päätin kaivaa blogattavaksi yhden viime vuonna esittelemättä jääneen jutun, joka nyt on varmastikin taas ajankohtainen monen miettiessä joulumuistamisia lasten mummoille, kummeille ja päiväkodin tädeille. Ja moni muukin varmaan miettii nimenomaan sellaisia muistamisia, joiden tekemiseen lapsi voisi myös osallistua.

Viime vuonna teimme yhdessä tiskirättejä. Ostin ihan tavallisia valkoisia tiskirättejä, pari puuleimasinta sekä purkillisen mustaa kangasväriä. Värikkäitä kangastusseja löytyi kotoa jo entuudestaan monta pakettia. Lisäksi kangasvärin levittämiseen tarvittiin pieni tuputussieni; kun värin tuputtaa leimasimeen, tulee siistimpää jälkeä kuin leimasinta musteeseen kastamalla.


Työvaiheet toteutettiin niin, että minä painoin leimasimella kuviot rätteihin, sitten annettiin värin kuivua ja myöhemmin lapsi väritteli rättejä monen päivän kuluessa. Kuvioita tuli aika paljon ja kuusivuotias alkoi jo vähän väsähtää värittämiseen, joten lopulta värittelimme kuvioita yhdessä aina vähän kerrassaan. 

Rättien takapuolelle lapsi kirjoitti vielä hyvän joulun toivotukset osoitettuna kullekin lahjan saajalle. Ja viimeiseksi silitin rätit väripaketista löytyvän ohjeen mukaan.

lauantai 26. marraskuuta 2016

Brickless

Vuoden alussa tein muutamia "uudenvuodenlupauksia", tai oikeastaan ne oli enemmän sellaisia suunnitelmia, jotka halusin vuoden aikana toteuttaa. Nyt ollaan marraskuun loppupuolella enkä ole toteuttanut niistä vielä yhtäkään... paitsi vihdoinkin tämän yhden. Yksi lupauksista oli nimittäin neuloa vuoden aikana edes yksi Martina Behmin monista kauniista huivimalleista ja nyt olen sen saanut tehtyä.

Brickless on erilaisilla neulepinnoilla leikittelevä, lohikäärmeen häntää muistuttava, sahalaitainen ja piiitkä huivi. (Omani on jotakuinkin 3 metriä pitkä!) Lankana Crazy Zauberball, Stärke 6. Huivin koko määräytyi lankakerän mukaan, eli tein juuri niin pitkän kuin yhdestä kerästä tuli.


Tästä tuli tosi kiva. Pitkänä liehuvat sahalaita-hännät on makean näköiset, toivottavasti en vaan takerru niistä mihinkään tai laahaa niitä mutalätäköissä...

Kuva on otettu uudessa Lentävässä Lapasessa. Kiitokset kuvausassistenteille Tarjalle ja Minnalle, jotka tekivät parhaansa valaistuksen maksimoimiseksi! :)

lauantai 19. marraskuuta 2016

Merihevos-lapaset

7-vuotias tyttäreni ihastui Hippocampus-lapasiin nähtyään kuvan netissä. Uusille lapasille on lapsilla aina tarve käsien kasvaessa kovaa vauhtia ja malli on omaankin silmääni tosi kiva, joten laitoin nämä puikoille.


Pohjavärin lankana on vihreä liukuvärjätty Zauberball ja kuviovärinä punasävyinen Katia Darling. Puikoiksi otin 1,5mm:n metalliset sukkapuikot, joista olen ruvennut viime aikoina tykkäämään pelottavan paljon; löysän neulekäsialani vuoksi moni ohje on aiemmin tuntunut mahdottomalta ison silmukkamäärän vuoksi, mutta noilla pikkuruisilla puikoilla nämäkin onnistuivat ja vielä lapsen koossa. Tosin muokkasin myös silmukkamäärää vähän alaspäin, koska ohje oli aikuisten lapasille.


Lapasista tuli oikein kivat. Merihevosen lisäksi tykkään erityisesti tuosta meren aaltoja muistuttavasta laineilevasta rannekeosasta.

