Ranunculus

Ranunculus on japanilaissyntyisen, nykyisin Saksassa asuvan Midori Hirosen suunnittelema neulepaita. Ohjeessa on vain yksi (ylisuuri) koko, mutta se sisältää myös lisäohjeet isompaan versioon. Jotenkin kummassa paita näyttää hyvältä tosi monenkokoisten ihmisten päällä. Malli sisältää kapeamman ja laajeman kaula-aukkovaihtoehdon sekä ohjeet eri pituisille hihoille.

Kuva: Satu Hart

Alkuperäisessä mallissa käytetään yksinkertaista lace-vahvuista lankaa. Minulla on tässä kaksinkertanen lanka; Handun lace-vahvuinen silkkimerino sekä Bumblebee silkkimohair kulkevat rinnakkain koko matkan. Löysähkön käsialani takia otin 5,5mm:n puikot, kun ohjeessa käytetään 6mm:n puikkoja.

Kuva: Satu Hart

Muita modauksia tein yksinomaan langan riittävyyteen liittyvistä syistä; tuollainen ohjeen mukainen ylileveä olisi kyllä miellyttänyt. Mutta kun olin jo viime kesänä ostanut Jyväskylän neulefestareilta tietyn määrän Bumblebeetä ja myöhemmin Lentävästä lapasesta sen kanssa yhteen sopivaa merinosilkkiä, niin niillä oli tultava toimeen mitä oli; se onkin oikeastaan se käsinvärjättyjen lankojen ainoa haittapuoli, että ihan samaa värisävyä on hankala löytää enää myöhemmin. Ratkaisin asian (kaava-asioiden expertin eli Sirkku-ystäväni avustuksella) siten, että jätin alimmat vartalonpuoleiset raglanlisäykset tekemättä. Näin leveyttä vartalo-osaan tuli vähemmän ja lankaakin vastaavasti kului vähemmän; sain haluamani 3/4 pitkät hihat, joskin kuvissa näyttää siltä että ne ovat kastelun jälkeen venyneet lähes täyspitkiksi. Vartalo-osa on myös hieman ohjetta pidempi.

Korona-eristyksen päättymisen kunniaksi Lentävässä lapasessa järjestettiin pitkästä aikaa neuleilta, jossa  oli mahdollisuus kuvauttaa neuleensa ammattikuvaajan kuvaamana. Ylimmät kuvat ovat hänen ottamiaan. Paikalla oli myös kampaaja Eko-kampaamo Kaislasta tekemässä nopeita kampauksia ennen valokuvaa, hänen käsialaansa on palmikko-kiharakampaukseni.

Neuleystävälläni Minnalla oli myös samainen Ranunculus-paita päällä kuvauksissa, joten pitihän sitä ottaa myös samistelu-kaverikuva. :) Minnan paidassa on samantyyppinen lankayhdistelmä kuin minulla; muistaakseni Handun sinkkua ja Bumblebeetä rinnakkain.

Ei voi kyllä tarpeeksi hehkuttaa, miten mukava oli pitkästä pitkästä aikaa nähdä kaikkia, päästä neulomaan yhdessä ja turisemaan ihan kasvotusten!

Alakuvassa vielä iltaan osallistunut porukka kokonaisuudessaan. En jaksanut helteestä johtuen pitää Ranunculus-paitaa enää yksilökuvauksen jälkeen, joten kietouduin yhteiskuvaa varten Shake it up -huiviin. Ranunculus on siis näin mohairista tehtynä talvipaita, mutta jos sen toteuttaisi ohjeen mukaisesta lace-vahvuisella langalla vaikkapa pellavaisena ja lyhyillä hihoilla, niin malli sopii ihanasti myös kesään. Nimikin tarkoittaa leinikkiä.

Kuva: Satu Hart

Serene Spring puuvillapaita

Useimmiten idea uuteen käsityöhön lähtee liikkeelle jostakin ihanasta ohjeesta. Toisinaan taas inspiraation antaa ihana lanka. Tässä ei ollut kyse kummastakaan, vaan käytännöllisyydestä. Mietin, että lyhythihaista puuvillapaitaa kesällä aina tarvitsee puolihameen seuraksi ja sattumoisin noissa ehkä jo aiemminkin mainitsemissani äidiltä saaduissa perintölangoissa sattui olemaan viisi kerää ohuehkoa Capri puuvillalankaa vaaleansinisenä. 

Dropsilta löytyi ilmaisohje yksinkertaisen kauniiseen Serene Spring -puuvillapaitaan. Pieniä muokkauksia olen malliin tehnyt, mm. siirsin kerroksen vaihtumiskohdan etupuolelta selkäpuolelle ja lyhensin pitsikuviota jättämällä siitä alaosan pois.

Kauluksen reunaa oli moni Ravelryn projektien perusteella harmitellut turhan löysäksi. Siispä otin siihen paljon suositeltua pienemmät puikot. Paidan valmistuttua kaulus tuntui edelleen pikkuisen löysältä; sellaiselta, että pitää välillä vähän asetella. Niinpä otin käyttöön vinkin Neulenojatuoli -Tubekanavan Iinalta ja virkkasin kerroksen kiinteitä silmukoita pääntien ympäri. Tuli juuri hyvä. Paidan helmaan tein joustimen, sillä kokemukseni mukaan ainaoikein-reuna vyötäröllä ei ole minulle erityisen imarteleva.

