sunnuntai 29. maaliskuuta 2015
Paksut talvisormikkaat
Olen jo pitkään aikonut tehdä Heidi Alanderin suunnittelemat Värikartta-kämmekkäät, mutta koska tällä hetkellä tarvitsin enemmän sormikkaita, niin päätin tehdä kämmekkäiden idealla sormikkaat. Olin ajatellut kämmekkäisiin langoiksi 7 veljestä oranssin ja ruskean eri sävyissä ja niillä langoilla lähdin sitten tekemään sormikkaita sen kummemmin asiaa miettimättä.
Nyt mulla on sitten maailman paksuimmat ja tönköimmät sormikkaat. Ei mennyt lankavalinta tässä nyt ihan yksiin vuodenajan kanssa. Uskon kyllä, että ensi talven paukkupakkasilla tulen olemaan näistä sormikkaista kiitollinen, sillä ne ovat tietysti ihan superlämpimät. Mutta mulla ei siis edelleenkään ole kevätsormikkaita. :/
keskiviikko 25. maaliskuuta 2015
Silmänräpäys
Eyeblink on yksi Heidi Alanderin ihanista huivimalleista. Hän on lyhyen ajan sisällä julkaissut monta toinen toistaan upeampaa huiviohjetta. Aiemmin olen toteuttanut Heidin suunnittelemista huiveista Meadow Grassin ja jonossa on vielä monta muuta.
Aloitin neulomaan Eyeblinkiä ensimmäisen kerran jo alkuvuodesta, tuolloin lankana ohuenohut yksivärinen vaaleanharmaa Drops Lace. Päädyin harmillisen onnettomuuden seurauksena purkamaan pitkälle edenneen työn.
En saanut itseäni aloittamaan työtä uudelleen samasta langasta, vaikka Eyeblink jatkuvasti houkutti. Tuli suorastaan jonkinlainen "rimakauhu". Eyeblink kuitenkin tuntui huivilta, joka täytyy toteuttaa. Päätin, että jos ei muuten onnistu, niin valitaan sitten langaksi jotain ihan muuta. Jotain muuta oli tässä tapauksessa kerä liukuvärjättyä Lang Yarnsin Jawoll Magicia leiskuvan dramaattisissa väreissä. Kerä oli minulle huudellut Lentävän Lapasen lankahyllyistä jo monesti ennenkin, mutta nyt tiesin, mihin sen käyttäisin.
Kun nyt lähdin työstämään huivia tämän uuden langan kanssa, niin sen tekemiseen päättelyineen ja pingottamisineen ei lopulta kulunut kuin vajaa viikko. Rimakauhu mallia kohtaan oli siis selkeästi turha. Ohje on helppo ja selkeä ja lopputulos on väkisinkin hieno!
Tein ohjeeseen pari pientä muutosta: Ensinnäkin aloitin reunapitsin, kun silmukoita oli 216. Ohjeen mukaan lisäyksiä tehdään, kunnes silmukoita on 276, mutta myös luvataan, että pitsin voi aloittaa milloin vain. Toisekseen A-pitsikaaviosta todetaan ohjeessa, että sen voi tehdä kolme kertaa tai haluamansa määrän. Tein sen vain kaksi kertaa, koska olin hieman epävarma lankani riittävyydestä.
Puikkokoko oli minulla 3,5mm suositellun 4,5mm:n sijaan.
Osa kuvista on otettu Lentävän Lapasen tiloissa. Vilpitön kiitos sinne suuntaan! Sain käyttööni myös oivallisen kuvausapulaisen, nimittäin lampunjalankin virkaa toimittavan rouva Huldan. :) Kuvista ei valitettavasti tullut kovin hyviä. En voi siitä syyttää tiloja, kameraa tai mallia, vaan lähinnä ongelmana oli taitamattomuuteni lainakameran kanssa, joka on paljon hienompi ja monimutkaisempi kuin omani. Monen bloggarin tavoin harmittelen usein omien kuvieni kehnoutta ja suunnittelen paremman kameran hankkimista, mutta kokemukset lainakameroista ovat osoittaneet, että pelkkä hyvä kamera ei riitä - sitä pitäisi myös osata käyttää. Jonkinlainen kurssi kameran oston ja käyttämisen suhteen olisi selvästi tarpeen!
