lauantai 31. toukokuuta 2014

Hedelmäisiä avaimenperiä

Näpertelylinja jatkuu. Laatikoita kaivellessa huomasin, että meillä on aika monta ylimääräistä avainrengasta. Mietin, voisikohan jonkun kivan avaimenperän toteuttaa virkkaamalla. Ravelrysta löytyi lukuisia tosi kivoja ideoita, joista sitten tämmöinen hedelmäsiivu-idis lähti elämään.


Omppuihin ajatus lähti näistä Ravelryn kuvista. Varsinaista ohjettahan tuossa ei ole, mutta jos on vähänkin virkannut, niin on helppo kuvasta päätellä, miten omenat on tehty. Virkkasin siis vaan litteät ympyrät ensin luonnonvalkoisella ja sitten uloimman kerroksen punaisella tai vihreällä. Kerroksen loppuun tein seitsemän ketjusilmukkaa, joista tuli ripustuslenkki. Tässä vaiheessa katkaisin langan, laitoin avainrenkaan lenkin sisään ja loppulangalla pistelin ympyrän ulkoreunoista kiinni siten, että siitä muodostui puoliympyrä. Pistelin siemenet neulalla yksittäisinä pistoina ennen kuin ompelin puoliskot yhteen.


Pari omppusiivua tehtyäni ajattelin, että voisihan näitä tehdä sitrushedelminäkin. Siispä keltaista ja oranssia lankaa esille ja hommiin samalla periaatteella kuin edellisetkin. "Lohkot" on pistelty parsinneulalla valmiiseen ympyrään ennen ympyrän yhdistämistä puoliympyräksi.


Lankana näissä oli Nalle- ja Wool -lankojen jämiä ja virkkuukoukku oli kokoa 3.

Luulenpa, että joku näistä päätyy "hyvä kiertämään" -haasteen ylläriksi, koska sellaiseen olen tullut haastetuksi Neuloosi vs. purkoosi -blogin McBurgerousin toimesta jo aikaa sitten, mutta kun kiva - ja toteuttamiskelpoinen - idea antoi odotuttaa itseään. :)

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Lisää korttiaskartelua

Jatkoimme vielä korttien askartelua.

Leppäkerttu piti tietysti lennättää kortissakin ison kiven juureen. Tähän ei ole sen kummemmin ohjetta, mutta sekä lehti että leppis on tosi yksinkertaiset virkata. Mustat osat on pistelty neulalla.


 Purjeveneen ohje Bunny Mummyn blogista.


Virkatun pääkallon ohje on Crochet Nirvana -blogista. Erilaisia koristeellisia sugar scull malleja löytyy netistä paljon, tässä minun versioni.
Levinnyt liima jotenkin oudosti pistää silmään näissä kuvissa tummempana, oikeasti ei erotu noin selvästi kylläkään. Vaikka saahan mun mielestä kortista se näkyäkin, että lapsi on ollut mukana tekemässä. :)


Ja arvatkaa vaan kaksi kertaa, minkä tyttö valitsi 6-vuotta täyttävälle kaverille synttärikortiksi? :D

tiistai 27. toukokuuta 2014

Korttiaskartelua virkkuukoukun kera

Edellisessä postauksessa esittelin virkattuja applikaatioita, joille ei tuntunut olevan oikein mitään käyttöä. Innostuin virkkaamaan tuollaisia pieniä kuvioita lisääkin. Eilen pistettiin sitten viisivuotiaan kanssa askartelutuokio pystyyn ja saatiin aikaiseksi muutama kortti. Lisääkin on syntymässä, mutta viisivuotiaan ehdoilla kun mentiin, niin tämän verran jaksettiin tehdä valmiiksi yhdeltä istumalta.

Edellisen postauksen purjevene päätyi purjehtimaan sinisille laineille parin pilvenhattaran alle.


Virkattu omppu ei pudonnut kauaksi puusta. Tähän ei ole ohjetta - netistä olisi varmaan löytynyt sellainen, jolla omenasta olisi tullut enemmän omenan näköinen.


Ja viimeisenä perinteinen kukkakortti. Kukkaan kuvallinen ohje täällä.


Jatkamme ideointia, sillä kevät kaikkine lähestyvine juhlineen on ajankohtaista aikaa korttiaskarteluille.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Terveisiä helteiseltä veneveistämöltä

Veneet on veistetty langasta ja veisto tapahtui virkkuukoukulla. En ihan tarkkaan muista mihin tarkoitukseen näitä alunperin ajattelin, teki vaan mieli kokeilla tehdä tämmöinen.


