Girly Feeling Mittens vol 2

Tiny Dancer paidan jämälangoista syntyi toiset Girly Feelings kämmekkäät. Ensimmäiset Girly Feelings kämmekkääni neuloin raitalangasta, nämä syntyivät pätkävärjätystä. Molemmat sopivat vallan hyvin tähän malliin. Kuvio muodostetaan nostetuin silmukoin ja palmikonkierroin neuloen aina vain yhdellä värillä kerrallaan.

Ihanan mallin on suunnitellut Dolly Laishram, jonka muihinkin malleihin kannattaa tutustua.

Fair Isle -kämmekkäät

Toiset viime viikon flunssan kourissa neulotut kämmekkääni ovat perinteistä kirjoneuletta: skotlantilaisen Clare Hutchinsonin suunnittelemat Fair Isle Mitts. Malli on kaunis ja perinteinen ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhdistellä pieniä määriä eri värejä.

Kämmekkäät on neulottu osittain tunnistamattomista jämälangoista; vaaleanpunaiset ja pinkit ovat Roosa-nauha lankaa.

 

Ainoa miinus tulee peukalokiilan asettelusta; vaikka näin kämmekkäiden kuvan ennen neulomista, niin jostain syystä (=flunssa?) muistin vasta työn edetessä, että sivusaumaan asettuva peukalokiila ei ole ergonomisesti kaikkein edullisin, sillä eihän peukalo lepoasennossa käden sivulla sijaitse, vaan enemmänkin hiukan kämmenen puolella. Joten käytössä kuvio ei asetu ihan kämmeselän keskelle, paitsi jos levittää kädet auki, kuten olen tehnyt kuvassa. En kuitenkaan aio antaa tämän yksityiskohdan häiritä, sillä tästä pienestä kauneusvirheestä huolimatta nämä ovat oikein sievät ja käyttökelpoiset kämmekkäät.

Girly Feelings Mitts, Wannabe Vintage Mitts, Nalu Mitts ja Fair Isle Mitts.

Nyt on siis valmistunut lyhyessä ajassa neljät kämmekkäät ja luulen että niitä valmistuu vielä lisääkin. Kerään näitä varalahjalaatikkoon tulevaisuuden varalle; sukkien antamisessa on välillä se ongelma, että pitää ottaa selvää saajan jalan koosta, mutta aina selvitystyö ei ole niin helpooa. Varsinkin joustavasta neuloksesta tehdyt kämmekkäät sopii aika monenkokoisiin käsiin.

Wannabe Vintage kämmekkäät

Olin viime viikolla flunssassa, mikä näinä aikoina tarkoittaa pysyttelyä visusti sisällä ja poissa ihmisten ilmoilta, kunnes kaikki oireet on parantuneet. (Vaikka negatiivinen koronatestitulos onneksi tuli jo puolessa välissä viikkoa.) Mitään kauhean raskasta ei kyllä jaksanut tehdäkään, ei edes neuloa mitään kovin isoa. Mutta viikon aikana neuloin parit kämmekkäät. Pienuutensa ja nopeutensa ansiosta ne tuntuivat sopivalta neulottavalta.

Wannabe Vintage Mitts on saksalaisen Jennifer B:n suunnittelema malli, jonka kuviossa hän kertoo hyödyntäneensä itävaltalaisesta museosta löytynyttä palmikkokaaviota. Mallin nimi viittaa suunnittelijan mukaan 70-luvun kukkakuvioisiin kaakeleihin (muistuu mieleen kieltämättä).

Malli on todella kaunis. Tykkään siitä, miten peukalokiila on toteutettu; nämähän on tietysti yksilökohtaisia juttuja, mutta minun käteeni tämä malli istuu erityisen sopivasti. Kukkakuvio on näyttävä olematta silti mitenkään hirveän vaikea. Ja pidän myös siitä, että joustimiin on suunniteltu yksityiskohdiksi pienet palmikot, jotka tosin tein väärin, koska luin merkkien selitykset vasta aloittaessani kämmenselän kuviota. (Niiden pitäisi siis olla toteutettu kierretyin silmukoin, mutta koska en jaksanut purkaa, niin mulla ne on nyt sitten tavallisia palmikon kiertoja.)