Aloitin neulomaan Eyeblinkiä ensimmäisen kerran jo alkuvuodesta, tuolloin lankana ohuenohut yksivärinen vaaleanharmaa Drops Lace. Päädyin harmillisen onnettomuuden seurauksena purkamaan pitkälle edenneen työn.
En saanut itseäni aloittamaan työtä uudelleen samasta langasta, vaikka Eyeblink jatkuvasti houkutti. Tuli suorastaan jonkinlainen "rimakauhu". Eyeblink kuitenkin tuntui huivilta, joka täytyy toteuttaa. Päätin, että jos ei muuten onnistu, niin valitaan sitten langaksi jotain ihan muuta. Jotain muuta oli tässä tapauksessa kerä liukuvärjättyä Lang Yarnsin Jawoll Magicia leiskuvan dramaattisissa väreissä. Kerä oli minulle huudellut Lentävän Lapasen lankahyllyistä jo monesti ennenkin, mutta nyt tiesin, mihin sen käyttäisin.
Tein ohjeeseen pari pientä muutosta: Ensinnäkin aloitin reunapitsin, kun silmukoita oli 216. Ohjeen mukaan lisäyksiä tehdään, kunnes silmukoita on 276, mutta myös luvataan, että pitsin voi aloittaa milloin vain. Toisekseen A-pitsikaaviosta todetaan ohjeessa, että sen voi tehdä kolme kertaa tai haluamansa määrän. Tein sen vain kaksi kertaa, koska olin hieman epävarma lankani riittävyydestä.
Puikkokoko oli minulla 3,5mm suositellun 4,5mm:n sijaan.
Osa kuvista on otettu Lentävän Lapasen tiloissa. Vilpitön kiitos sinne suuntaan! Sain käyttööni myös oivallisen kuvausapulaisen, nimittäin lampunjalankin virkaa toimittavan rouva Huldan. :) Kuvista ei valitettavasti tullut kovin hyviä. En voi siitä syyttää tiloja, kameraa tai mallia, vaan lähinnä ongelmana oli taitamattomuuteni lainakameran kanssa, joka on paljon hienompi ja monimutkaisempi kuin omani. Monen bloggarin tavoin harmittelen usein omien kuvieni kehnoutta ja suunnittelen paremman kameran hankkimista, mutta kokemukset lainakameroista ovat osoittaneet, että pelkkä hyvä kamera ei riitä - sitä pitäisi myös osata käyttää. Jonkinlainen kurssi kameran oston ja käyttämisen suhteen olisi selvästi tarpeen!
sunnuntai 22. maaliskuuta 2015
Keväinen maljakko pajunkissoille
Vanhempani toivat keväiseksi tervehdykseksi kukkia höystettynä vuodenajan mukaisesti koivun- ja pajunoksilla. Pikkutytölle oli laitettu erikseen pieni pajunkissakimppu. Pikkukimpulle ei harmillisesti löytynyt muuta maljakkoa kuin vanha ruma pestopurkki, mutta se asia oli nopeasti korjattu.
Tein Nalle- ja Wool- langoista virkkaamalla kolme pientä neliötä jotka yhdistin lasipurkin ympärysmittaa vastaavaksi putkeksi. Sitten virkkasin kiinteitä silmukoita putken ala- ja yläreunaan joka kerroksella väriä vaihtaen, kunnes purkin korkeus oli saavutettu. "Paita" on vaan pujotettu lasipurkin päälle, mitään sen kummempaa kiinnitystä se ei tarvinnut koska on mitoitukseltaan sen verran napakka.