Helle vissiin on laittanut pään vähän pehmeäksi viime päivinä, kun toiminta on ollut vähän vähemmän järjellisesti ohjautunutta. Esimerkiksi nyt nämä veneet. Näin kuvan tämmöisestä pienestä veneapplikaatiosta jossain ja aloin siltä istumalta virkata sellaista ilman ohjetta. (Tuo kuvan pieni vihreä.) Veneestä tuli vino, keno ja muutenkin hutera, joten tässä vaiheessa päätin etsiä ohjeen. Joka löytyi todella helposti Bunny mummyn blogista kuvien kera. Voin vaan ihmetellä itseäni, miksen etsinyt ohjetta alunperinkin.

Sitten oli tuon punaisen veneen vuoro ja lopputulos olikin ohjeen kera paljon parempi. Tässä vaiheessa tajusin, että 7 veljestä on aivan liian paksu ja muutenkin väärän tyyppinen lanka tämän tyyppiseen työhön. Mutta kun sitä sattui olemaan kaikkein lähimpänä saatavilla juuri silloin aloitushetkellä. Ja vielä sitten toisenkin veneen aloitushetkellä... Eli molemmat laivat on ihan liian isoja ja tönkköjä käytettäväksi juuri mihinkään järkevään.

Mutta tulipahan harjoitusta; jos joskus myöhemmin tarvitsen veneapplikaatiota johonkin oikeaan tarkoitukseen, niin osaanpa sitten tehdä sellaisen.



torstai 22. toukokuuta 2014

Pipo päässä pakkassäässä... eiku helteellä!

Tytär valitsi lankaosastolta ihanan värisen Drops Delight -kerän ja toivoi pipoa. Sellaista missä on vähän läppää korvilla, ei kuitenkaan mitään kauhean isoja tai ulkonevia läppiä, vaan enemmänkin semmoiset pipon muotoon sulautuvat. Ja jotenkin lödeä, mutta kuitenkin sen verran lyhyttä, että voi työntää takaraivolle pudottamatta. Ja sivuilla narut, joita ei kuitenkaan ole tarkoitus solmia.

 
Tämmöinen virkattu pipo siitä syntyi ja tuli kuulemma oikeanlainen. Virkkuukoukku oli kokoa 3,5 ja narut on tehty palmikoimalla, sen kummempaa ohjetta pipoon ei ole.


 Eikä ole pipolle tarvettakaan näillä säillä. :D


Sitten vielä sellainen asia, että yli viikon blogiarvonnan voittajan yhteydenottoa odotettuani arvoin palkinnon uudelleen. Uudeksi voittajaksi tuli nimimerkki sirpasiko. Onnittelut! Ja toivottavasti tällä kertaa saadaan yhteys toisiimme. :)

tiistai 20. toukokuuta 2014

Cthulhu-sukat

Olen viime aikoina harrastanut useamminkin lapasohjeitten muuntamista sukkaohjeiksi ja jatkan nyt samalla linjalla. Ravelrysta löytyi hieno ja hurja lapasohje, Cthulhu mittens. Nämä piti toteuttaa sukkina ihan vaan siitä syystä, että kuka nyt tähän aikaan vuodesta tarvitsee lapasia? (En nyt tosin oo ihan varma, miten näillä helteillä perustelisin villasukkiakaan...)


Wikipedian mukaan Cthulhu on jonkinlainen kirjallisuudesta peräisin oleva kuvitteellinen jumalolento, jonka ulkonäköä kuvaillaan mustekalan, lohikäärmeen ja ihmisen yhdistelmäksi. Tämä selvisi minulle googlailun tuloksena vasta sukkien valmistuttua, alunperin luulin kuva-aihetta ihan vaan tavallista hurjemmaksi mustekalaksi.


Sukista tuli tosi isot, jotain kokoa 44-45 ja venyttämällä menee varmaan vähän isompaankin jalkaan. Ei ollut tarkoitus tulla ihan niin isot, mutta neuloa posotin menemään näitä niin kovaa vauhtia, etten pahemmin mittaillut tai tuumaillut välillä, kun kerran silmukkamäärä oli sama, mitä yleensäkin olen Nalle-langalla käyttänyt miesten pari numeroa pienemmissä sukissa. Mutta puikotpa olikin isommat; yleensä käytän Nallessa 3-koon puikkoja ja nyt olinkin jonkin ajatushärön seurauksena ottanut 3,5-koon puikot. Ihan tyytyväinen olen kuitenkin lopputulokseen ja varmasti nämäkin aikanaan saajan löytävät.

