Girly Feeling sukat

Girly Feeling sukat on suunnitellut nostetuilla silmukoilla muodostettujen kuvioiden mestari, Dolly Laishram. Olen aiemmin tehnyt saman sarjan Girly Feeling kämmekkäät ja vielä toisetkin. Kuvio on hauska ja syntyy silmukoita nostamalla ja ristikkäin neulomalla niin, että jokaisella kerroksella neulotaan vain yhdellä langalla.

Ohjeesta poiketen neuloin sukat varresta aloittaen. Kantapää on tavallinen tiimalasikantapää. Lankoina ihastuttava Louhittaren luolan Väinämöinen värissä Taikuri sekä Opalin nelisäikeinen sukkalanka siniharmaana. Puikkoina oli koon 2 mm Zingit.

Tämmöinen samaa toistava kuvio on hyvää neulottavaa hetkiin, kun ei ole mahdollisuutta tuijotella tiiviisti ohjetta tai pitää keskittyä samalla johonkin muuhun. 

Kirjavat langat taas on mulle aina semmoinen ongelmakohta, etten ikinä oikein tiedä, mihin niitä käyttäisin, vaikka olisivat kuinka ihanan värisiä, kuten tämä. Tähän malliin sopi kirjava mainiosti yksivärisen kaverina. Lankaa jäi vielä, joten pitää keksiä lisää kirjavien lankojen malleja.

Feeling fruity

Feeling Fuity sukat on raikas ja suloinen, täydellisesti kesäneulomiseen sopiva malli. Sen on suunnitellut sveitsiläinen Charlotte Stone. Tämä malli sopii täydellisesti käsinvärjätylle langalle, koska sileää neuletta tulee niin paljon, että langan värinvaihtelut pääsevät oikeuksiinsa, mutta pienten kirjoneuleyksityiskohtien - ja vadelmien nyppyläisen pintaneuleen - ansiosta malli on mielenkiintoinen niin neuloa kuin katsoa.

 

Valitsin pääväriin langaksi pitkään hillotun vyyhdin Rva Silmusolmun Villasukkista hempeän vaaleanpunaisessa värissä nimeltään Herttuatar. Vadelmien punertava liila on Handun merinosukkista ja vihreä on Third Vault Yarnin Librarian Sockia värissä Cosmic Turtle. Ihanat värit ja ihanat langat! <3

Puikkoina 2 mm:n Zing sukkapuikot.

Sukat neulotaan varresta aloittaen. Varteen tehdään kirjoneuleesta ja "vadelmanypyistä" koostuva koristeraita ja jalkapöytään ennen kärkikavennuksia yksinkertaisempi kirjoneuleraita. Kantapää on ristiin vahvistettu lappukantapää ranskalaisin kantakäännöksin. En ole melkein muistanutkaan ristiinvahvistetun kantalapun olemassaoloa, mutta se oli pitkästä aikaa kiva tehdä ja mielestäni korostaa langan värinvaihteluita kauniisti. 

Ohje on selkeä ja se on kirjoitettu kolmelle koolle: 56, 64 ja 72 silmukalle. Yhden muokkauksen kyllä tein; ohjeessa lisätään reilusti silmukoita ennen molempia koristeraitoja (L-koossa 72 silmukasta 80 silmukkaan). Tässä on varmaan ajateltu, että kirjoneuleessa käsiala on usein vähän tiukempi kuin sileää neulottaessa. Itselläni käsiala ei kuitenkaan ole tiheydeltään kovinkaan erilainen, joten jätin lisäykset tekemättä. 

Kaiken kaikkiaan kiva kesäneule, johon tuli neulottua mukaan monta muistoa kesäreissun varrelta. :)

Ornamental sukat

Alkuvuodesta sain yllättävän sähköpostin Katia Yarnsin edustajalta Laia Costellolta. Heillä oli suunnitteilla e-kirja, johon tulisi kahdeksan sukkamallia eri suunnittelijoilta ympäri maailmaa. Katialla oli huomattu aikaisemmat suunnittelutyöni ja minulta toivottiin ehdotusta sukkamalliksi "Suomen edustajana". Sukat toivottiin suunniteltavaksi Katian United Socks sukkalangasta. Se on ohut perussukkalanka, jota myydään pienillä 25 gramman kerillä useissa houkuttelevissa väreissä. Lanka on sangen edullinen ja pienen kerän ansiosta sopii hyvin esim. neuleiden pieniin yksityiskohtiin, joihin lankaa kuluu vain vähän.

