Lokakuussa osui silmiini juuri alkamassa oleva Anna Nikipirowiczin emännöimä, hänen suunnittelemansa koristetyynyn yhteisvirkkaus, Cushion CAL (CAL = Crochet Along). Ohje uuteen neliöön ilmestyisi aina parin viikon välein. Kokonaisuus oli kaunis ja kaikki neliöt vaikuttivat kuvien perusteella houkuttelevan näköisiltä ja sopivan erilaisilta, sellaisilta että ne tarjoaisivat mahdollisuuden myös oppia uutta. Keksin, että rupeanpa virkkaamaan tämmöisiä tyynyjä joululahjaksi vanhemmilleni.
Langoiksi kaivoin omista kätköistä jämälankoja kahdessa erilaisessa värimaailmassa, sini- ja pinkkisävyisissä. Tein kumpaankin tyynyyn molemmat puolet virkatuista neliöistä, eli virkattavana oli kaksinkertainen määrä neliöitä ja se vielä kerrottuna kahdella, koska tyynyjä on kaksi. Aika hyvin kuitenkin pysyin aikataulussa ja sain tyynyt valmiiksi samoihin aikoihin kuin muutkin yhteisvirkkaukseen osallistuneet - muuten en olisi pitänyt kiirettä, mutta joulun lähestyminen siivitti menoa.
Neliöitä on kolmea eri mallia. Yksi malleista on kirjovirkattu, yksi kaapelivirkkausta (cable crochet, ehkä joku parempikin suomennos olisi?) ja yhdessä on popcornsilmukoista muodostuva ympyrä. Tämä viimeisin on minusta erityisen hauskan näköinen.
En yhdistellyt neliöitä Cushion CAL ohjeen mukaan, sillä löysin
mielestäni kivemman tavan yhdistellä virkatut neliöt: Look what I made
-blogin litteä "zipper method"
eli vapaasti suomennettuna vetoketju-tyyli. Tässä virkattu sauma jää neliöitten
keskelle ja sopii mielestäni erityisesti tämmöisille neliöille, jotka
ovat keskenään eri värisiä.
sunnuntai 29. joulukuuta 2019
torstai 26. joulukuuta 2019
Sukelluslapaset
Vuoden varmasti erikoisin itsetehty joululahjani oli tämä: sukelluslapaset kahdella sormipaikalla ja sormien nahkavahvikkeilla.
Veljeni harrastaa sukellusta ja oli esittänyt tarkat toivomukset lapasten suhteen. Että olisi hyvä olla peukalo ja etusormi erikseen tarkkuutta vaativien hommien helpottamiseksi. Ja että niiden tarttumapinnalla olisi hyvä olla jotain vahviketta, etteivät sormet kulu helposti puhki. Ilmeisesti siellä veden alla availlaan ja suljetaan jotain klipsejä tms.
Lisäksi tuli maininta, että jokin huomioväri olisi hyvä, että lapaset erottuvat paremmin muuten enimmäkseen mustien sukellusvarusteiden joukosta. Tässä kohtaa saatoin vetää pikkuisen överiksi...
Otin lapasohjeeksi Räisäläläiset kirkkolapikkaat kirjasta Sukupolvien silmukat. Lanka tosin oli paksumpaa (sukelluksissa on kuulemma tosi kylmä ja lanka sai olla paksua). Nämä ovat siis 7 veljestä. Sormien erottelun tein veljen kädestä piirretyn mallin perusteella.
Vaikeinta oli nahkapaikkojen ompelu. Onneksi Lentävän Lapasen neuletovereista löytyi sellaisiakin, jotka osasivat neuvoa nahkapaikan ompelussa!
Ja lopputulos - en oikein tiedä, miten siinä näin kävi: Sukellusharrastus + perinnelapasohje + huomioväri = kaksi meksikolaistyylistä neulottua kaktuskoristetta. Jotka onneksi toimii myös sukelluslapasina. :D
Veljeni harrastaa sukellusta ja oli esittänyt tarkat toivomukset lapasten suhteen. Että olisi hyvä olla peukalo ja etusormi erikseen tarkkuutta vaativien hommien helpottamiseksi. Ja että niiden tarttumapinnalla olisi hyvä olla jotain vahviketta, etteivät sormet kulu helposti puhki. Ilmeisesti siellä veden alla availlaan ja suljetaan jotain klipsejä tms.
Lisäksi tuli maininta, että jokin huomioväri olisi hyvä, että lapaset erottuvat paremmin muuten enimmäkseen mustien sukellusvarusteiden joukosta. Tässä kohtaa saatoin vetää pikkuisen överiksi...