Lanka on iki-iki-ihanaa Handun Paksukkista alkukesään sopivassa raikkaan vihreän sävyssä.

Girly Feelings Mittens

Dolly Laishram on suunnittelija, joka tuntuu keksivän aina jotain uutta; uusia tekniikoita ja tapoja leikkiä väreillä ja silmukoilla. Minua viehättävät erityisesti ne hänen lukuisat mallinsa, jotka perustuvat nostetuin silmukoin tai mosaiikkitekniikalla muodostettuihin kuvioihin. 

Girly Feelings Mittens on malli, jonka kuvio muodostetaan niin, että neulotaan vuorotellen kaksi kerrosta päävärillä ja kontrastivärillä. Osa silmukoista nostetaan ja välillä niillä tehdään palmikonkiertoja. Oikeastaan kuvio on aika helppo ja lopputulos on hauska ja näyttävä. 

Malli on suunniteltu jämälangoille niin, että jokainen kahden kerroksen kontrastivärin raita tehtäisiin eri värillä. Käytin kuitenkin valmiiksi raidoitettua ja pätkävärjättyä lankaa ja lopputulos on mielestäni tosi kiva. (Lanka on jämää näistä Zoom Out kämmekkäistä). Tarkoituksellisesti en kohdistanut raitoja, vaan ajattelin että on hauskempaa näin, että molempien käsien kämmekkäät ovat keskenään rennosti erilaiset.

Tämä oli jotenkin tosi kiva ja joutuisa malli neuloa. Näen tässä kuviossa lukuisia mahdollisuuksia hyödyntää aikojen saatossa kertyneitä monivärisiä jämälankoja, jotka mulla yleensä tuppaa jäämään käyttämättä.

End Paper Mitts

End Paper Mitts on kaunis Eunny Jangin suunnittelema kämmekäsmalli, joka on ollut aiottujen neulottavien jonossani ainakin viisi vuotta. Keväällä sain vihdoin toteutettua nämä eräs ystävä mielessäni. Viime viikolla tavattiin pitkästä aikaa ja sattui vielä olemaan kyseisen ystävän syntymäpäiväkin, joten nämä päätyivät sopivasti synttärilahjaksi.

Ystäväni oli joskus ohimennen maininnut toivovansa kynsikkäitä, eli tuollaista mallia missä jokaiselle sormelle on oma pieni kauluksensa, joten muutin alkuperäistä mallia siltä osin hieman.

End paper viittaa kirjan kansien sisäpuolella olevaan koristeelliseen paperiin, jonka avulla kirja on liimattu kiinni kansiin. Tai ainakin vanhoissa kirjoissa ne kansipaperit on usein koristeellisia.

Zoomailua

Sybil R on saksalainen neulesuunnittelija, jolla on todella mielenkiintoinen ja omintakeinen tyyli. Kun ensimmäistä kertaa törmäsin hänen suunnittelutöihinsä Ravelryssa, lumouduin selailemaan niitä pitkäksi aikaa. Käykääpä vaikka katsastamassa näitä hauskoja kämmekäsmalleja, joiden rakenne ei noudata ihan totuttua kaavaa.

Ihan pakko oli päästä kokeilemaan jotain näin erikoista ja hauskan näköistä. Valitsin tehtäväksi Zoom Out -kämmekkäät ja niihin langaksi kirjava-raidallisen Hot Socks Diamondin, joka on ihanaa pehmoista merinovillasekoitetta. Kirjavat ja raidalliset langat eivät sovellu jokaiseen projektiin, mutta tämän tyyppiseen ne ovat omiaan. Kämmekkäiden hieno ja kekseliäs rakenne ei yksivärisestä langasta tehtynä tulisi lainkaan niin hienosti esille.