Sen verran salaa onnistuin nämä neulomaan, että päätin säästää joulupakettiin. Vaikka pehmeät paketit ei välttämättä ole lapsille aina niitä mieluisimpia, niin kyllä näin söpöt merihevoset varmasti saavat jonkin verran suosiota. :)

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Iskälle pipo

Isäni vihjaisi jo viime talvena tarvitsevansa uuden pipon, mutta koska hän oli juuri silloin vasta viettänyt kaikki mahdolliset merkkipäivät, siirtyi pipon neulonta tälle talvelle. Nyt oli sitten isänpäivälahjan idea kerrankin valmiina hyvissä ajoin ja toteutuskin valmistui jo monta viikkoa sitten. (Itse asiassa tätä neuloessa luonto näytti juuri näitä värejä)


Tein kuvion Crazy for Color -pipon ohjeella. Ohje on paksummalle langalle kuin käyttämäni fingering-paksuinen, joten heti alkuun sai luoda ohjetta enemmän silmukoita. Lisäksi pipon malli oli makuuni muutenkin vähän turhan lyhyt, joten tein ensimmäistä mallikertaa kaksi toistoa ennen siirtymistä kavennuksiin. Tupsua mietin tovin, mutta päädyin sen laittamaan ja kyllähän se nyt kruunaa koko komeuden.


Lankoina on Malabrigo Sockia sekä Handun sukkalankaa ja merinolankaa useassa eri värissä, joita on muista projekteista jäänyt yli. Tämä oli ihana ja näiden lankojen arvoinen jämälankaprojekti. Lopputuloksesta tykkään tosi paljon ja toivottavasti tykkää iskäkin. 

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Lentoon!

Joskus kuukausi sitten Lentävän Lapasen Taina otti yhteyttä ja kysyi, ehtisinkö tehdä yhden testineulonnan. Kun kävi ilmi, että kyse oli Tiina Kuun Lentävälle Lapaselle suunnittelemasta nimikkolapasesta, en tietenkään voinut kieltäytyä.


Lapaset on suunniteltu Handun Silkkaa Merinoa -langalle, joka on ihana, käsinvärjätty fingering-paksuinen merinolanka. Tainan kanssa valikoimme testilapasten langat sillä ajatuksella, että väreistä saisi tulla jotenkin satumaiset. Niinpä metsäisen vihreää taustaa vasten lentää tulenvärinen feenix-lintu nousemassa lentoon.


Mallin idea on se, että pystyraitojen ansiosta tekijä voi itse säädellä sekä sormiosan että peukalon pituutta; pystyraidoista voi tehdä lyhempiä tai pidempiä tarpeen mukaan ilman, että itse kuvio kärsisi. 


Eilen vietettiin lapasohjeen julkistamistilaisuutta uudessa Lentävässä Lapasessa. (Muuttoa ja uuden paikan avajaisiahan juhlistettiin vasta viikko sitten.) Suunnittelija itse oli paikalla omien lapastensa kanssa ja kertoi suunnitteluprosessista sekä lapasten toteutuksesta. Itselleni seuraavaksi haasteeksi nousi opetella neulomaan kirjoneuleen iso kontrastiväri-pinta onteloneuleen tapaan, kuten Tiina on omissa lapasissaan tehnyt. Uskon kyllä, että osaan sen nyt seuraavalla kerralla, kun Tiina sen kädestä pitäen näytti. Näin hienoon yhteiskuvaan lapaseni pääsivät suunnittelijan lapasten kanssa:


Jatkossa Lentoon -lapasten ohje on saatavissa Lentävästä Lapasesta ja jos ostaa langat lapasiin, niin ohjeen saa kaupan päälle. Aika moni paikalla olijoista taisi jo innostua lapaslangat ostamaan. Ohje sisältää myös kämmekäs-version.