Tein myös niskaan muutaman lyhennetyn kerroksen selkäpuolen korottamiseksi, mutta täytyy nyt rehellisesti sanoa, että tämän muotoiseen kaulukseen siitä koitui enemmän hallaa kuin hyötyä. Koska kaulus on joka tapauksessa tuollainen neliskanttinen niin etu- kuin takapuoleltakin, niin eipä ne lyhennetyt kerrokset niskapuolta takaa juuri korota, ne tekivät vaan kaula-aukon reunasta hieman kuperan. Kuperuuden sai kastelemalla ja pingottamalla häivytettyä, mutta helpompi olisi tietysti ollut olla tekemättä niitä korotuksia lainkaan. Muuten tykkään kyllä tästä kulmikkaasta kaulusmallista paljon, erityisesti se sopii mielestäni juuri kesäpaitaan.

Kokonaisuudessaan ohje oli hyvä, malli oli joutuisa tehdä ja tästä tuli oikein kiva kesäinen käyttöpaita.

Tillandsia

Tillandsia on Laura Aylorin suunnittelema lyhyt ja rento kesäpaita.

Vartalo-osa on kauttaaltaan leveä ja levenee  entisestään a-linjaisena koko matkan kainaloiden alta helmaan saakka.

Muuten yksinkertaisen mallin jujuna ovat helman ja hihansuiden herkän romanttiset pitsiosuudet.

Tein oman Tillandsiani Katian Concept cotton-cashmeresta. Se sopii kesällä neulottavaksi ja käytettäväksi mainiosti.

Kuvat on ottanut Taina Schildt, jolle suurkiitokset jälleen kerran taidokkaista ja tunnelmallisista kuvista!

Kuvausreissulle ei sentään lähdetty Lontooseen saakka, vaan kuvien Lontoo-bussia esittävä valokuvaseinä löytyy Järvenpääläisen Eikan pubin ulkoseinustalta, ihan Lentävän Lapasen naapurista. ;)

Pumpulipilvellä

Jokin aika sitten sain ihan yllättäen lankapaketin Prymiltä. Sattui niin hauskasti, että paketti saapui perille juuri syntymäpäivänäni, joten se tuntui erityisen kivalta.

Paketista löytyi muun muassa muhkea 100 gramman kerä Fashion Kid Lightia, untuvan kevyttä mohairlankaa. Halusin heti tehdä siitä jotakin, koska se näytti ja tuntui niin mukavalta. Päädyin paitaan ja halusin yhdistää mukaan toista lankaa, koska mohairlanka tuntui niin keveältä, että epäilin, tulisiko siihen yksinään laskeutuvuutta lainkaan. Toiseksi langaksi valikoitui Handun sukkalanka - se valinta tuli tehtyä ihan vaan pelkästään ihanan hattaramaisen vaaleanpunaisen värin perusteella.

Selailin monenmoisia ohjeita eikä mikään oikein sinällään sytyttänyt. Lopulta lähdin tekemään ohjeita yhdistellen ja soveltaen. Lähtökohtana on Erin Kate Archerin Cancun boxy lace top, jossa on kivan näköisiä erilaisia neulepintoja. Ohjeen mukaan toteutettuna paita koostuu kahdesta suorakulmaisesta neliöstä jotka on ommeltu yhteen olkapäiltä ja sivuista. Halusin kuitenkin tehdä paidan ylhäältä alas saumattomasti neulottuna ja myös tehdä siihen hieman muotoilua.

Aloitin väliaikaisella aloituksella olkasaumasta ja neuloin ensin etukappaleen ja takakappaleen erikseen kainaloitten alle. Sitten yhdistin kappaleet ja tein nopealla tahdilla reilusti kavennuksia kuvitteellisten sivusaumojen kohdalle luodakseni lyhyet kimonohihat, vähän samaan tapaan kuin aiemmin tekemässäni Anna Kudujan suunnittelemassa Particular-topissa. Lopuksi jatkoin neulomista pyörönä, poikkeuksena yksi pitsiosioista joka täytyi neuloa tasona jotta oikeanlainen kuvio muodostui. Siitä jäi pieni pätkä sivusaumaa, jonka ompelin kiinni lopuksi.

Mohairlanka on uskomattoman riittoisaa, sillä sitä meni paitaan alle 30 grammaa. Handua kului noin 55 grammaa. Samoista langoista tulee siis vielä muutakin. Projekti valmistui 5mm:n puikkojen ja reikäisten neulepintojen ansiosta nopeasti vain muutamassa illassa ja se olikin mukavaa vaihtelua, kun viime aikoina olen tehnyt monta hitaasti edennyttä työtä ohuesta langasta ja pienillä puikoilla.
Paita on jo käytössä testattu ja se on erittäin mukava ja lämpöinen päällä.