Ohje oli yksityiskohtainen ja eteni rivi riviltä. Se olikin tarpeen, sillä kämmekkään muoto hahmottui vasta pikkuhiljaa työn edetessä. Ensin en millään meinannut ymmärtää, miten alun lituskasta ympyrästä alkaa muodostumaan käsine. Tarkkoja silmukkamääriä ohjeessa ei annettu, vaan neuvottiin mittaamaan esim. "2/3 ranteen ympärysmitasta". Pari purkuprojektia omat arviointivirheet aiheuttivat. Ohjeen parista pienestä virheestä huolimatta idea selvisi ja kämmekkäistä tuli sellaiset kuin pitikin. Eikä pääteltävänä ollut lopuksi kuin kaksi langanpäätä, sillä käsine neulottiin alusta loppuun lankaa katkaisematta.

Tulen varmasti neulomaan muitakin malleja tältä suunnittelijalta! Jos sinäkin kiinnostuit, niin Sybilistä ja hänen töistään voi lukea lisää hänen blogistaan, Knitting and so on.

Cream Cookies

Otsikosta voisi ehkä luulla, että olen ryhtynyt leipomispuuhiin. Cream Cookies on kuitenkin tämän pehmeänsuloisen kämmekäsmallin nimi. Malli löytyy Garnstudion ilmaisohjeista.

Neuloin kämmekkäät Sandnes Garnin Duosta ja Schachenmayrin Fashion Kid Lightista, joista jälkimmäisen sain lahjaksi maahantuojalta. Tästä uskomattomasta 100 gramman kerästä pehmoista höttölankaa on syntynyt ennen kämmekkäitä jo toppi ja tuubihuivi ja edelleenkin sitä on jäljellä lähes 50 grammaa. Olisi pitänyt alunperinkin tehdä siitä jotain isompaa, mutta en vaan olisi ikinä uskonut miten riittoisa yksi kerä voi olla! Duossa on merinovillaa ja puuvillaa; uskomattoman pehmoinen ja ihana lanka tämäkin. Langat sopivat täydellisesti yhteen!

Cream Cookies ohje on kirjoitettu vähän ohuemmalle langalle, josta syystä jouduin vähän pienentämään silmukkamäärää. Muuten olen suurinpiirtein seurannut ohjetta.

En ole kauhean ahkera kämmekkäitten käyttäjä, koska sormeni useimmiten vaativat ulkona koko käden peittävää käsinemallia ja sisällä en ole opetellut käsineitä käyttämään, vaikka se joskus voisi ollakin hyvinkin tarpeellista. Kämmekkäitä on kuitenkin todella mukava tehdä ja tarjolla on monia kauniita malleja, joten teen niitä sitten lahjakorin täytteeksi - vaikka nämäkin ovat kyllä niin suloisen pehmeät, että tekisi mieli jättää heti omiin käsiin.

Kujeilua

Tein kämmekkäät merkkipäivän lahjaksi rakkaalle ystävälle. Lankana Malabrigo sock, sama värisävy kuin näissä irtohihoissa. Väri oli näissä syksyn hämärissä vaikea vangittava, kesäisissä otoksissa toistuu aika oikeana.

Malli on Tiina Kuun Kujeillen. Super-ihana malli! Nyppylät tein ohjeessa esitetyllä vaihtoehtoisella tavalla, sillä en millään keksinyt miten saisin neulottua seitsemän silmukkaa samalla kertaa oikein. Kauniit tuli tällä toisellakin tavalla.

Oli hauska, kun näitä antaessa lahjan saajan paita oli täsmälleen samaa värisävyä kuin kämmekkäätkin. Näköjään sitä kehittyy jonkinlainen tuntuma läheisten ihmisten lempiväreihin. :)

Verkkoaita-kämmekkäät

Musta ja pinkki toimii aina, ei siihen paljon muuta tarvita. Lisätään vaan yksinkertainen verkkokuvio ja peruskämmekkäät.