Mallina kuvissa poseeraa Lentävän Lapasen Tarja, jonka UPEA Vertices Unite -huivi sopii lapasiin värien puolesta täydellisesti. Viimeisessä kuvassa näkyy myös väriltään yhteensopivat kengät. Kiitos Tarja kuvausmallina olemisesta, kuvista tuli ihania! Täytyy myös kiittää Lentävän Lapasen molempia emäntiä sekä Tiina Kuuta mahdollisuudesta testineuloa näin ihana lapasmalli. Tästä tuli mukavalle mielelle pitkäksi aikaa. :)

lauantai 5. marraskuuta 2016

Lisää hattaraa

7 vuotias tyttäreni ihastui pumpulipilvi-paitaani niin, että olisi halunnut sen itselleen. Kun lankoja sitten jäi niin paljon, että lupasin tehdä hänelle oman, niin ei enää paita kiinnostanutkaan, vaan toive muuttui tuubihuiviksi täsmälleen samoista langoista.


Lapsen tuubihuivi oli nopeasti tehty: loin 104 silmukkaa 5mm:n puikoille ja vuorottelin kahden eri langan välillä, vuorotellen vaaleanpunaista Handun sukkalankaa ja vaalean untuvaista Fashion Kid Lightia. Alkuun ja loppuun tuli viisi kerrosta 2o2n -joustinta. Untuvalangalla tein yksinkertaisia pitsiosioita ja sukkalangalla ainaoikeaa väleihin.


Tuli juuri sopiva yltääkseen kahdesti lapsen kaulan ympärille. Lämmittää eikä kutita.

lauantai 29. lokakuuta 2016

Pumpulipilvellä

Jokin aika sitten sain ihan yllättäen lankapaketin Prymiltä. Sattui niin hauskasti, että paketti saapui perille juuri syntymäpäivänäni, joten se tuntui erityisen kivalta.


Paketista löytyi muun muassa muhkea 100 gramman kerä Fashion Kid Lightia, untuvan kevyttä mohairlankaa. Halusin heti tehdä siitä jotakin, koska se näytti ja tuntui niin mukavalta. Päädyin paitaan ja halusin yhdistää mukaan toista lankaa, koska mohairlanka tuntui niin keveältä, että epäilin, tulisiko siihen yksinään laskeutuvuutta lainkaan. Toiseksi langaksi valikoitui Handun sukkalanka - se valinta tuli tehtyä ihan vaan pelkästään ihanan hattaramaisen vaaleanpunaisen värin perusteella.


Selailin monenmoisia ohjeita eikä mikään oikein sinällään sytyttänyt. Lopulta lähdin tekemään ohjeita yhdistellen ja soveltaen. Lähtökohtana on Erin Kate Archerin Cancun boxy lace top, jossa on kivan näköisiä erilaisia neulepintoja. Ohjeen mukaan toteutettuna paita koostuu kahdesta suorakulmaisesta neliöstä jotka on ommeltu yhteen olkapäiltä ja sivuista. Halusin kuitenkin tehdä paidan ylhäältä alas saumattomasti neulottuna ja myös tehdä siihen hieman muotoilua.

Aloitin väliaikaisella aloituksella olkasaumasta ja neuloin ensin etukappaleen ja takakappaleen erikseen kainaloitten alle. Sitten yhdistin kappaleet ja tein nopealla tahdilla reilusti kavennuksia kuvitteellisten sivusaumojen kohdalle luodakseni lyhyet kimonohihat, vähän samaan tapaan kuin aiemmin tekemässäni Anna Kudujan suunnittelemassa Particular-topissa. Lopuksi jatkoin neulomista pyörönä, poikkeuksena yksi pitsiosioista joka täytyi neuloa tasona jotta oikeanlainen kuvio muodostui. Siitä jäi pieni pätkä sivusaumaa, jonka ompelin kiinni lopuksi.