Mutta nyt on semmoinen fiilis, että miesten sukat saa riittää vähäksi aikaa!

maanantai 19. toukokuuta 2014

Huivimysteerin ratkaisu ja arvonnan voittaja kadoksissa

Muistatteko vielä tämän oudon hartiahuivitapauksen? Huivista tuli ympyrä, vaikka piti tulla puoliympyrä ja mallikertoja tuli vahingossa 32 tarkoitetun kahdeksan sijaan. Huivi sai paljon kehuja ja itseasiassa se on omastakin mielestäni ihan hieno tuollaisenaankin, mutta minua jäi tosissaan vaivaamaan, että mikä siinä ohjeen luvussa meni pieleen. Siksi oli pakko aloittaa sama huivi alusta uudestaan ajatuksen kanssa.

Ja selvishän se. Ohjeessa kuvataan sanallisesti ensimmäiset seitsemän kerrosta ja sitten kehotetaan  jatkamaan mallineuletta piirroksen mukaan. Ja tässä kohtaa minä tuossa ensimmäisessä hartiahuivissa aloitin mallipiirroksen, vaikka sitä kehotettiin jatkamaan. Eli aloitin uudestaan piirroksen riviltä 1, kun olisi pitänyt seitsemän kuvatun kerroksen jälkeen siirtyä piirroksen kerrokseen 8.
Näin yksinkertainen oli ratkaisu mieltäni vaivanneeseen pulmaan ja nyt on tyytyväinen mieli, kun tämä selvisi. :) Seuraavasta huivista on tulossa pikkuisen eri näköinen kuin ensimmäisestä, sen voin jo sanoa.


Ja sitten toiseen asiaan. Kuten otsikossakin kerrotaan, niin taannoisen arvontani voittaja on kadoksissa. Arvonnan voitti Anja Hokajärvi enkä ole kuullut hänestä mitään. En luonnollisestikaan voi lähettää arpajaisvoittoa ilman osoitetta, niinpä suoritan arvonnan lähipäivinä uusiksi, jos edelleenkään ei Anjasta mitään kuulu.

lauantai 17. toukokuuta 2014

Pulleroinen kukkapussukka

Kävimme pari viikkoa sitten perheen kanssa Lahden Kärkkäisellä ensimmäistä kertaa, on muuten käsittämättömän iso paikka! Sieltä tarttui matkaan parien pyöröpuikkojen ja muutaman lankakerän lisäksi hopeanväriset, koristeelliset kukkaronkehykset. Ei mulla ollut niitten suhteen mitään ajatusta etukäteen, mutta jotenkin ne siinä hyllyssä vaan puhuttelivat, eikä olleet kalliitkaan.

Päätin, että kukkarosta tulee vaaleanharmaa ja jotain kukkaa siihen pitää saada koristeeksi. Handmade by Calista -blogissa on hyvät ohjeet, miten kukkaron saa muodoltaan ja kooltaan raameihin sopivaksi. Valitsin noista Calistan vaihtoehdoista kaikkein pulleimman (A), koska pullea kukkaro on söpömpi ja myös tilavampi. Kukkaron pohja on soikea.  Inspirointilinjalla mentiin loput ja tässä on lopputulos:


Lankana on Novitan Miamia, jota meni yksi kerä jotakuinkin kokonaan. Ei loppunut kesken, mutta ei yhtään jäänytkään. (Ehkä noita terälehtiä olisi voinut tulla kukkaan vielä neljäskin kerros, jos lankaa olisi ollut muutama metri enemmän.) Virkkuukoukku oli kokoa 3. Mittaa kukkarolla on noin 12cm korkeutta ja 15cm leveyttä, kehykset on 12cm levyiset. Että melkein oikeastaan sellainen iltalaukun kokoinen. Noissa raameissa on pienet lenkuratkin, että vois laittaa olkahihnan jos haluaisi tätä kehittää vielä enemmän iltalaukun suuntaan.

Tämmöinen tiivis, pelkkää kiinteää silmukkaan sisältävä virkkaustyö on aika pitkäpiimäistä tehtävää, mutta lopputulokseen olen tosi tyytyväinen.