Tein Nalle- ja Wool- langoista virkkaamalla kolme pientä neliötä jotka yhdistin lasipurkin ympärysmittaa vastaavaksi putkeksi. Sitten virkkasin kiinteitä silmukoita putken ala- ja yläreunaan joka kerroksella väriä vaihtaen, kunnes purkin korkeus oli saavutettu. "Paita" on vaan pujotettu lasipurkin päälle, mitään sen kummempaa kiinnitystä se ei tarvinnut koska on mitoitukseltaan sen verran napakka.
perjantai 20. maaliskuuta 2015
Sormikkaat jäätelöstä
Ei siis tietystikään oikeasta jäätelöstä, vaan jäätelö -värisestä Nalle Taiasta. Tein kerästä aiemmin sukat ja halusin hyödyntää ihanat jämälangat jotenkin. Lankaa oli jäljellä ehkä pienten sormikkaiden verran... mutta sen verran epävarmalta langan riittävyys tuntui, että yhdistin sen suosiolla toiseen. Kaveriksi olisi sopinut monikin väri, valitsin vaaleansinisen Nallen tyttären kevättakin mukaan. Varmuudenvara kannatti, sillä ei Taika-lankaa paljon jäänyt.
Ohjeena Garnstudion Michelle gloves, jonka mukaan tein tytölle edellisetkin sormikkaat. Viimeksi ihmetelin pienehköä mitoitusta, joten nyt hyppäsin suoraan 6/9-vuotiaiden kokoon. 6-9-vuotta tuntuu minusta aika isolta ikähaitarilta, joka tapauksessa sillä tuli viisivuotiaalle sopivat käsineet. Ne varmasti mahtuvat hänelle vielä 6-vuotiaana, mutta että 9? En tiedä, onko mitoitus oikeasti pieni, vai onko meidän lapset vaan jättisormisia?
Lasten sormikkaat syntyi yllättävän nopeasti, parissa illassa. Seuraavaksi pitäisi sitten jaksaa tehdä sormikkaat itsellekin. Ehkä vähän höpsöä, mutta en mitenkään haluaisi enää ostaa sormikkaita nyt kun osaan sellaiset tehdä.
Ohjeena Garnstudion Michelle gloves, jonka mukaan tein tytölle edellisetkin sormikkaat. Viimeksi ihmetelin pienehköä mitoitusta, joten nyt hyppäsin suoraan 6/9-vuotiaiden kokoon. 6-9-vuotta tuntuu minusta aika isolta ikähaitarilta, joka tapauksessa sillä tuli viisivuotiaalle sopivat käsineet. Ne varmasti mahtuvat hänelle vielä 6-vuotiaana, mutta että 9? En tiedä, onko mitoitus oikeasti pieni, vai onko meidän lapset vaan jättisormisia?
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
Hattaraa, vaahtokarkkia, jäätelöä...
Näitä sukkia neuloessa muistelin tämän Nalle Taika -langan värin nimeä. Jotain syötävää se oli... väreistä tulee mieleen hattara tai vaahtokarkki. Mutta jäätelöhän se oli, kun äsken kävin tarkistamassa. Sopii joka tapauksessa erittäin hyvin Niina Laitisen malliin So Sweet Socks eli vapaasti suomennettuna "Niin makeat sukat".
Ohje on tuttuun Niinan tyyliin hyvä ja selkeä. Malli sopii mainiosti tämmöiselle vähän kirjavammallekin langalle. En muuttanut ohjeesta mitään muuta, kuin että tein pari mallikertaa vähemmän kuviota varteen. On jo niin keväistä, että vähän lyhyempi varsi tuntui tähän hetkeen sopivalta.
Kylläpä näistä tulikin keväisen keveät ja hattaraisen makeat söpöstelysukat. :)
Oletteko muuten jo huomanneet Niinan uuden keväisen ohjekokoelman, Taimitarhan kevät? En ole sitä vielä ostanut, mutta suunnittelin kyllä jossain vaiheessa ostaa, koska tuolla näyttää olevan pari todella ihanaa mallia, jotka houkuttaisivat heti aloittamaan.
Ohje on tuttuun Niinan tyyliin hyvä ja selkeä. Malli sopii mainiosti tämmöiselle vähän kirjavammallekin langalle. En muuttanut ohjeesta mitään muuta, kuin että tein pari mallikertaa vähemmän kuviota varteen. On jo niin keväistä, että vähän lyhyempi varsi tuntui tähän hetkeen sopivalta.