Mohairlanka on uskomattoman riittoisaa, sillä sitä meni paitaan alle 30 grammaa. Handua kului noin 55 grammaa. Samoista langoista tulee siis vielä muutakin. Projekti valmistui 5mm:n puikkojen ja reikäisten neulepintojen ansiosta nopeasti vain muutamassa illassa ja se olikin mukavaa vaihtelua, kun viime aikoina olen tehnyt monta hitaasti edennyttä työtä ohuesta langasta ja pienillä puikoilla.
Paita on jo käytössä testattu ja se on erittäin mukava ja lämpöinen päällä.

torstai 27. lokakuuta 2016

Marleenat

Syksyn värit ne vaan vetää puoleensa edelleen. Tällä kertaa otin työn alle sinapinkeltaisen Nalle-langan ja Niina Laitisen ohjeen, Marleenat.


Ohje on Niinan tuttuun tyyliin selkeästi laadittu. Sukat ovat klassisen kauniit palmikkosukat ilman sen kummempia krumeluureja - aina toimiva ja tyylikäs ratkaisu.


Keltainen on ollut minulle ehdottomasti tämän syksyn inspiroivin väri, niin luonnossa kuin käsitöissäkin.


PS. Lippuarvonta Lahden messuille on suoritettu ja arpaonni suosi numeroita 4 ja 7, joiden takaa löytyivät nimimerkki H (minkamaaria @ suomi24.fi) sekä anonyymi (ooti- @ suomi24.fi). Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

lauantai 22. lokakuuta 2016

Paikkailua

Ei siitä ole kauan, kun sain pitkän aherruksen tuloksena Kapan valmiiksi. En ollut sitä montaa kertaa ehtinyt vielä käyttää, kun kauhistuksekseni huomasin, että siihen oli tullut reikiä. Olin aiemmin katsellut vaatehuoneessa, että onpa tyhmästi heitetty housut vöineen ja solkineen Kapan päälle, mutta huomasin onnettomuuden vasta myöhemmin.


Samoja lankoja ei tietenkään ollut enää jäljellä ja reiät olivat sen verran suuria, ettei niiden paikkaaminen huomaamattomasti olisi onnistunut. Mutta kuten kaikki Innoa aikanaan katsoneet varmaan muistavat, niin jos jotain ei voi peittää, niin sitä pitää korostaa. Niinpä lähdin tekemään oikein isoa ja koristeellista paikkausta. En ole hirveästi kirjailua harrastanut, joten sellaiset tuli kuin osasin. Alunperin ajattelin kukkia, mutta en oikein tiennyt miten terälehtiä olisi alkanut kirjomaan niin, ettei neulos vedä kasaan. Tyydyin siis ympyröihin. Voisihan ideaa viedä vielä eteenpäin ja jatkaa ympyröitä vielä isommiksi ja eri väreillä, Desigual-tyyliin.


Pyysin vanhempaa tytärtä ottamaan Kapasta jonkun järkevän kuvan. Se ei kuulemma tämän vaatekappaleen kohdalla ole mahdollista ja niinpä viimeisiin otoksiin vaihdettiinkin mallia ja esitettiin toukkaa. Aion kuitenkin yrittää käyttää tätä ihan vakavissani. :D

perjantai 21. lokakuuta 2016

Omat nimikko-lapaset

Puikkomaisterin Lapaskirjan ilmestyttyä kirjan kannessa komeilevat Tiia-lapaset olivat yksi ensimmäisistä malleista, joihin huomioni kiinnittyi. Kirjassa kerrotaan, että lapasmalli on nimetty Tiia Lousteen mukaan ja oman nimeni syntytarina kertoo, että hänen mukaansa idea minunkin nimeeni saatiin. Näitä lapasia ei siis vaan voinut jättää neulomatta - omakohtaisesti osuvan nimen lisäksi malli on muutenkin kaunis ja mielenkiintoinen.