Osallistun tällä kukkapussukalla Silmukan ytimestä haasteeseen, joka on mainioitten Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä -blogien yhteistyönä toteutettu kuukausihaaste. Tässä kuussa aiheena oli siis kukka.

torstai 15. toukokuuta 2014

Aallot laivaa keinuttaa

Jee, kerrankin sain napattua käyttööni miesmallin sukkia mallaamaan. Mallilla oli kova kiire (kuten tavallista), mutta pari kuvaa ehdin sentään napata.


Virveriikan blogissa on ohje näihin ihaniin venesukkiin. En tehnyt sukkia ihan tuon ohjeen mukaan, vaan veneistä tuli vähän suurempia. Tähänkin sain inspiraation Virveriikalta, sillä hän oli toteuttanut myös tämmöiset ihan samantapaiset, isompien veneiden sukat. Niistä kuvia täällä. Aaltokuviota jouduin vähän laskeskelemaan uusiksi, koska mulla oli arvatenkin eri lanka ja siten myös eri silmukkamäärä.


Aina ei voi olla luova, mutta onneksi aina ei tarvitsekaan, kun löytyy hyviä ohjeita ja ideoita toisilta. Siispä suuret kiitokset Virveriikalle kivasta mallista! Miehille ei ole kovin helppo kivoja malleja löytää, tai ainakin usein naisille ja lapsille löytyy helpommin. Tämä ohje on mielestäni aidosti tosi kiva ja samalla myös miehekäs, vaikka toki tämä sopisi naisellekin.

Miesten sukat koko 42-43
Lanka: Novita Nalle vaaleansininen, farkunsininen, valkoinen ja pikkumäärä punaista. Tummanruskea on Teetee Sallaa. Punaiset liput kirjoin neuleeseen päälle silmukoita jäljitellen, muuten kuvio on toteutettu kirjoneuleena.
Puikot: 3-kokoiset sukkapuikot

tiistai 13. toukokuuta 2014

Arvonnan voittaja

Arvonnan voitti Anja Hokajärvi 39 osallistujan joukosta. Onnea! Arvonta suoritettiin tavallisena lappuarvontana ja onnettarena toimi viisivuotias kuopukseni.
Anja valitsi ehdolla olleista lankakeristä Puro Batikin, joten tämännäköinen paketti siis lähtee hänelle:


Alimmaisena tavallinen kierrätyskirjekuori, jonka olemus on uudistettu liimaamalla Ikean lahjapaperia päälle.

Ilmoittaisitko Anja postiosoitteesi minulle tähän sähköpostiosoitteeseen: tiian (lisää tähän miukumauku) saunalahti.fi

perjantai 9. toukokuuta 2014

Pieni blogihistoriikki, osa 3

Viimeiseen blogihistoriikin osaan ajattelin kerätä vähän statistiikkaa sekä merkityksellisiltä tuntuneita töitä.
Kaikenkaikkiaan käyntejä blogiin on kertynyt 41708 kappaletta (tänään klo 06.49). Ei minulla ole hajuakaan, että onko se paljon vai vähän vuoden aikana, mutta kyllä se ihan mukavalta luvulta kuitenkin tuntuu. Postauksia on tullut rustattua vuoden aikana 123 kappaletta.


Eniten katsotut postaukset ovat pöllöheijastimet ja Itse Ilkimys minionpipo, joita molempia on käyty katsomassa lähemmäs 900 kertaa. Itse Ilkimys ja minion ovat myös yhdet yleisimmistä hakusanoista, joilla blogiini on eksytty; pipon lisäksi on etsitty usein myös virkattua minion-lelua.

Tutoriaalit pitävät myös pintansa suosituimpien postausten listassa. Erityisesti virkattu kruunu ja räsymaton lyhentäminen ovat olleet kestosuosikkeja.


Omat suosikkityöni ovat yleensä kirjoneuleita, koska tykkään eniten tehdä niitä. Esim. norsusukat, kettusukat, kultalintukämmekkäät, maitohorsmasukat ja viimeisimpänä valmistuneet hevossukat on olleet omia lemppareita. Ja tää poncokin ja nää Novitan sukkalehden kirjoneulesukat...

Neuleen päälle kirjominen silmukoita jäljitellen on uusi, viime syksynä opeteltu tekniikka. Sillä on syntynyt ainakin Vancouver Canucks -fanisukat, ninjaturtlesukat ja Super-Mariosukat. Tämä tekniikka sopii joihinkin juttuihin paremmin kuin kirjoneule, mutta on kyllä hurjasti työläämpi.

