Takki virkatuista kukkaneliöistä

Aiemmin esittelin isoäidinneliöistä kootun takin, jonka tein tyttäreni tilauksesta. Siitä tuli niin hauska ja iloinen, että päätin tehdä itselle samantapaisen.

Valitsin perinteisen isoäidinneliön sijaan virkatun neliön, jossa on keskellä kukkakuvio. Katsoin mallia esim. tästä Sunburst Granny Square:sta, vaikka muokkasin mallia vähän yksinkertaisemmaksi.

Väreinä tällä kertaa enimmäkseen punasävyiset langat, joita myös löytyi jämälankavarastoista ihan kiitettävät määrät. Edellisen takin tapaan nämäkin ovat paksuja sukkalankoja, mm. 7-veljestä, Jannea ja muita vastaavan paksuisia lankoja. Annoin mennä surutta yksiväriset, raitalangat ja pätkävärjätyt samaan iloiseen sekamelskaan.

Lyhensin hihoja valmistumisen jälkeen yhden neliökerroksen verran, kun ne ylettyivät sormenpäihin saakka, mutta nyt ne näyttävät näissä kuvissa vähän lyhyiltä. Ehkä ne kaipaavat muutaman pylväsrivin lisäpituudeksi. 

Nyt vanhempikin tytär tilasi vielä samanlaisen takin, joten näyttää siltä, että matka virkattujen neliöitten parissa jatkuu.

Mökin verhoprojekti, osa II

Kesällä esittelin ensimmäisen osan verhoprojektistamme mökin aittarakennukseen. Silloin syntyi yhteistyönä äitini kanssa verhot aittarakennuksen pikkuikkunaan.

Jatkoimme projektia tekemällä verhot oven ja ovenpielen pitkiin ikkunoihin. Virkkasimme ja yhdistelimme niihin samoja japanilaisia kukkia kuin pikkuikkunankin verhoihin. Lopuksi molemmat verhot tärkättiin.

Oli aika haasteellista keksiä, miten verhot kiinnitettäisiin paikoilleen ja sitä asiaa sulatellessa kesä ehti vaihtua syksyksi. Lopulta ovenpielen verho kiinnitettiin vain yläreunasta sitomalla se puiseen ripaan, joka naulattiin ikkunanpuitteeseen. Oven verho oli pakko kiinnittää myös alareunasta, joten se viritettiin metallirenkaitten väliin ja yläreunasta vielä tuettiin parilla naulalla.

Ollaan tosi tyytyväisiä lopputulokseen!

Virkatut kukkaverhot

Mökin ulkoaitta kaipasi uusia verhoja. Koska aitta on enimmäkseen lasten leikki-käytössä, niin verhoihin haluttiin iloisia muotoja ja värejä. Muistin ison kasan erivärisiä puuvillalankoja, jotka lankalaatikkoni pohjalla odottivat käyttöön pääsyä, joten ehdotin virkattuja, kirjavista kukista koottuja verhoja. Tähän päädyttiin.

Mieleen muistui juuri sopivan tuntuinen kukkaverhojen ohje, jonka olin nähnyt vuosia sitten Ravelryssa. Ohje on Åsa Bautovicin Japanese Flower Pattern, joka löytyy Åsan Bauta Witch -blogista. En ollut etukäteen huomannut, että blogi on ruotsinkielinen (innoissani vaan ihaillut kuvia ilmeisesti), mutta jotenkin kummassa sillä selvittiin - toki aika paljon auttoi ohjeen selkeät valokuvat työn eri vaiheista.

Teimme verhot yhdessä äitini kanssa. Tämmöinen useasta osasta koottu projekti sopii mainiosti yhdessä tehtäväksi ja onhan se mukavampaa ja joutuisampaa kuin yksin tekeminen. Alkuun vaati muutaman koekukkasen kummaltakin, että saatiin käsialat "synkronoitua". Päädyimme siihen, että äiti virkkasi 2,5mm:n ja minä 3mm:n koukulla, näin molempien kukista tuli saman kokoisia.

Ohjeessa on moneen muuhun "palaprojektiin" verrattuna mukavaa se, että kukat virkataan suoraan yhteen terälehtien viimeisellä kerroksella. Näin säästytään kokonaan siltä tuskaiselta ja loputtoman tuntuiselta lopun kokoamisvaiheelta, joka on tullut vastaan monen muun työn kohdalla.