Pienenä haasteena oli se, että lapasissa on 60 aloitussilmukkaa, joka kokemukseni mukaan on minun käsialalleni ihan liikaa naisten kirjoneulelapasiin. Mallikerta on sen tyyppinen, ettei kuviosta voi jättää silmukoita poiskaan. Lähdin sitten kokeilemaan lace-vahvuisella Holst Garnin Noblella ja 1,5mm:n puikoilla, jotka eivät ole juuri parsinneulaa paksummat. Työn edetessä totesin, että nämähän eivät olekaan ihan perinteistä kirjoneuletta, vaan neule vetää kasaan reilusti enemmän, joten olisi voinut olla joko lanka tai puikot pikkuisen paksummatkin.


Oli aikamoinen ahertaminen niin pienillä puikoilla, välillä jo tuntui ettei homma etene lainkaan. Lisäksi ohjeessa oli muutamassa kohtaa pientä epätarkkuutta, jonka selättäminen vaati ylimääräistä aivotyötä. Valmiiksi nämä kuitenkin tuli ja olen tyytyväinen. Nyt on valmiina hyvin istuvat lapaset käsiä lämmittämään syksyn ja talven viimoihin - ja vieläpä omat nimikkolapaset.

P.S. Jos et ole vielä käynyt osallistumassa lippuarvontaan Lahden Kätevät ja Tekevät messuille, niin vielä ehtii.

lauantai 15. lokakuuta 2016

Lahteen messuille - arvonta!

Sain kutsun Lahden Kätevä & Tekevä messuille pyhäinpäiväviikonloppuna 5-6.11.16. Samalla tarjottiin mahdollisuutta arpoa blogissa lukijoiden kesken pari lippupakettia tapahtumaan. En ole ennen käynyt Kätevä & Tekevä messuilla enkä Lahden messuilla muutenkaan, joten tuumin, että pitäähän ne nyt käydä katsomassa. Messuista kerrotaan tapahtuman esittelyssä näin:

Kätevä, yksi suurimmista kädentaitotapahtumista Suomessa, on täynnä itse tekemisen iloa ja taitoa – ja mitä mainioin tilaisuus parhaimpien joululahjaostosten tekoon tai vinkkien ja ideoiden hakuun! Tapahtuman mielenkiintoinen ohjelma tarjoaa monipuolista sisältöä niin kädentaitojen, kulttuurin kuin ruoan ystäville.

Tekevä kokoaa harrastukset ja innokkaat harrastajat saman katon alle. Pienoisrautatiet, RC -autot, ja -lennokit, nukkekodit ja muut mielenkiintoiset harraste-esittelyt luovat puitteet monipuoliselle koko perheen tapahtumalle.


Eli monenmoista kädentaitoihin ja muihinkin harrastuksiin liittyvää esittelyä on tarjolla. Itse ajattelin erityisesti panostaa joulujahjaostoksiin ja -ideoihin.

Arvonnan palkintona on 2 kahden hengen lippupakettia. Jos kiinnostuit ja haluat osallistua, niin jätä kommentti tämän postauksen kommenttikenttään yhteystietojen kera. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan arvontaan ja jokainen osallistuja saa yhden arvan. Arvon molemmat palkinnot ensi viikonloppuna ja ilmoitan voittajille. Kun olen saanut yhteyden voittajiin, niin ilmoitan heidän nimensä messujen järjestäjlle ja voittajat voivat noutaa liput nimellänsä näyttelytoimistosta Messukeskuksen aulasta, kun saapuvat messuille.


ONNEA ARVONTAAN!

lauantai 8. lokakuuta 2016

Syksyn väriset sukat

Jotenkin tämä ruskan ja syksyisen luonnon värimaailma puhuttelee juuri tähän aikaan vuodesta. Ostin Regian raitalangan jo viime vuonna, mutta syksy ehti mennä ohi ja lanka menetti hohtonsa. Kunnes tuli uusi syksy.


Halusin löytää jotain jujua tavalliseen raitasukkaan ja niinpä ihastuin Frida Åbergin malliin, Easy Pattern for Self Striping Socks. Resepti on niinkin yksinkertainen, että aina värin vaihtuessa tehdään neuleeseen rivi reikiä. Ohjeessa neuvotaan aloittamaan sukka samalla määrällä silmukoita kuin tavallisissakin sukissa, mutta jälkiviisaana voin sanoa, että olisi kannattanut laittaa vähän vähemmän silmukoita, koska reikäneule levittää sukan vartta jonkin verran.