Kylläpä näistä tulikin keväisen keveät ja hattaraisen makeat söpöstelysukat. :)
Oletteko muuten jo huomanneet Niinan uuden keväisen ohjekokoelman, Taimitarhan kevät? En ole sitä vielä ostanut, mutta suunnittelin kyllä jossain vaiheessa ostaa, koska tuolla näyttää olevan pari todella ihanaa mallia, jotka houkuttaisivat heti aloittamaan.
tiistai 17. maaliskuuta 2015
Vielä yksi pipo
Tein vielä yhden pipon tälle talvelle, vaikka talvi näytti jo olevan ohi. Harmaita jämälankoja Paulien ja kaverin tupsupipon jäljiltä oli vielä pipollisen verran lojumassa pöydällä. Ajattelin, että jos en tee niistä pipoa nyt, niin en varmaan enää ensi talvena muista koko lankoja ja ne jäävät käyttämättä. Mikä olisi erityisen iso sääli Genziana Classicin kohdalla, koska sitä ihanampaa ja pehmoisempaa lankaa saa hakea!
Aloitin taas, jo kolmatta kertaa tänä talvena, tekemään raitapipoa Raitulin ohjeella. Mutta jo ensimmäisen raidan kohdalla ajatukseni lähti taas harhailemaan... Tällä kertaa se harhaili Nuutikin Lindan ja Hupsistarallaan Terhin tekemiin raitapipoihin, joita olin aiemmin katsellut ihaillen. Ja niinpä tästä piposta tulikin nyt sitten tämmöinen. Muuten tämä on tehty Raitulin ohjetta noudattaen, vain raidoitus on toisenlainen. Pinkki ja vaaleanpunainen ovat Fabelia.
Oikein kiva pipo tästä tuli, sellainen pieni piriste muuten aika mustaan ja harmaaseen talvivaatevalikoimaan. Ja pakkasetkin tulivat takaisin kuin tilauksesta, jotta ehtii tätä ehkä kerran tai pari vielä käyttääkin ennen lopullista kevään tuloa.
Aloitin taas, jo kolmatta kertaa tänä talvena, tekemään raitapipoa Raitulin ohjeella. Mutta jo ensimmäisen raidan kohdalla ajatukseni lähti taas harhailemaan... Tällä kertaa se harhaili Nuutikin Lindan ja Hupsistarallaan Terhin tekemiin raitapipoihin, joita olin aiemmin katsellut ihaillen. Ja niinpä tästä piposta tulikin nyt sitten tämmöinen. Muuten tämä on tehty Raitulin ohjetta noudattaen, vain raidoitus on toisenlainen. Pinkki ja vaaleanpunainen ovat Fabelia.
Oikein kiva pipo tästä tuli, sellainen pieni piriste muuten aika mustaan ja harmaaseen talvivaatevalikoimaan. Ja pakkasetkin tulivat takaisin kuin tilauksesta, jotta ehtii tätä ehkä kerran tai pari vielä käyttääkin ennen lopullista kevään tuloa.
keskiviikko 11. maaliskuuta 2015
Ja taas ketuttaa
Ensin tein joululahjaksi kettulapaset. Sitä seurasi tilaus kettupipoon. Kettupipon ohjetta etsiessämme osui suoraan viisivuotiaan söpöstelyhermoon kuva ihanasta kettulelusta. Ensin yritin vakuuttaa tytölle, etten osaa tuollaista kettulelua tehdä, mutta kun jossain vaiheessa erehdyin mainitsemaan, että netistä löytyy kettuun kyllä ihan ohjekin, niin ei ollut enää mahdollisuutta perääntyä.
Pakko oli sitten tuo ohje Craftsysta ostaa, koska en kyllä muuten olisi tästä hommasta selviytynyt. Ohje on hyvä ja yksityiskohtainen, mielestäni hintansa väärti. Amanda Michellen mainion ohjeen voi ostaa myös Ravelryn kautta.