Otin lapasohjeeksi Räisäläläiset kirkkolapikkaat kirjasta Sukupolvien silmukat. Lanka tosin oli paksumpaa (sukelluksissa on kuulemma tosi kylmä ja lanka sai olla paksua). Nämä ovat siis 7 veljestä. Sormien erottelun tein veljen kädestä piirretyn mallin perusteella.
Vaikeinta oli nahkapaikkojen ompelu. Onneksi Lentävän Lapasen neuletovereista löytyi sellaisiakin, jotka osasivat neuvoa nahkapaikan ompelussa!
Ja lopputulos - en oikein tiedä, miten siinä näin kävi: Sukellusharrastus + perinnelapasohje + huomioväri = kaksi meksikolaistyylistä neulottua kaktuskoristetta. Jotka onneksi toimii myös sukelluslapasina. :D
maanantai 23. joulukuuta 2019
Glögipullon suojus
Ihanaa jouluaaton aattoa kaikille! Toivottavasti olette osanneet pitää stressin loitolla ja pystytte nautiskellen rauhoittumaan joulun viettoon. Itselläni on vielä pari joululahjaa hiukan kesken, ei kuitenkaan niin pahasti että tarvitsisi kovasti stressata.
Viime viikolla käytiin tervehtimässä sukulaisia, kuten joulun alla on tapana. Tuliaisiksi viedyn glögipullon seuraksi tein jouluisen glögipullon suojuksen/lämmittimen/viilentimen, jonka käytännöllisyydestä olen kyllä vähän epävarma, mutta tulipahan ainakin vähän henkilökohtaisempi ilme lahjaan. Tosin kyllähän villa oikeastikin eristää ja siten pitää juoman joko lämpimänä tai viileänä pöydässä tai vaikka hiihtoretkellä, eli ehkä tämä oikeasti voisi olla tarpeenkin jossain tapauksessa?
Kuvion ohje on Dropsin sukkamallista Hearts Afire. Tein tämän omista varastoista löytyneillä sport-vahvuisilla langoilla kaksinkertaisena.
Viime viikolla käytiin tervehtimässä sukulaisia, kuten joulun alla on tapana. Tuliaisiksi viedyn glögipullon seuraksi tein jouluisen glögipullon suojuksen/lämmittimen/viilentimen, jonka käytännöllisyydestä olen kyllä vähän epävarma, mutta tulipahan ainakin vähän henkilökohtaisempi ilme lahjaan. Tosin kyllähän villa oikeastikin eristää ja siten pitää juoman joko lämpimänä tai viileänä pöydässä tai vaikka hiihtoretkellä, eli ehkä tämä oikeasti voisi olla tarpeenkin jossain tapauksessa?
Kuvion ohje on Dropsin sukkamallista Hearts Afire. Tein tämän omista varastoista löytyneillä sport-vahvuisilla langoilla kaksinkertaisena.
lauantai 21. joulukuuta 2019
Liekeissä
Laitetaanpa esittelyyn vielä viimeinen pari Anna Mäkilän syyskuussa ilmestyneen Katse kantapäihin -kirjan testineulesukista.
Liekeissä -malli tuli testineulontaan ihan kirjanteon loppumetreillä alkukesästä ja oli siinä vaiheessa vielä vähän epävarmaa, mahtuuko se enää mukaan kirjaan. Mallin nimi viittaa Notre Damen huhtikuiseen tulipaloon ja kuvio jäljittelee goottilaisen katedraalin julkisivua pylväsriveineen ja suippokaarineen, joita liekit nuolevat.
Annan omat, kirjan kuvissa esiintyvät sukat muistuttavatkin tosiaan liekkien leimuja tulisen kirkkaiden väriensä ansiosta, mutta omat liekkini ovat vähän laimeammat. Näillä väreillä sukat luovat tuovat minulle mielleyhtymän suomalaisesta heinäladosta (tai satakuntalaisittain suulista), jonka seinänraoista vilkkuu kypsä viljapelto.
Sukkien rakenne tarjoaa taas jotain uutta. Sukan takaosassa on muusta kuviosta käänteisillä väreillä erottuva pystykuvio, joka jatkuu sukan takaosan halki katkeamattomana yli kantapään ja jalkapohjan. Sen ja sukan jalkapöydän väliin rakentuvat mielenkiintoisesti kantapää ja kantakiila muodostaen pystyraitaisen kolmion.