Elämä on ollut varsin kiireistä kuluneen vuoden aikana, mutta näin hauskaa kokemusta en halunnut jättää väliin. Ajattelin, että se tuo stressin ja kiireen keskelle muuta ajateltavaa, ja niin se on kyllä tuonutkin. :) 

Idea mallin yleisilmeeseen syntyi samantien, mutta jokunen mallitilkku piti neuloa, ennenkuin olin tyytyväinen sekä kirjoneulekuvioon että pintaneuleosuuteen. Muutaman illan näpertelyn jälkeen saatoin lähettää Katialle malliehdotukseni, joka otettiin vastaan innostuneesti.

 

Seuraavaksi Katialta lähetettiin projektiin sopivat langat ja pääsin neulomaan mallisukkia samalla kirjoittaen ohjetta. Myös testineulojille luvattiin lähettää langat. Täytyy sanoa, että ollaan testineuleryhmän kanssa monta kokemuksia rikkaampia eurooppalaisten kuljetusfirmojen kanssa toimimisesta, mutta lopulta jokainen sai ne langat kuin oli tarkoituskin. :D

Projekti piti alkuun pitää salaisena, joten pyysin aiemista projekteista tuttuja testineulojia koeneulomaan mallia. Mukana testaamassa olivat: Johanna (@pipotus), Leena (@hovilee), @sydanmaanmartta, Inga (@Ingasiik) sekä Eeva (Neuloja80). Suurkiitokset avusta! Testineulonta on suunnitteluprosessissa vaihe, joka mahdollistaa selkeän ja mahdollisimman virheettömän ohjeen kirjoittamisen.

Sitten oli aika lähettää sukat Espanjaan kuvauksiin (taas jännittäviä käänteitä kuljetusfirmojen kanssa) ja ohje käännettäväksi. On hauska ajatus, että nyt ohjeeni on saatavilla kahdeksalla eri kielellä ja sen voi neuloa joku sellainenkin neuloja, jonka kanssa meillä ei muuten olisi yhteistä kieltä ja tapaa kommunikoida.

Pari viikkoa sitten e-kirja Socks Lovers United 2 lopulta ilmestyi. Ilahduin huomatessani, että suunnittelemani malli on valittu kirjan kanteen. Ammattikuvaajan syksyisten lehtien keskellä ottamat kuvat ovat aivan eri maata kuin sukkakuvani yleensä; on ilo nähdä oma työ kuvattuna näin kauniisti.

Katian edustaja muistutti suunnittelutyön alkaessa, että kirja ilmestyy syksyllä ja pyysi miettimään värit sen mukaisesti. Päädyin siksi eri väreihin kuin olisin alunperin ajatellut, mutta nyt syksyn saavuttua ja kirjan ilmestyttyä nämä värit ovat juuri täydellisen tuntuiset!

Omia sukkiani suunnitellessani en juurikaan ajatellut, millaisia muut kirjan mallit ovat, tiesin vain että malleja tulee olemaan kahdeksan. Näin muut mallit vasta kun kirja julkaistiin. Pidän niistä kaikista kovasti ja on kiva, että ne ovat sopivasti erilaisia. Itselleni tuli yllätyksenä, että mukana on myös kaksi virkattua mallia. 

Olen jo aloittanut neulomaan saksalaisen Maren Wilczekin (@averagepony) Peacock sukkia ja seuraavaksi ajattelin neuloa belgialaisen Deborah Raemdonckin (@dotsdabbles) Yagasuri sukat. Myös jommat kummat kirjan virkatuista sukista tulevat pääsemään työn alle; en ole nimittäin koskaan tehnyt sukkia virkkaamalla, joten siinä tarjoutuu mahdollisuus oppia jotain ihan uutta!

Socks Lovers United 2 on ostettavissa kahdeksalla eri kielellä Katian sivuilta ja ohjeet voi ostaa myös erikseen.

*Postauksen kuvat omaa suunnitelmakuvaani lukuunottamatta on lainattu Katialta ja ne ovat Katia Yarsin omaisuutta.

Craspedia sukat

Craspedia sukat ovat amerikkalaisen Andrea Mowryn suunnittelemat sukat, joiden ohje löytyy 52 x Villasukat -kirjasta. Näyttää ohje löytyvän nyt maksullisena netistäkin, mutta kirjanhan toki saa lainattua vaikka kirjastosta, jos ohjeen hinta tuntuu suolaiselta. Ja kaupan päälle kirjassa on ne kaikki muutkin sukkaohjeet! Kirja on minun makuuni todella ihana (en ole ostanut omaksi, mutta olen pariin kertaan lainannut kirjastosta). Tykkään ajatuksesta kerätä mallit useilta suunnittelijoilta, näin saadaan mukavan erilaisia malleja samaan kirjaan.