Kantapään tein jälkeenpäin, kuten olen ottanut tavaksi itse-raidoittuvien lankojen kanssa. Sillä tavoin raitojen rytmi jatkuu samanlaisena läpi koko sukan.

torstai 6. lokakuuta 2016

Soft Sunday

Sain tilaisuuden testineuloa Suvi Simolan uusimman huivin, Soft Sundayn. Neuloin huivin samasta langasta kuin suunnittelijakin eli Tukuwool fingeringistä. Ihana villalta tuoksuva luomu-lanka!


Ohje on yksiväriseen huiviin, mutta suunnittelijan luvalla tein sen kaksivärisenä. Syynä kahden värin valintaan oli se, että omista varastoista löytyi kahta eriväristä Tukuwoolia, joista kumpikaan ei olisi yksistään riittänyt huiviin. Ajattelin, että tästä tulisi hieno raidallisenakin.


Harmaata lankaa meni huomattavasti enemmän; lankaa ei jäänyt grammaakaan, joten voitte varmaan kuvitella, että neulomisen loppuvaiheessa tuli vietettyä muutama tukala ja stressaantunut minuutti jännätessä langan riittävyyttä. Riitti se sitten onneksi. Keltaista taas jäi ihan reilusti, 13g (molemmat olivat 50g:n vyyhtejä). Onhan se ihan loogistakin, että ainaoikea pinta syö lankaa enemmän kuin sileä pitsi.


Huivin pingotus oli oma lukunsa. Halusin ainaoikeiden osioiden pysyvän supussa ja pitsiosioiden avautuvan, joten projekti vaati muutaman sadan nuppineulan (en laskenut). Laitoin siis jokaisen raidan kerrallaan pingottumaan siten, että osa raidoista jäi löysäksi ja osa pingottui kireälle.


Ei olisi ehkä muuten tullut mieleen, että näin voi tehdä, mutta muistin Missä neuloimme kerran -blogin Neulistin kerran kirjoittaneen jotain tämän suuntaisesta pingotusprojektista, joten tiesin sen olevan mahdollista.


Huivista tuli kaikin puolin ihana ja se sopii vuodenajan väreihin loistavasti. Kummallisesti keltainen on alkanut viehättää sen oltua aikaisemmin yksi tiukimmin välttelemistäni väreistä. Vieläkään en ehkä käyttäisi pelkästään keltaista huivia, mutta harmaan kaveriksi se sopii hurjan kauniisti.


Soft Sunday ohje julkaistiin tällä viikolla. Ohje on taattua Suvi Simola -laatua; selkeä ja perusteellinen, jo testivaiheessa virheetön.

perjantai 30. syyskuuta 2016

Kujeilua

Tein kämmekkäät merkkipäivän lahjaksi rakkaalle ystävälle. Lankana Malabrigo sock, sama värisävy kuin näissä irtohihoissa. Väri oli näissä syksyn hämärissä vaikea vangittava, kesäisissä otoksissa toistuu aika oikeana.


Malli on Tiina Kuun Kujeillen. Super-ihana malli! Nyppylät tein ohjeessa esitetyllä vaihtoehtoisella tavalla, sillä en millään keksinyt miten saisin neulottua seitsemän silmukkaa samalla kertaa oikein. Kauniit tuli tällä toisellakin tavalla.

Oli hauska, kun näitä antaessa lahjan saajan paita oli täsmälleen samaa värisävyä kuin kämmekkäätkin. Näköjään sitä kehittyy jonkinlainen tuntuma läheisten ihmisten lempiväreihin. :)

tiistai 27. syyskuuta 2016

Turunmaan tähdet

Aloitin tekemään yhtä lapasparia ja päädyinkin kahteen. Miten tässä nyt näin kävi? No, ensimmäisestä lapasesta tuli muuten hyvä, mutta ihan liian pieni. Aikuisen sijaan se on arviolta kymmenvuotiaan kokoa. Koska sitäkin ikäluokkaa lähipiiristä löytyy, niin en viitsinyt alkaa lapasta purkamaan, tein vain kiltisti kaksi isompaa ja sitten vielä lopuksi yhden pienen lisää.