Nyt on siis Katse kantapäihin kirjan sukat esitelty minun osaltani. Kirjassa on toki vielä monta muutakin upeaa mallia, joihin kannattaa tutustua vaikkapa Annan designer -sivulla Ravelryssa tai hankkia kirja käsiinsä.
lauantai 14. joulukuuta 2019
Talviaamu
Vielä on esittelemättä pari paria Anna Mäkilän Katse kantapäihin -kirjaa varten testineulomistani malleista. Tässä ensimmäisenä malli nimeltä Talviaamu, joka huomioväri-keltaisella toteutettuna ei näytä ihan niin talviselta.
Tämä ohje on sport-vahvuiselle sukkalangalle ja olen neulonut nämä pitkään marinoituneesta Regia Activesta. Keltainen väri on jäänyt minulta aikaisemmin käyttämättä kirkkautensa ja voimakkuutensa takia (ja olen monet kerrat ihmetellyt, miksi edes olen joskus ostanut tällaista), mutta nyt kun se pääsi lopulta käyttöön, niin sehän on aika kiva, näin mustan kanssa yhdistettynä.
Tämä on rakenteen ja kantapään osalta niitä kirjan perinteisimpiä malleja. Sukka aloitetaan varresta ja tavallisen lappukantapään jälkeen kiilakavennukset tehdään hauskasti jalkapohjaan.
Tykkään tästä tyylistä, että yhdistellään monia eri tekniikoita, kuten tässä kirjoneuletta ja kohokuvioista pintaneuletta. Se on kivan näköistä ja lisäksi pitää yllä mielenkiintoa neuloessa.
Tämä ohje on sport-vahvuiselle sukkalangalle ja olen neulonut nämä pitkään marinoituneesta Regia Activesta. Keltainen väri on jäänyt minulta aikaisemmin käyttämättä kirkkautensa ja voimakkuutensa takia (ja olen monet kerrat ihmetellyt, miksi edes olen joskus ostanut tällaista), mutta nyt kun se pääsi lopulta käyttöön, niin sehän on aika kiva, näin mustan kanssa yhdistettynä.
Tämä on rakenteen ja kantapään osalta niitä kirjan perinteisimpiä malleja. Sukka aloitetaan varresta ja tavallisen lappukantapään jälkeen kiilakavennukset tehdään hauskasti jalkapohjaan.
Tykkään tästä tyylistä, että yhdistellään monia eri tekniikoita, kuten tässä kirjoneuletta ja kohokuvioista pintaneuletta. Se on kivan näköistä ja lisäksi pitää yllä mielenkiintoa neuloessa.
sunnuntai 8. joulukuuta 2019
Mukana Sukka-Finlandiassa
Nyt on kyllä meikäläisellä kaikkien aikojen jännittävin sukkakisa alkanut!
Olen ollut mukana monessa nopeusneulontakisassa erilaisissa rooleissa. Ihan alkuun osallistuin kansainväliseen, amerikkalaisvetoiseen Tour De Sock -kisaan. En ihan tarkkaan muistanutkaan miten monta kisaa tuli oltua mukana, mutta blogia kaivelemalla huomaan osallistuneeni vuonna 2015 neuloen kaikki kisasukat, 2016 neuloen neljä paria sääntöjen mukaan ja yhdet soveltaen sekä vuonna 2017 neuloen viidet sukat.
Saman vuoden loppupuolella testineuloin kaikki 2017-2018 vuodenvaihteen molemmin puolin sijoittuneen ensimmäisen Sukka-Finlandian kisasukat. Ajatus Sukka-Finlandiasta syntyi toiveesta saada suomalaisille neulojille oma suomenkielinen kisa, mikä mahdollistaisi niidenkin innokkaiden neulojien osallistumisen, joilta englanninkieli ei taitu. Puuhanaisina toimivat neulekahvila Lentävän Lapasen Taina ja Tarja.
Seuraavana vuonna rooli testineulojana jatkui yksien sukkien osalta (ja tekaisinpa siihen liittyen yhden you tube videonkin!).
Joka vuosi on ollut jännittävää. Yllättäen kisan järjestelyihin osallistuminen on ollut ehkä jopa vähän jännittävämpää kuin kisaaminen.
Mutta tänä vuonna edessä on ihan uusi rooli, olen nimittäin suunnitellut yhdet kisan sukista! Ja tämä se vasta jännittävää onkin! Suunnittelijajoukko on nimekäs ja korkeatasoinen; joukossa on ammattisuunnittelijoita, käsityökirjailijoita, pitkän linjan konkareita - ja sitten minä. Tunnen itseni kyllä aika pieneksi tässä joukossa, mutta olihan tämäkin juttu pakko kokea, kun kerran mukaan pyydettiin.