 

Craspedia on yksi kirjan kauneimmista malleista (siis makuasioitahan nämä on, mutta tämä on lahjomaton mielipiteeni). Sukat neulotaan varpaista varteen. Etupaneelin pampuloihin on ohjeessa kaksi vaihtoehtoista tekotapaa; virkattu ja neulottu. Omat pampulani tein neulomalla ja niistää tuli huomattavasti litteämmät kuin ohjeen mallisukissa, joiden pampuloiden oletan vastaavasti oleva virkatut. (Taikka sitten jotenkin ihan super-löysällä käsialalla tehdyt.) 

Lankana Handun perussukkis, joka aina vaan on ihana lankojen aatelinen.

Nalu -kämmekkäät

Amerikkalainen Leila Raven on suunnitellut nämä yksinkertaisen kauniit ja tyylikkäät kämmekkäät, Nalu Mitts. Hänen muuhun suunnittelutyöhönsä kannattaa käydä tutustumassa blogissaan Call of the Raven.

Pyysin Marjukka Aaltosen käsimalliksi, kun hänellä oli niin mahdottoman kauniisti laitetut kynnet. Kiitos Marjukka!

Tämä pari on neulottu Handun Paksukkis -langasta, joka on paksumpi versio Handun Perussukkalangasta. Tämä nimenomainen ruskea jäi yli Yhteenkietoutuneet -sukista. Ihmeen riittoisa lanka tämä onkin, sillä yksien sukkien ja yksien kämmekkäiden jälkeen punnitsin, että kerää riittää vielä vaikka toisiin samanmoisiin kämmekkäisiin.

Jäke-sukkien Puistoblues versio

Sukka-Finlandia kilpailun kolmannella etapilla kisataan Eva Roos-Rautakorven Jäke-sukkien tahdissa. Evan tavoin olen kotoisin Järvenpäästä ja niinpä sukkien nimi ja kuvailuteksti puhuttelivat. Eva kuvasi sukkien värimaailman kuvastavan Tuusulanjärveä, vehreää ja monipuolista luontoa, poutapilviä, talven lumipeitettä sekä keltavuokkoa, Järvenpään nimikkokukkaa. Pintaneuleen hän kertoi avaavan tähtitaivaan. Niinpä minunkin testineulesukkani toistivat vähän samansuuntaisia värejä kuin suunnittelijan omissa sukissa.

Tosin minun sukistani tulikin ihan erilaiset kuin ohjeessa: kolmosetapilla on tämän vuoden ensimmäisenä etappina mukana myös luova sarja ja niinpä otin vapauden inspiroitua Evan kuvaamasta tähtitaivaasta ja teinkin pintaneuleeksi tarkoitetun kuvioinnin kirjoneuleena. Käytännössä olen noudattanut ohjetta muuten orjallisesti, ainoastaan tähtisilmukan kohdalla vaihdoin tähtiväriin. Ja tähtitaivaan vaikutelmaa korostaakseni valitsin vielä langaksi Handun Sukka-Gimalteen, jotta varmasti loistaa ja säteilee. Eva oli antanut ohjeeksi luovaan sarjaan pohtia, millainen olisi Jäke-sukkien rock-versio. Järvenpääläisenä mieleeni tuli luonnollisesti Puistoblues ja keskikesän yö tähtitaivaan alla bluesia kuunnellen.

Sukan rakenteessa oli mielenkiintoisia juttuja. Sukka aloitettiin varresta väliaikaisella aloituksella puikon ympärille virkkaamalla, mikä oli myöhemmin kätevä purkaa nopeasti vain langanpäästä vetämällä kun tuli vuoro tehdä taittovarteen taite. Kantapääkin oli vähän totutusta poikkeava; kiilan lisäykset tehtiin takasauman molemmin puolin. Kaiken kaikkiaan kauniit sukat ja kiinnostava ohje.

Simone paita

Rasisminvastainen neulehaaste on saanut minut löytämään ison joukon ihania neulesuunnittelijoita, joista en ollut aiemmin kuullutkaan. Yksi heistä on amerikkalainen Gavriella Treminio, joka suunnittelutyön lisäksi värjää ja myy lankaa ihanan hempeissä, maanläheisissä sävyissä pienessä Hello Gavriella -nettiputiikissaan. 