Verho valmistui kahdestaan tehden nopeasti, parissa päivässä. Valmis verho oli vähän kiharainen ja käpristyvä, joten tuli mieleen että pitäisikö se tärkätä. Mitään tärkkiä meillä ei mökillä tietenkään ollut, mutta muistelimme että saahan sitä tehtyä vedestä ja sokerista. Tähän tärkkiliemeen tuli 1,5dl hanakuumaa vettä ja 1,5dl sokeria. Kaikki kukat kastettiin liemeen kokonaan ja ylimääräinen vesi puristeltiin pois. Sen jälkeen verho aseteltiin kuivumaan lopulliseen toivottuun muotoon vahakankaan päälle.

Tästä tuli meidän mielestä tosi kiva ja leikki-aitta sai entistä iloisemman ilmeen! Seuraavaksi ajattelimme virkata samoista aineksista aittaan vielä verhot oveen ja ovenpielukseen, joissa on pitkät ja kapeat ikkunat. Joten projekti jatkuu...

Korttiaskartelua virkkuukoukun kera

Edellisessä postauksessa esittelin virkattuja applikaatioita, joille ei tuntunut olevan oikein mitään käyttöä. Innostuin virkkaamaan tuollaisia pieniä kuvioita lisääkin. Eilen pistettiin sitten viisivuotiaan kanssa askartelutuokio pystyyn ja saatiin aikaiseksi muutama kortti. Lisääkin on syntymässä, mutta viisivuotiaan ehdoilla kun mentiin, niin tämän verran jaksettiin tehdä valmiiksi yhdeltä istumalta.

Edellisen postauksen purjevene päätyi purjehtimaan sinisille laineille parin pilvenhattaran alle.

Virkattu omppu ei pudonnut kauaksi puusta. Tähän ei ole ohjetta - netistä olisi varmaan löytynyt sellainen, jolla omenasta olisi tullut enemmän omenan näköinen.

Ja viimeisenä perinteinen kukkakortti. Kukkaan kuvallinen ohje täällä.

Jatkamme ideointia, sillä kevät kaikkine lähestyvine juhlineen on ajankohtaista aikaa korttiaskarteluille.

Pulleroinen kukkapussukka

Kävimme pari viikkoa sitten perheen kanssa Lahden Kärkkäisellä ensimmäistä kertaa, on muuten käsittämättömän iso paikka! Sieltä tarttui matkaan parien pyöröpuikkojen ja muutaman lankakerän lisäksi hopeanväriset, koristeelliset kukkaronkehykset. Ei mulla ollut niitten suhteen mitään ajatusta etukäteen, mutta jotenkin ne siinä hyllyssä vaan puhuttelivat, eikä olleet kalliitkaan.

Päätin, että kukkarosta tulee vaaleanharmaa ja jotain kukkaa siihen pitää saada koristeeksi. Handmade by Calista -blogissa on hyvät ohjeet, miten kukkaron saa muodoltaan ja kooltaan raameihin sopivaksi. Valitsin noista Calistan vaihtoehdoista kaikkein pulleimman (A), koska pullea kukkaro on söpömpi ja myös tilavampi. Kukkaron pohja on soikea.  Inspirointilinjalla mentiin loput ja tässä on lopputulos:

Lankana on Novitan Miamia, jota meni yksi kerä jotakuinkin kokonaan. Ei loppunut kesken, mutta ei yhtään jäänytkään. (Ehkä noita terälehtiä olisi voinut tulla kukkaan vielä neljäskin kerros, jos lankaa olisi ollut muutama metri enemmän.) Virkkuukoukku oli kokoa 3. Mittaa kukkarolla on noin 12cm korkeutta ja 15cm leveyttä, kehykset on 12cm levyiset. Että melkein oikeastaan sellainen iltalaukun kokoinen. Noissa raameissa on pienet lenkuratkin, että vois laittaa olkahihnan jos haluaisi tätä kehittää vielä enemmän iltalaukun suuntaan.

Tämmöinen tiivis, pelkkää kiinteää silmukkaan sisältävä virkkaustyö on aika pitkäpiimäistä tehtävää, mutta lopputulokseen olen tosi tyytyväinen.

Osallistun tällä kukkapussukalla Silmukan ytimestä haasteeseen, joka on mainioitten Silmukan saalistus ja Pipon ytimestä -blogien yhteistyönä toteutettu kuukausihaaste. Tässä kuussa aiheena oli siis kukka.