Lankana sama oranssinruskea lanka kuin lapasissa ja pipossakin, eli Gjestalin Janne. Valkoiset ja mustat yksityiskohdat ovat 7 veljestä. Täytteenä vanua Ikean halpis-tyynystä; tulee meinaan huomattavan paljon edullisemmaksi kuin ostaa varsinaista vanua.
Ketunvärinen Janne on nyt tullut aika hyvin hyödynnettyä kettumaisiin tarkoituksiin. Ja kyllä tästä tuli söpö! <3
Pakko oli sitten tuo ohje Craftsysta ostaa, koska en kyllä muuten olisi tästä hommasta selviytynyt. Ohje on hyvä ja yksityiskohtainen, mielestäni hintansa väärti. Amanda Michellen mainion ohjeen voi ostaa myös Ravelryn kautta.
Lankana sama oranssinruskea lanka kuin lapasissa ja pipossakin, eli Gjestalin Janne. Valkoiset ja mustat yksityiskohdat ovat 7 veljestä. Täytteenä vanua Ikean halpis-tyynystä; tulee meinaan huomattavan paljon edullisemmaksi kuin ostaa varsinaista vanua.
Ketunvärinen Janne on nyt tullut aika hyvin hyödynnettyä kettumaisiin tarkoituksiin. Ja kyllä tästä tuli söpö! <3
tiistai 10. maaliskuuta 2015
Hippitytön jämälankahuivi
Vanhin lapseni on tyyliltään melkoisen hipihtävä, siksipä ei ollut yllättävää, että hän toivoi itselleen juuri tämän huivin. (Esittelin monta perinteistä ja modernia mallia, mutta juuri tämä kolahti.) Malli on syksyn 2013 Novita-lehdestä ja näköjään löytyy netistäkin, nimeltään Virkattu ympyrähuivi.
Lehdessä on esitelty kaksi eri värivaihtoehtoa, joissa molemmissa on käytetty kuutta eri lankaa. Tyttö toivoi kuitenkin omaan huiviinsa jotain vielä erilaista väritystä, montaa eri väriä ja maanläheisyyttä.
Novitan mallissa on luonnollisesti käytetty Novitan lankoja, mutta koska halusin huventaa olemassa olevia lankavarastoja, niin loppujen lopuksi huivissa ei ole yhtään alkuperäistä lankaa, eikä myöskään yhtään Novitan lankaa.
Olen käyttänyt loppuun jämäkeriä ja aloittanut huivia varten sellaisia keriä, joille en olisi ehkä lähiaikoina keksinyt muuta käyttöä. Mukana on mm. Dropsin Delightia, Fabelia ja Alpacaa, Hot Socks Fashionia ja Gjestal Maijaa. Tämä oli loistava lankalaihis-projekti!
Kaikissa kohdissa en ihan noudattanut ohjetta, välillä tämä tapahtui vahingossa ja välillä tahallisesti. Annoin kaikkien virheiden (tai ohjeen variointien) kuitenkin olla. Alareunan tein rapuvirkkauksella.
Ravelryssa Hippihuivi.
Lehdessä on esitelty kaksi eri värivaihtoehtoa, joissa molemmissa on käytetty kuutta eri lankaa. Tyttö toivoi kuitenkin omaan huiviinsa jotain vielä erilaista väritystä, montaa eri väriä ja maanläheisyyttä.
Novitan mallissa on luonnollisesti käytetty Novitan lankoja, mutta koska halusin huventaa olemassa olevia lankavarastoja, niin loppujen lopuksi huivissa ei ole yhtään alkuperäistä lankaa, eikä myöskään yhtään Novitan lankaa.
Olen käyttänyt loppuun jämäkeriä ja aloittanut huivia varten sellaisia keriä, joille en olisi ehkä lähiaikoina keksinyt muuta käyttöä. Mukana on mm. Dropsin Delightia, Fabelia ja Alpacaa, Hot Socks Fashionia ja Gjestal Maijaa. Tämä oli loistava lankalaihis-projekti!
Kaikissa kohdissa en ihan noudattanut ohjetta, välillä tämä tapahtui vahingossa ja välillä tahallisesti. Annoin kaikkien virheiden (tai ohjeen variointien) kuitenkin olla. Alareunan tein rapuvirkkauksella.