Simone villapaita oli hauskaa ja nopeaa neulottavaa paksuilla puikoilla paksusta langasta. Erilaiset kauniit kuviot ja pintaneuleet tekevät yläosan kaarrokkeesta mielenkiintoisen ja ennenkaikkea ihastuin noihin yläreunan pulleisiin pampuloihin. Myös helmaan tehdään pintaneulekuvio. Hihoihin on ohjeistus sekä lyhyenä että pitkänä. Itse pohdiskelin pitkien ja ylipitkien hihojen välillä ja päädyin pitkiin - tosin kastelun jälkeen sekä hihat että helma venyivät vähän siitä mitä olin ajatellut.

Valitsin langaksi Drops Airin  metsänvihreässä, smaragdiin vivahtavassa värissä, josta on tämän kesän aikana syttynyt uusi lempivärini. Höttöinen alpakkasekoitelanka tuntui alkuun kummalliselta neulottavalta, vähän kuin pumpulilta. Neulottuna paitana ja päälle vedettynä se tuntuu ihanalta!

Sokerilla huurrettuja luumuja

Viime vuoden loppupuolella nuorimmalla tyttärelläni oli pianoläksynä Pähkinänsärkijäbaletista tuttu The Dance of the Sugarplum Fairy. Hän harjoitteli sitä musiikkiopiston joulukonserttia varten, joten nuo sävelet tulivat tosiaankin meille tutuiksi.

Suomeksihan tanssin nimi on käännetty Sokerikeijun tanssi ja vasta nyt kuunnellessani tätä tuttua kappaletta monia kertoja aloin miettiä alkuperäistä nimeä, Sugarplum Fairy eli Sokeriluumukeiju. Tosiaan, silloin Pähkinänsärkijän aikoihin sokeroidut luumut olivat lasten herkkua, kun karkkivalikoimaa ei samaan tapaan ollut kuin nykyisin.

Siitä sai inspiraationsa tämän mallin kuvio. Makeishaltijattaren maassa luumut kasvavat tietysti sokeroituina suoraan puissa.

Alkuun ajattelin, että idea pulleiden nyppyjen muodostamista luumuista sukissa on epäkäytännöllinen, koska eihän niitä voi pitää kenkien kanssa. Sitten keksin, että sukkiin voi tehdä taittovarren, jolloin luumupuun oksa nyppylöineen taitetaan kengän päälle.

Musiikin lisäksi toisena inspiraationa toimi lanka, nimittäin ihanan ihana KlompeLompe Spøt, johon ihastuin testineuloessani siitä Kattia kanssa -sukkia. Utuiset herkät värit ja pehmoinen tuntuma sopivat ajatukseeni unenomaisesta tunnelmasta, jota Päkinänsärkijäbaletissa tietysti pitää olla koska kyseessähän on unimaailma. Samaa pehmeää utuisuutta hain myös huurreluumuihin yhdistämällä tavallisen fingering-sukkalangan rinnalle kulkemaan mohairlangan.

Niin syntyi tämä malli, jota alunperin kutsuin mielessäni nimellä The Dance of the Sugarplum Fairy. Myöhemmin totesin, että se nimi ehkä sopii englanninkieliseen versioon, mutta suomeksi käännös ei toimi. Instagram-kuvan perusteella ehdotettiin nimeämistä kuurassa olevien puolukoiden tai herkän vanamon mukaan. Molemmat ovat kauniita mielikuvia ja sinänsä sopivia, mutta eivät liity alkuperäiseen ajatukseeni sokerin huurruttamista luumuista ja luumupuun oksasta.

Lisäksi tähän kevääseen tuli tämä korona-tilanne... aloin miettiä jotain sen suuntaista, että nythän kaikilla on katse loppukesässä; toive, että sitten oltaisiin  paremmalla puolella tästä kaikesta. Ja silloinhan luumupuut juuri tekevät hedelmää. Jotenkin tämä malli mielessäni on alkanut juontua siihen kaipuuseen. Loppukesän odotus tai jotain sen suuntaista.

Jos teille näitten mietteitten pohjalta tulee hyviä nimiehdotuksia tälle mallille, niin antakaahan ihmeessä kuulua! Voin vaikka palkita sopivan nimen keksijän jotenkin. :)

Jos joku jaksoi lukea tänne saakka, niin vielä yksi asia; mallia on parhaillaan testineulomassa yksi henkilö, mutta olisi kiva saada joku toinenkin testaamaan, sillä kokoja on kaksi. Tai vaikka parikin ihmistä voisi testata. Eli jos kiinnostaa niin ottakaa yhteyttä sivupalkissa näkyvään sähköpostiosoitteeseen. :) Muoks. Testineulojia löytyi jo, kiitos paljon mielenkiinnosta! ❤

Tuprava - Sukka-Finlandian bonusohje

Sukka-Finlandia -kilpailu on edennyt päätökseensä. Nopeuskisan tulokset ovat ratkenneet, mutta jottei hauskuus loppuisi kesken, niin tänään ilmestyi vielä bonus-ohje.