Aika monta juttua on tullut virkattuakin. Erityisesti tykkään tästä rastavärisestä olkalaukusta - tähän laukkuun tuli myös ommeltua vuori ompelukoneen kanssa hyvässä yhteistyössä. (Muuten en olekaan tainnut kaivaa ompelukonetta esille koko vuonna.) Myös tämä virkattu tunika onnistui aika kivasti, vaikka tekisin kyllä seuraavaan versioon vähän erilaisen yläosan.


Noloin/hassuin/oudoin työni on ehdottomasti riikinkukonsulka-leikkikorvikset, mutta niistäkin oli saajalleen iloa, joten kannatti tehdä. :)

Kuten aiemmin mainitsin, niin useimmat tekemäni työt on tehty lahjaksi jollekin toiselle. Niinpä tekemisen prosessiin liittyy aina myös se ihminen, jolle olen tekemässä. Joskus se hyvä fiilis työstä voi tulla vain siitä, että sitä tekee jollekin spesiaalille tyypille!


No niin, nyt on muisteltu kulunutta vuotta kerrakseen. Onhan tosin vähän hassua kirjoittaa kolmen osan historiikki yhdestä vuodesta, mutta se kuvastaa varmaan juuri sitä, että tästä blogista on vuoden aikana muodostunut mulle tärkeä juttu: tää on kivaa ja haluan jatkaa. Te lukijat ootte tietysti yksi tärkeimmistä asioista, jotka tekee tästä niin kivaa, joten kiitos kuluneesta vuodesta teille, jotka ootte hypänneet kyytiin matkan varrella! <3

Mutta nyt on aika lopettaa muistelot ja suunnata tulevaan. Keskeneräisten kasassa on tällä hetkellä vain kaksi työtä, mutta suunnitelmien jono on loputon, varsinkin kun se jatkuvasti lisääntyy.

Synttäriarvonta jatkuu vielä tämän viikon, tervetuloa osallistumaan. :)

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Synttäriarvonta!

Langan päästä kiinni täyttää tänään yhden vuoden. Siihen liittyen olen jo parina päivänä muistellut kulunutta vuotta. Mutta pitäähän ensimmäistä blogivuotta juhlistaa tietysti myös arvonnalla! :)

Tilasin jokin aika sitten kokeeksi virolaisen Käsityö -lehden, koska halusin vaihteeksi kokeilla jotain muuta kuin Novitaa. Ensimmäinen numero tuli selattua muutamaan kertaan läpi, mutta siinä ei ollut mitään sellaista, mitä olisin aikeissa toteuttaa. Koska erilaisia käsityölehtiä ja -kirjoja minulla piisaa, niin laitan tämän lehden arpajaisvoitoksi.


Lehdessä on hauskoja applikointiohjeita...


... hillittyjä neuleita naisille...


... kirjoneuletta lapselle, sekä paljon muuta. Lehdessä on myös ompeluohjeita ja sen välissä on kaava-arkki. Lehti on suomenkielinen.


Lisäksi voittaja saa valita mukaan yhden alla kuvatuista lankakeristä. Langat olen ostanut alunperin omaan käyttöön, mutta innostun välillä ostamaan lankoja vähän liikaakin ja viime aikoina nämä kirjavat ei ole minulla tahtoneet kulua, vaikka kuinka ihania värejä olisikin. Takarivissä on Nalle Taikaa ja etualalla Puro Batikkia. Allergioiden varalta vielä sellainen varoitus, että meillä on koira. Säilytän lankoja kotona suljetuissa pusseissa, mutta en voi luvata, etteikö joku koirankarva olisi näihinkin keriin eksynyt.


Arvonnan säännöt:
Kommentoi tähän postaukseen, mikä lanka olisi sinulle mieluisin. Jos kommentoit anonyyminä, pistä mukaan yhteystieto, esim. sähköpostiosoite. Jokainen kommentoija saa yhden arvan. Aikaa vastata on sunnuntaihin puoleenyöhön saakka ja arvonnan suoritan maanantaina.