Ravelryssa Hippihuivi.
perjantai 6. maaliskuuta 2015
Kamulle samispipo
Ystäväni ihastui aiemmin tekemääni tupsupipoon niin, että toivoi itselleen samanlaista. Tämmöinenhän syntyy nopeasti ja on mukava tehdä, joten olin heti valmis aloittamaan. Käytin lankoina Pauliesta yli jääneitä harmaita; Genziana Classicia, joka on aivan ihana sataprosenttinen merinovillalanka. Sen kaveriksi tuli metsänvihreä Regia 4-fädig.
Piposta tuli edeltäjänsä identtinen kaksonen, eli Raituli kirjoneule-twistillä. Tykkään kamun väreistä ehkä jopa enemmän kuin omista. :)
torstai 5. maaliskuuta 2015
Ihan pöllöt saksikotelot
Olipa kerran kaksi likinäköistä pöllöä...
...mutta onneksi molemmat saivat silmälasit!
Pöllöt on tehty ompelemalla ja liimaamalla huopakankaasta sekä Tigerin liimakankaista. Otin mallia parista blogista; NutMeg Designs ja Moy-handmade. Jälkimmäisessä on kuvallinen ohjekin, mutta en sitä noudattanut vaan tein oman sävellyksen.
Olin ajatellut tehdä kotelot pelkästä huovasta, mutta totesin sen olevan materiaalina niin karhea, että saksien sujauttaminen koteloon olisi ollut todella nihkeätä. Liimakangas on paljon liukkaampaa ja toi avun tähän ongelmaan. Ja kun nyt liimakankaiden kanssa olin alkanut askartelemaan, niin tein siitä pöllöille myös siivet ja liimasin sitä vielä taustakankaaksikin.
Ensimmäisen kotelon kanssa tein pari pöhköä aloittelijan mokaa, mm. en muistanut ommella nappeja ennen taustakankaan liimausta, mistä syystä jouduin liimaamaan päälle vielä toisen taustakankaan... no väliäkös pienistä, kun lopputulos on kuitenkin ihan onnistunut.
Pöllöt lähtivät ilahdutushaasteen merkeissä Lankakeijulle ja Enyalle. Itsekin tarvitsisin samanlaisen, kunhan taas jossain vaiheessa innostun huovan, neulan ja langan kanssa askartelemaan.
Hauskat haikara-sakset on ostettu Tigerista.
...mutta onneksi molemmat saivat silmälasit!
Pöllöt on tehty ompelemalla ja liimaamalla huopakankaasta sekä Tigerin liimakankaista. Otin mallia parista blogista; NutMeg Designs ja Moy-handmade. Jälkimmäisessä on kuvallinen ohjekin, mutta en sitä noudattanut vaan tein oman sävellyksen.
Olin ajatellut tehdä kotelot pelkästä huovasta, mutta totesin sen olevan materiaalina niin karhea, että saksien sujauttaminen koteloon olisi ollut todella nihkeätä. Liimakangas on paljon liukkaampaa ja toi avun tähän ongelmaan. Ja kun nyt liimakankaiden kanssa olin alkanut askartelemaan, niin tein siitä pöllöille myös siivet ja liimasin sitä vielä taustakankaaksikin.
Ensimmäisen kotelon kanssa tein pari pöhköä aloittelijan mokaa, mm. en muistanut ommella nappeja ennen taustakankaan liimausta, mistä syystä jouduin liimaamaan päälle vielä toisen taustakankaan... no väliäkös pienistä, kun lopputulos on kuitenkin ihan onnistunut.
Pöllöt lähtivät ilahdutushaasteen merkeissä Lankakeijulle ja Enyalle. Itsekin tarvitsisin samanlaisen, kunhan taas jossain vaiheessa innostun huovan, neulan ja langan kanssa askartelemaan.
Hauskat haikara-sakset on ostettu Tigerista.
tiistai 3. maaliskuuta 2015
Tammi- ja helmikuun raportti
Tammikuussa jäi kuukausikatsaus kokonaan tekemättä, joten tässä nyt yhdistetty tammi- ja helmikuun kooste. Ja koska tammikuussa oli esillä vielä vähän joulutöitäkin, niin pääsevät nyt nekin tähän.