Tiina Kuun suunnittelemassa Tuprava-mallissa on ohje sekä fingering- että sport-vahvuisiin sukkiin ja monessa eri koossa. Tämä on sellainen klassisen pelkistetty perus-malli, joka sopii lapsille ja aikuisille, niin miehille kuin naisillekin.
Pelkistetyn ulkomuodon ei pidä antaa hämätä, sillä neuloessa tapahtuu koko ajan jotain uutta. On kirjoneulekuviota, pintaneuletta ja mielenkiintoiset kantapään lisäykset.

Testineuloin fingerin-vahvuiset sukat XL-koossa. Ohjeessa neuvotaan, että pintaneule erottuu paremmin vaaleasta väristä. Kieltämättä ainakin kuvassa se erottuu tummanharmaasta vähän heikosti, mutta livenä ihan riittävän hyvin. Ja tykkään noista tummista atrain-kuvioista, jotka erottuvat hyvin vaaleaa taustaa vasten. :)

Sukka-Finlandia -kilpailun palkinnot jaetaan 21.3 neulekahvila Lentävässä Lapasessa, joka on juuri muuttanut uusiin tiloihin Järvenpään vanhalla Emalitehtaalla. Kävin katsastamassa paikan ensimmäistä kertaa eilen ja tosi nättiä ja viihtyisää oli, vaikka muutto olikin vielä pikkuista viilausta vaille kesken.

Joukkuekisan ja yksilökisan nopeimmat palkitaan, lisäksi on palkinnot ainakin kahden etapin luovasta sarjasta. Toivottavsti mahdollisimman moni pääsee paikan päälle, siellä nähdään! :D

Talviaamu

Vielä on esittelemättä pari paria Anna Mäkilän Katse kantapäihin -kirjaa varten testineulomistani malleista. Tässä ensimmäisenä malli nimeltä Talviaamu, joka huomioväri-keltaisella toteutettuna ei näytä ihan niin talviselta.

Tämä ohje on sport-vahvuiselle sukkalangalle ja olen neulonut nämä pitkään marinoituneesta Regia Activesta. Keltainen väri on jäänyt minulta aikaisemmin käyttämättä kirkkautensa ja voimakkuutensa takia (ja olen monet kerrat ihmetellyt, miksi edes olen joskus ostanut tällaista), mutta nyt kun se pääsi lopulta käyttöön, niin sehän on aika kiva, näin mustan kanssa yhdistettynä.

Tämä on rakenteen ja kantapään osalta niitä kirjan perinteisimpiä malleja. Sukka aloitetaan varresta ja tavallisen lappukantapään jälkeen kiilakavennukset tehdään hauskasti jalkapohjaan.

Tykkään tästä tyylistä, että yhdistellään monia eri tekniikoita, kuten tässä kirjoneuletta ja kohokuvioista pintaneuletta. Se on kivan näköistä ja lisäksi pitää yllä mielenkiintoa neuloessa.

Kaikki loputon kauneus

Nyt on esittelyvuorossa viimeinen pari Tiina Kuun kirjaa varten testineulomistani sukista. Tämä on monessa mielessä suosikkiparini näistä kaikista ihanista sukkapareista.

Malli on todella kaunis. Lanka on yhtä suosikki-sukkalangoistani eli Louhittaren luolan Väinämöistä aivan ihanassa värissä nimeltä mango. Punaiset kukat varressa ovat toista suosikkilankaani Handun Sukkista.Valkoisesta en kyllä muista mitä se on, niitä on vähän vaikea erottaa jälkikäteen toisistaan (jospa joskus oppisi laittamaan ylös tämmöiset tiedot itselleen).

Nämä samaiset sukat löytyvät myös kirjan kuvasta kyseisen mallin kohdalta.

Mallin nimi on Kaikki loputon kauneus. Näin lauletaan Apulannan Valot pimeyksien reunoilla -kappaleessa, joka on jonain vaikeana aikana ollut minulle tärkeä voima- / lohtupiisi, joten sekin vielä lisää näitten sukkien ihanuutta!

Nyt on siis Tuhansien järvien maa -kirjan testineulesukat esitelty. Tästä testineulonnasta jäi hyvä mieli ja monet kauniit sukat muistoksi. Ja kirjasta tuli upea!