Arpaonnea!

tiistai 6. toukokuuta 2014

Outo hartiahuivitapaus

Tein ensimmäisen neulotun hartiahuivini. Siitä oli tarkoitus tulla puoliympyrän muotoinen klassinen hartiahuivi. Ohjeen otin Garnstudiolta, se vaikutti helpolta ja selkeältä. Seurasin - tai siis kuvittelin seuraavani ohjetta täsmällisesti. Mutta jotain tosi outoa tapahtui... Tämmöisen hartiahuivin muotohan ei siis varsinaisesti hahmotu vielä puikoilla, koska se on siinä pyöröpuikolla ikäänkuin epämääräisessä mytyssä. Tai ainakaan ensimmäistä hartiahuiviaan tekevälle ei hahmotu. Ihmettelin kyllä sitä myttyä vähän, mutta kun kaikki muutkin olivat kirjoitelleet, miten pingotuksen yhteydessä vasta huivin todellinen luonne paljastuu ja vasta sitten se pääsee oikeuksiinsa, niin sivuutin ihmetykseni ja odotin pingotuksen ihmettä. Ja näin sille pingotuksen yhteydessä sitten kävi:


Eli siis puoliympyrän sijaan tulikin kokoympyrä. Ja yhdeksän sakaran sijaan tuli 33 sakaraa! Näen sen kyllä ihan selvästi, mutta ei hajuakaan, miten tähän lopputulokseen päädyin! Siis koska tein ohjeen mukaan... paitsi että en tehnyt, mutta en yhtään ymmärrä, mitä tein toisin! Melkein pakko yrittää samaa mallia uudestaan mysteerin selvittämiseksi! Tai jos jollain on selitys valmiina, niin kuulisin sen mielellään.


Olin ajatellut antaa tämän äitienpäivälahjaksi, mutta en taida viitsiä. Malli on luultavasti tällaisenaan liian moderni ja omituinen äidilleni. Jollekin vähemmän klassisen tyylin ystävälle tämä huivi tosin saattaisi sopia tällaisenakin; siis eihän se ole mitenkään ruma tai kamala... kunhan vaan vähän outo. Tai ainakin hyvin erilainen, kuin olin odottanut. Ja hyvin erilainen, kuin ohjeessa.


Lanka on Novitan Huurretta, joka on sekä kaunista että mukavaa neulottavaa, vaikka siinä onkin joukossa aika paljon akryylia. Ei tunnu akryylilangalta, varmaan siksi, että mukana on myös villaa ja mohairia. Lankakerä loppui juuri ennen päättelykerrosta, joten tein päättelyn sinisellä liukuvärjätyllä Dropsin Delightilla. Hämmästyksekseni lanka oli täsmälleen saman väristä eikä se poikennut ulkonäöltään Huurteesta muutenkaan paitsi sen osalta, että Delight ei ole tasapaksua ja Huurre on. Valmiissa työssä mitään eroa ei ole havaittavissa. Pyöröpuikko työssä oli kokoa 5.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Pieni blogihistoriikki, osa 2

Osa bloggaamisen viehätystä on osallistuminen erilaisiin haasteisiin ja blogien yhteisöllisiin juttuihin. Syys-lokakuussa osallistuin Sukkasatoon ja neuloin sen innoittamana kymmenet sukat. Lähes joka kuukausi olen osallistunut myös Silmukan ytimestä -haasteeseen.


Ja onhan tässä ollut myös arkikuvahaaste ja 11 kysymystä -haasteeseenkin olen osallistunut jopa kahteen otteeseen. Lisäksi olen aina välillä napannut Käsityöblogit -fb-ryhmästä viikon tai kuukauden haasteen. Muutenkin kyseinen ryhmä on ollut mukava lisämauste blogien väliseen yhteistyöhön, sieltä on tullut neuvoja ja vinkkejä mm. teknisiin pulmiin, joiden kanssa itse olen aika avuton.


Lokakuussa osallistuin myös Roosa nauha -kampanjaan aika henkilökohtaisella postauksella. Yleensä en blogissa hirveän henkilökohtaisia juttuja kirjoittele, vaan pysyttelen turvallisesti käsitöissä, mutta tuo rintasyöpäasia tuntui tosi tärkeältä. Ja käsityöblogien lukijoistahan kuitenkin suurin osa lienee naisia, joten kohderyhmä oli ainakin oikea.

Roosanauhalankojakin tuli ostettua, mutta ne ovat vielä koskemattomina vyyhteinä odottamassa. Kuten niin suuri määrä muitakin lakoja! Yksi osa tätä käsityöhulluutta tuntuukin olevan lankojen hamstraus; muita blogeja lukiessa olen saanut sen käsityksen, etten suinkaan ole tässä asiassa ainoa!