Tammikuussa sain valmiiksi kolme käsityötä. Yksi niistä oli tosi isotöinen; jo viime vuoden juhannuksen tienoilla aloitettu alpakkavillatakki valmistui vihdoinkin. Sen lisäksi tein pipon ja lapaset.
Lisäksi jatkoin tammikuussa joulukuisten töiden raportointia, koska en niitä kaikkia ennättänyt joulukuussa esitellä. Joulukuussa valmistui aiemmin esiteltyjen lisäksi kahdet lapaset, kämmekkäät, sukat, villapanta sekä muutama lasinalunen.
Muita blogin kannalta merkittäviä tapahtumia tammikuussa oli ainakin se, että ilmottauduin mukaan lankalaihikseen. Tammikuun osalta langankulutus oli 475g. Ostot ja arpajaisvoitto toivat yhteensä 500g lisää lankaa, joten tammikuun saldona oli +25g. Ei kovin lupaava aloitus, mutta siitä on hyvä ponnistaa ylöspäin - vai pitäisikö sanoa alaspäin?
Helmikuussa sain valmiiksi huivin, pipon, sukat ja villatakin. Aika huiman paljon nopeammin valmistui tämä toinen villatakkini kuin ensimmäinen; ensimmäisessä kesti sen yli puoli vuotta ja tämä toinen valmistui tasan kuukaudessa! Lisäksi tein huovasta päällisen rullamittaan käsin ompelemalla.
Helmikuussa osallistuin Top-Down kurssille Lentävässä Lapasessa ja tulin haastetuksi mukaan Ilahduta bloggaajakaveria -haasteeseen. Haasteeseen on jo tartuttukin, mutta siitä lisää myöhemmin. ;)
Lankalaihis eteni helmikuussa huomattavasti paremmin kuin tammikuussa. Myin nettikirppiksellä lankaa 650g ja kulutin 495g, yhteensä vähensin siis 1145g. Ostin lankaa 450g, joten helmikuun saldo on -595g.
Tammikuussa sain valmiiksi kolme käsityötä. Yksi niistä oli tosi isotöinen; jo viime vuoden juhannuksen tienoilla aloitettu alpakkavillatakki valmistui vihdoinkin. Sen lisäksi tein pipon ja lapaset.
Lisäksi jatkoin tammikuussa joulukuisten töiden raportointia, koska en niitä kaikkia ennättänyt joulukuussa esitellä. Joulukuussa valmistui aiemmin esiteltyjen lisäksi kahdet lapaset, kämmekkäät, sukat, villapanta sekä muutama lasinalunen.
Muita blogin kannalta merkittäviä tapahtumia tammikuussa oli ainakin se, että ilmottauduin mukaan lankalaihikseen. Tammikuun osalta langankulutus oli 475g. Ostot ja arpajaisvoitto toivat yhteensä 500g lisää lankaa, joten tammikuun saldona oli +25g. Ei kovin lupaava aloitus, mutta siitä on hyvä ponnistaa ylöspäin - vai pitäisikö sanoa alaspäin?
Helmikuussa sain valmiiksi huivin, pipon, sukat ja villatakin. Aika huiman paljon nopeammin valmistui tämä toinen villatakkini kuin ensimmäinen; ensimmäisessä kesti sen yli puoli vuotta ja tämä toinen valmistui tasan kuukaudessa! Lisäksi tein huovasta päällisen rullamittaan käsin ompelemalla.
Helmikuussa osallistuin Top-Down kurssille Lentävässä Lapasessa ja tulin haastetuksi mukaan Ilahduta bloggaajakaveria -haasteeseen. Haasteeseen on jo tartuttukin, mutta siitä lisää myöhemmin. ;)
Lankalaihis eteni helmikuussa huomattavasti paremmin kuin tammikuussa. Myin nettikirppiksellä lankaa 650g ja kulutin 495g, yhteensä vähensin siis 1145g. Ostin lankaa 450g, joten helmikuun saldo on -595g.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)