Merivesi lainehtii

Kesä ja helteet ovat ohi, joten on aika palata villasukkien pariin.

Viime talvenahan testineuloin sukkia Tiina Kuun mainiota Tuhansien villasukkien maa -kirjaa varten.

Näistä suurimman osan ehdin esitellä jo ennen kesää, mutta pari paria on jäänyt esittelemättä.

Merivesi lainehtii -sukat ovat saaneet nimensä inspiraation Elastisen ja Lauri Tähkän Lempo -kappaleesta. Nimi on osuva, sillä veden lainehtiminenhan näistä pintaneuleen kuvioista tulee mieleen.

Nämä ovat kirjan yhdet kolmesta paksummasta sukkaparista, eli ne on tehty keskivahvuisesta (sport-vahvuisesta) langasta.

Neuloin nämä Vilma -langasta pienimmässsä koossa, näin syntyi sopivat sukat 10-vuotiaalle.

Cream Cookies

Otsikosta voisi ehkä luulla, että olen ryhtynyt leipomispuuhiin. Cream Cookies on kuitenkin tämän pehmeänsuloisen kämmekäsmallin nimi. Malli löytyy Garnstudion ilmaisohjeista.

Neuloin kämmekkäät Sandnes Garnin Duosta ja Schachenmayrin Fashion Kid Lightista, joista jälkimmäisen sain lahjaksi maahantuojalta. Tästä uskomattomasta 100 gramman kerästä pehmoista höttölankaa on syntynyt ennen kämmekkäitä jo toppi ja tuubihuivi ja edelleenkin sitä on jäljellä lähes 50 grammaa. Olisi pitänyt alunperinkin tehdä siitä jotain isompaa, mutta en vaan olisi ikinä uskonut miten riittoisa yksi kerä voi olla! Duossa on merinovillaa ja puuvillaa; uskomattoman pehmoinen ja ihana lanka tämäkin. Langat sopivat täydellisesti yhteen!

Cream Cookies ohje on kirjoitettu vähän ohuemmalle langalle, josta syystä jouduin vähän pienentämään silmukkamäärää. Muuten olen suurinpiirtein seurannut ohjetta.

En ole kauhean ahkera kämmekkäitten käyttäjä, koska sormeni useimmiten vaativat ulkona koko käden peittävää käsinemallia ja sisällä en ole opetellut käsineitä käyttämään, vaikka se joskus voisi ollakin hyvinkin tarpeellista. Kämmekkäitä on kuitenkin todella mukava tehdä ja tarjolla on monia kauniita malleja, joten teen niitä sitten lahjakorin täytteeksi - vaikka nämäkin ovat kyllä niin suloisen pehmeät, että tekisi mieli jättää heti omiin käsiin.

Schnee

Alkuvuodesta sain Novitalta puolitoista kiloa 7-veljestä silloisen yhteistyökuvion merkeissä. Valitsin ison osan langoista harmaana. 7-veljeksen neljästä eri harmaasta tämä on nimeltään yksinkertaisesti harmaa ja se on minun silmääni näistä harmaan sävyistä kaunein.

Alusta asti ajattelin, että haluan tehdä näistä langoista jonkin ylisuuren neuleen, joko paidan tai villatakin. Selattuani lukuisia eri malleja päädyin Suvi Simolan upeaan Schnee-villatakkiin. Tärkeimpiä kriteereitä mallin valintaan olivat takin kauniin ulkonäön lisäksi se, että malli neulotaan ylhäältä alas ja yhtenä kappaleena. Lisäksi valintaan vaikutti se, että neulojakaveri oli suositellut Suvi Simolan ohjeita selkeyden ja perusteellisuuden perusteella. Schneen neulottuani allekirjoitan suosituksen täysin.

Neuloin takkia noin kuukauden päivät. Englanninkielisessä ohjeessa ei ollut missään kohtaa mitään epäselvyyttä. Hankalin hahmotettava kohta eli napinlävet oli selitetty vaiheittain kuvallisin ohjein.

Täysin virheittä en silti selvinnyt; poimin kuumeisena niskakappaleesta etukappaleiden silmukat työn nurjalta puolelta. Huomasin virheen parin päivän päästä kuumeen laskettua, mutta samalla totesin, ettei virhettä varmaankaan kukaan muu huomaa, joten annoin olla. Olkasaumat vain erottuvat hieman selkeämmin kuin olisivat erottuneet, jos olisin poiminut silmukat oikealta puolelta.