Tässä postauksessa on koosteet syys-, loka-, marras-, ja joulukuussa valmistuneista töistä. Aika paljon joululahjoja mahtuu joukkoon, mutta myös häälahja, parane pian -lahja, tuparilahja, isänpäivälahja ja syntymäpäivälahja. Ylipäänsä tosi paljon tulee tehtyä käsitöitä lahjoiksi. Pitäiskin varmaan pistää pystyyn sellainen blogihaaste, missä bloggaajan pitää tehdä jotain itselle!


sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Pieni blogihistoriikki, osa 1

Koska blogia on nyt takana osimoilleen tasan yksi vuosi, niin muistelenpa hieman kulunutta vuotta. :) Runsas vuosi sitten työpaikaltani oli samoihin aikoihin lopettamassa kaksi pitkäaikaista työkaveria ja sattumoisin he kaksi olivat myöskin vannoutuneita kädentaitajia; juuri ne ihmiset, joiden kanssa päivittäin höpisin käsityöjuttuja. Läksiäisten aikoihin iski tunne tyhjiöstä, että mihinkäs nämä käsityöjutut nyt sitten juttelen.


Samanaikaisesti lueskelin toisten blogeja suurella ihailulla, mutta usko omaan blogiin vasta orasti. Ensinnäkin epäilytti omien tietotekniikkataitojen riittävyys, koska kuvittelin blogin pitämisen vaativan mittavaa teknistä neroutta. Toisekseen epäilytti omat käsityötaidot ja ideat, että onko ne nyt sellaisia, mitä kehtaa netissä esitellä. (Vanha kunnon suomalainen kursailun perinne!)


Kerran sitten näin kahtena yönä peräkkäin unta käsityöblogista (mitähän Freud tähän sanoisi!) ja päätin, että täytyyhän tätä juttua kokeilla. Vanhin tytär auttoi alkuun teknisessä puolessa ja sisältöä alkoi muodostua ihan itsestään, kun vaan teki käsitöitä samaan tahtiin kuin ennenkin. Tai oikeastaan niitä alkoi syntymään jopa enemmänkin; blogi on innostanut tekemään, kehittymään ja kokeilemaan uusia juttuja. Olen tehnyt myös muutamia omia ohjeita, mihin en olisi varmasti koskaan ryhtynyt ilman blogia.


Tässä historiikin ensimmäisessä osassa kuvakoosteet viime vuoden touko-, kesä-, heinä- ja elokuulta. Osa valokuvista on aika kökköjä ja otettu huonossa valossa. Ehkäpä valokuvaussilmänikin on siis pikkuisen vuoden aikana kehittynyt, kun tämän huomaan, mutta valokuvaus lienee kyllä eniten parannusta vaativa seikka edelleenkin. Kaiken kaikkiaan näistä kuvista tulee kuitenkin hyvä mieli; on ollut kiva tehdä ja ainakin omasta mielestä se myös näkyy.


Oli suuri yllätys ja ilon aihe, että blogille alkoi kertyä pikkuhiljaa myös lukijoita. Tällä hetkellä lukijoita on 77 bloggerin ja 18 bloglovin'in kautta. Se tuntuu aivan mahtavalta! On myös aina mukavaa, kun ihmiset kommentoivat ja kyselevät. Kun itse seuraan jotain blogia, jonka pitäjä myös seuraa blogiani ja käydään kommentoimassa puolin ja toisin, niin siitä tulee vähän sama fiilis, kuin olisi ne työkaverit, joiden kanssa päivittäin höpistiin käsitöistä. :)


lauantai 3. toukokuuta 2014

Huhtikuussa tein

Huhtikuussa neuloin kolmet sukat ja virkasin yhden lepakon. Opettelin neulomaan sukat varpaista varteen. Lisäksi leivoin ja koristelin sateenkaariponikakun. Tuntuupa jotenkin, että olen saanut aikaiseksi tosi vähän. Mutta eipä tämän nyt ole tarkoitus suorituskeskeiseksi mennä, rentoutumisen välinehän tämä käsityöharrastus ensisijaisesti on.


Huomasin muuten, että ensi viikolla blogini täyttää yhden vuoden. Täytyy varmaankin sitä asiaa jotenkin juhlistaa! Esimerkiksi yksivuotisarvonnan merkeissä. :)