Lämmittelyohje julkaistiin itsenäisyyspäivänä. Ensimmäisenä mallina on Puikkomaisterin aka Tiina Kaarelan kauniit Liekkisukat. Luvassa on näitten lisäksi seitsemän muuta ennen julkaisematonta suomenkielistä sukkaohjetta. Vielä ehtii ilmottautua, joten rohkeasti mukaan vaan, joko tosissaan nopeudesta kisaamaan tai muuten vaan huvin vuoksi yhdessä sukkia neuloskelemaan! :)
Olen ollut mukana monessa nopeusneulontakisassa erilaisissa rooleissa. Ihan alkuun osallistuin kansainväliseen, amerikkalaisvetoiseen Tour De Sock -kisaan. En ihan tarkkaan muistanutkaan miten monta kisaa tuli oltua mukana, mutta blogia kaivelemalla huomaan osallistuneeni vuonna 2015 neuloen kaikki kisasukat, 2016 neuloen neljä paria sääntöjen mukaan ja yhdet soveltaen sekä vuonna 2017 neuloen viidet sukat.
Saman vuoden loppupuolella testineuloin kaikki 2017-2018 vuodenvaihteen molemmin puolin sijoittuneen ensimmäisen Sukka-Finlandian kisasukat. Ajatus Sukka-Finlandiasta syntyi toiveesta saada suomalaisille neulojille oma suomenkielinen kisa, mikä mahdollistaisi niidenkin innokkaiden neulojien osallistumisen, joilta englanninkieli ei taitu. Puuhanaisina toimivat neulekahvila Lentävän Lapasen Taina ja Tarja.
Seuraavana vuonna rooli testineulojana jatkui yksien sukkien osalta (ja tekaisinpa siihen liittyen yhden you tube videonkin!).
Sukka-Finlandian kuvituksesta on tänäkin vuonna huolehtinut rakastettu lastenkirjailija ja kuvittaja Kristiina Louhi. |
Joka vuosi on ollut jännittävää. Yllättäen kisan järjestelyihin osallistuminen on ollut ehkä jopa vähän jännittävämpää kuin kisaaminen.
Mutta tänä vuonna edessä on ihan uusi rooli, olen nimittäin suunnitellut yhdet kisan sukista! Ja tämä se vasta jännittävää onkin! Suunnittelijajoukko on nimekäs ja korkeatasoinen; joukossa on ammattisuunnittelijoita, käsityökirjailijoita, pitkän linjan konkareita - ja sitten minä. Tunnen itseni kyllä aika pieneksi tässä joukossa, mutta olihan tämäkin juttu pakko kokea, kun kerran mukaan pyydettiin.
Lämmittelyohje julkaistiin itsenäisyyspäivänä. Ensimmäisenä mallina on Puikkomaisterin aka Tiina Kaarelan kauniit Liekkisukat. Luvassa on näitten lisäksi seitsemän muuta ennen julkaisematonta suomenkielistä sukkaohjetta. Vielä ehtii ilmottautua, joten rohkeasti mukaan vaan, joko tosissaan nopeudesta kisaamaan tai muuten vaan huvin vuoksi yhdessä sukkia neuloskelemaan! :)
sunnuntai 1. joulukuuta 2019
Toimii, ei toimi...
Syksyn mittaan olen virkkaillut yhtä ja toista pientä. Kun on ollut monia isoja ja pitkään kestäneitä projekteja, niin välitöinä on ollut kiva tehdä jotain käden käänteessä syntyvää. Osa projekteista on ollut onnistuneita, toiset vähemmän. Esimerkiksi pienet maatuskat oli mielestäni kivoja, samoin vähän isommat kettu ja pupu, joten tein yhden isomman maatuskankin. Ihan hauska ja söpö, mutta vähän jää ilmaan kysymys että mihin tarkoitukseen tämä on? Ja siinä missä kylällinen isoja taloja oli upea, niin pienet pinssi-talot ovat vähän yksinäisen ja säälittävän näköisiä.
Aina ei voi osua maaliin, mutta ei pidä antaa sen hidastaa tahtia. Seuraava projekti voikin taas onnistua (tai sitä seuraava). :D
Aina ei voi osua maaliin, mutta ei pidä antaa sen hidastaa tahtia. Seuraava projekti voikin taas onnistua (tai sitä seuraava). :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)