Takki valmistui viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa. Siitä tuli ehkä vielä vähän enemmän ylisuuri kuin olin ajatellut, sillä kastelun ja sileytymisen yhteydessä se venyi enemmän kuin olin arvioinut. En kuitenkaan anna sen häiritä itseäni, vaan olen tyytyväinen siihen, että talven kylmimpinä päivinä alle mahtuu kunnollinen määrä kerroksia.

Alkuviikosta kävin ostamassa napit ja valitsin pitkän pohdinnan jälkeen napit, joiden kuviointi jäljittelee neulepintaa. Ompelin napit kiinni, peilailin hetken - ja totesin, etten ole tyytyväinen. Napinläpien sijoittelu oli väärä. En miettinyt montaakaan minuuttia, kun päädyin purkamaan nappilistan; ei sellaista takkia tule käytettyä, johon ei ole tyytyväinen ja silloinhan koko työ olisi mennyt hukkaan. Eikä se nappilistan uudelleen neulominen lopulta kestänyt kuin yhden illan. Sitten vaan napit uudelleen kiinni ja nappilista sileytymään ja ihana takki oli valmis.

Schnee on saksaa ja tarkoittaa lunta ja olisikin ollut ihana kuvata tämä takki lumista taustaa vasten. Lunta ei vaan ole täällä Etelä-Suomen leveyksillä vielä näkynyt. Mutta kunhan lumi ja pakkaset vihdoin saapuvat, olen täällä lämpöisen takkini kanssa valmiina!

Hermionen arkilapaset

Edellisen postauksen sukkien seuraksi arvelin lopusta kerästä tulevan vielä lapaset. Ja tulihan siitä lapaset, tosin niin tiukoille meni, että toinen peukku piti koota useammasta langanpätkästä.

Mallineule kämmenselän päällä samasta Hermione's everyday socks -mallista kuin sukissakin. Puikot edelleen Knit Pro Cubicsit kokoa 3. Silmukkamäärä 48 ja peukku tavallinen aukkopeukalo.

Nyt on siis joulukalenterilanka kokonaan kulutettu. :)

Hermionen arkisukat ja mietteitä joulukalenterivaihdosta

Kuten on jo monta kertaa tullut mainittua, niin osallistuin menneenä vuonna joulukalenterivaihtoon, jonka järjesti Näppituntuman Amria. Itselleni arpoutui pareiksi Omin pikku kätösin -blogin Heidi, jolle siis minä kasasin kalenterin sekä Kati Kaesan käsityöt -blogista, joka kasasi kalenterin minulle. Heidi on esitellyt omia joulukalenteriluukkujaan omassa blogissaan joulukuun kuluessa, joten sieltä voi käydä kurkkimassa, millaisen kalenterin tein.

Omia joulukalenteriluukkujani en ehtinyt joulukuun aikana kuvailemaan, mutta jokainen luukku oli mukava ja tämmöistä joulukalenteria oli päivittäin kiva avata. Erityisen ihania joulukalenteriyllätyksiä olivat ne omatekemät, joita oli ainakin ihanan värikäs patalappu ja virkatut, paljetein koristellut joulukuusenpallot. Muutamat suloiset tonttu-tytöt ja -vauvat tosin minulta heti avaamisen jälkeen vietiin, eli päätyivät lapsen leikkeihin. Mutta ne leikit näyttivät tosi mukavilta ja toivat kotiin jouluista tunnelmaa, joten en yhtään pannut pahakseni. :)

Sain myös tarvikkeita omiin tuleviin tekemisiin ja ne ilahduttivat aivan erityisen paljon. Rakastuin uusiin Knit Pro Cubics -sukkapuikkoihini niin ylenpalttisesti, että vaikea enää tämän jälkeen muilla mitään tehdäkään. Siis oikeasti! Olen näistä kulmikkaista puikoista kyllä kuullut ja pitänyt niitä vaan vähän jonain hifistelynä, mutta nyt kun itse kokeilin, niin se vaikutus käsialaan on ihan uskomaton! Enkä nyt ole ennenkään kokenut käsialan epätasaisuutta itselleni suurena ongelmana, mutta silti eron huomasi ja se oli ihan huikea!

Jouluaaton luukusta sain 150 gramman kerän Regia Stripemania Coloria. Sitäpä sitten heti joulunpyhinä työstämään uusilla puikoillani sillä lopputulemalla, että koko kerä on jo käytetty. Ensimmäisenä uunista ulos tuli sukat. Mallineule on Hermione's Everyday Socks -ohjeesta ja olen tehnyt nämä 52 silmukalla. Sukista tuli aika kapeat, eli nähtävästi nuo Cubics-puikot hieman tiukentavat käsialaani. Se ei kyllä haittaa yhtään, sillä lähipiiriin mahtuu monta kapeajalkaista.