Alkoi jo neljännen samanlaisen lapasen kohdalla hieman kyllästyttää, mutta toisaalta kuvio oli siinä vaiheessa jo painunut muistiin ja neulominen sujui nopeasti.

Harmaa lanka on molemmissa pareissa Handun Merinosukkista ja punainen on Schoppel-Wollen Zauberballia. Pienemmissä lapasissa on käytetty 2mm:n puikkoja ja isommissa 2,5mm:n. Malli on Turunmaan tähdet ja se on julkaistu aikanaan Kodin Pellervo -lehdessä, nro: 2/14.


Jälleen kerran voi todeta, että liukuvärjätty lanka sopii kauniisti kirjoneuleeseen yksivärisen kaveriksi. Tykkään siitä, kuinka värit liukuvat eri tavalla joka lapasessa ja tekevät jokaisesta kuviosta uniikin.

Lopuksi vielä tiedoksi, että suoritin Sukkakirja-arvonnan viikonloppuna ja voitto osui nimimerkille Siinatar. Olen ollut yhteydessä voittajaan ja palkinto lähtee postin matkaan tällä viikolla. Onnittelut!

lauantai 17. syyskuuta 2016

Käsityökirjahaasteen päätös ja arvonta!

Huomasinpa tässä yhtenä päivänä, että itselleni Suureen käsityökirjahaasteeseen asettamani aikaraja on mennyt umpeen. Lupasin tuolloin, että jos puolen vuoden kuluessa en ole edelleenkään saanut tehtyä yhtään mallia jostain kirjasta, niin arvon sen kirjan lukijoitten kesken. Yksi kirja on edelleen säilynyt koskemattomana, joten on tullut aika lunastaa lupaus ja järjestää arvonta.

Muitten kirjojen osalta haaste onnistui, ainakin melkein. Op Art Socksista tein Yaacov-sukat, Uudet pohjoismaiset kirjoneuleet korkkasin Auringonsäihke-sukilla, Puikkomaisterin sukkakirjasta tein Pirkkosukat viime vuonna tekemieni Loistavien niittyjen lisäksi ja Lämpöisiä lapasia ja suloisia sukkia inspiroi Ruusulapasiin. Sukupolvien silmukoista en tähän hätään ehtinyt tehdä mitään uutta, mutta onneksi olin kirjaannut omiin haaste-sääntöihini, että aiemmin tehdyt työt lasketaan. Niinpä kyseisen kirjan edustus turvataan Alahovin sukilla.


Sen sijaan virolaisen Virve Avikin Sukkakirja jäi hyllyyn. Se on 60 kirjoneulemallin kokoelma, jossa ei ole varsinaisia sukkaohjeita, vaan sukan tekeminen on selitetty alussa pääpiirteissään ja loppukirja on täynnä ruutupiirroksia erilaisiin kuvioihin, joita voi sukan varteen laittaa oman suunnitelman mukaan.


Ihan mukava kirja ja kivoja malleja, mutta kun vaan en ole saanut tehtyä. Mutta jospa joku  teistä saisi? Jos arvelet, että tämmöiselle kirjalle löytyisi käyttöä, niin siitä vaan mukaan arvontaan!

Säännöt:
- Jätä kommentti yhteystietoineen tämän postauksen kommenttikenttään, niin olet mukana arvonnassa. Kaikki kommentoineet ovat mukana yhdellä arvalla.
- Aikaa kommentoida on ensi perjantaihin (23.9) keskiyöhön saakka ja suoritan arvonnan sitten ensi viikonlopun kuluessa.
- Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, mutta postitan kirjan vain kotimaassa.

Onnea arvontaan! :)