Summa summarum: joulukalenterivaihto oli todella mukava kokemus ja jos se järjestetään ensi vuonna, niin olen varmastikin mukana ensimmäisten ilmoittautujien joukossa. Kiitos Amria, kiitos Kati, kiitos Heidi!

Vuoden ensimmäiseen postaukseen sopinee tämä yhdestä joulukalenteriluukusta tullut toivotus, Knitters Blessing: May your stitches never drop and may your yarn stash be plentiful. Eli älköön silmukkasi koskaan pudotko ja olkoon lankavarastosi runsas. Näillä sanoilla toivottelen kaikille lukijoille ja kanssaneulojille oikein hyvää vuotta 2015!

Tuubihuivi ruskonvärisestä Purosta

Viime talvena neuloin tuubihuivin Puro kaarnasta ja pipon Puro ruskosta. Molemmista tuli kivat, mutta jäin harmittelemaan, ettei niistä tullut keskenään saman sävyiset. Lukijan kommentin kautta sain vinkin, että jossain oli myynnissä vielä Puro ruskoa ja tilasinkin sitä samantien pari kerää. Sitten loppui talvi kesken ja suunnitelma jäi hautumaan.

Uuden talven läheisyys palautti suunnitelman mieleen. Syntyi uusi samankaltainen tuubihuivi. Tämä poikkeaa aikaisemmasta huivista siten, että tämä on neulottu 9-kokoisella pyöröpuikolla ja silmukoita on kerroksella vähemmän. Ohje menee näin: Luodaan 40 silmukkaa. Neulotaan tasona kaksi oikein yhteen ja langankierto aina vaan uudestaan ja kerroksen lopussa neulotaan kaksi viimeistä silmää oikein. Ja sama toistuu joka kerroksella. Välillä sovitellaan ja kun toivottu pituus on saavutettu, niin työ päätellään. Lopuksi tietysti ommellaan vielä huivin päät kiinni toisiinsa. Alunperin bongasin ohjeen Kaunis Helmi -blogista.


Tänään on muuten vielä viimeinen tilaisuus osallistua sukkalanka-arvontaan. :)

Trio-jäätelösukat

Tämä ei siis ole mikään yhteistyöpostaus jätskifirman kanssa; raitalangasta vaan tuli koko ajan neuloessa mieleen trio-jäätelö, joten siitä sukille nimi. :)

Langat ovat 7-veljestä tavallista ja raitaa. Kumpaakaan väriä ei taida olla enää myynnissä. Puikot olivat tavalliset 3,5 kokoiset sukkapuikot.

Malli oli mielestäni tämä Novitan pitsisukka-ohje, kunnes sukkien valmistuttua luin ohjeen kunnolla. Siinähän sanotaan selvästi: "Neulo ensin krs:t 1-6 ja toista sitten krs:t 3-6 yhteensä 12 kertaa." No, minäpä neuloin kerrokset 1-6 kymmenen kertaa. Katsoin kyllä matkan varrella, että mun sukat näyttää paljon pidemmiltä kuin kuvassa, mutta oletin sen johtuvan vaan siitä, että mulla on niin lyhyet jalat. :D Mutta hyvältä nämä näyttää näinkin, joten mitäpä tuosta.

Näillä sukilla pääsin viimeinkin alkuun sukkasadon keruussa, sillä nämä on ensimmäiset syyskuussa valmistuneet sukat, jotka on myös aloitettu sukkasadon aikana. Satoa kerään Perunalaariin.

Söpöt säärystimet

Raidalliset säärystimet valmistuivat Dropsin pätkävärjätystä Fabelista "pink dream" -värisenä. Käytin  tämän ohjeen pitsineuleen ruutupiirrosta Novitan ohjeesta. Tein joskus aiemmin tuon ohjeen sukat ja mallineule jäi mieleen helppona ja kivan näköisenä. 

Metrin mittaisen tytön säärystimiin tuli 50 silmukkaa 2,5 kokoisilla sukkapuikoilla. Alkuun ja loppuun 7 kerrosta 1o 1n -joustinneuletta ja siihen väliin kymmenen mallikertaa pitsineuletta.

Suloiset villasäärystimet pääsivät heti käyttöön kuumasta säästä huolimatta. Tyyli ennen kaikkea!

&lt;a href=&quot;http://www.bloglovin.com/blog/7689885/?claim=rgab4tzms8x&quot;&gt;Seuraa blogiani Bloglovinin avulla&lt;/a&gt;,