- lanka: 7 veljestä
- puikot: 2,5 metalliset sukkapuikot
- malli: suora putki, joustinta muutama kerros molempiin päihin. Kiilaton peukalo, johon niinikään muutama kerros joustinta. Neljän silmukan mallikerta. Silmukoita 40.
- arvio: aika napakat tuli, 44 silmukkaa olisi ehkä ollut parempi. Mutta villa hakee kyllä muotonsa.

Retrokukkakämmekkäät

Aina ei voi onnistua. Ei, vaikka valitsisi ihanan mallin, ihanat langat ja ihanat uudet hiilikuitupuikot. Mallina on Ella Austinin Bunty Mitts, jota soveltaen tein jo aiemmin nämä retrokukkasukat. Lankoina on valkoinen Fabel, poltettu oranssi Hot Socks Fashion sekä ruskea Regia 4-fädig. Ja puikot olivat Knit Pron hiilikuitupuikot, jotka kävin varta vasten ostamassa tätä projektia varten. Missään edellä mainitussa ei siis ollut vikaa.

Mutta nämä kämmekkäät vaan jotenkin tökki, tökki koko matkan alusta loppuun. Suurin ongelma oli varmaan se, että tämän JYH:in yhteydessä aloitetun työn aloituksen ja jatkamisen välillä oli taukoa pari kuukautta ja jotenkin kummasti elokuisen aloituksen käsiala oli paljon tiukempi kuin jatkaessani tätä nyt lokakuussa. Joten toisen kämmekkään alkuosasta tuli pienempi kuin loppuosasta ja toisen kämmekkään alkuosasta. Lisäksi kokoasia vaivasi noin yleisestikin: ohjeessa neuvottiin valitsemaan S-kokoon 2,25 mm:n puikot ja koska tiedän kirjoneulekäsialani olevan melko löysän ja lisäksi käteni ovat kapeat, niin valitsin 1,75 mm:n puikot. Ja siitä huolimatta näistä tuli ihan liian isot. Niin isot, että jätin koko kämmenen yläosan kuvioinnin pois, samoin peukalokiilan kivat pikkukukkaset. Ja vaikka pituudesta näillä toimenpiteillä tuli aika passeli, niin edelleenkin kämmekkäät ovat ihan liian leveät. Paitsi se kesällä aloitettu toisen kämmekkään alku... Ja epäsymmetrisyydestä johtuen en kehtaa edes antaa näitä kenellekään muulle. Paitsi ehkä miehelleni, joka hahmotti kuvion niin, että nuo oranssit ovat jonkun avaruusolion silmät.

Argh. Viimeksi, kun oli näin negatiivinen olo jostain työstä, en edes kuvannut sitä, puhumattakaan, että olisin laittanut nettiin. Mutta nämä on vähän niinkuin "pakko" julkaista, koska en voi jättää JYH-työtä raportoimatta, jos mielin pysyä haasteessa mukana. Ja onhan nää ihan nätit, jos ei liikaa vertaile keskenään eikä yritä sovittaa omaan käteen.

Amerikan pastilleihin käsiksi

Karkkiteeman työstäminen #karkkineule-kilpailua varten jatkuu. Ideana kilpailussa on neuloa tai virkata jokin käsityö Novitan langoista Fazerin karkkikääreitä inspiraationa käyttäen. Aiemmin virkkailin jo lakupussin kuvioita ja ne ovatkin jo pikkuhiljaa löytämässä muotoansa valmiissa työssä. Siitä lisää myöhemmin, nyt kuitenkin väliin jotain muuta.

Yksi perinteinen lapsesta-asti-suosikkini Fazerin karkeista on Amerikan pastillit. Lapsuudesta muistan, että näitä myytiin pahvirasiassa. Saakohan niitä vielä? Nyt kaupassa osui silmiin vain pusseja. Karkit kuitenkin on pysyneet saman näköisinä ja makuisina.
Kämmekkäät tuntuivat vuodenaikaan sopivilta ja tarpeellisiltakin vaatekappaleilta, joten sellaisiin lähdin sommittelemaan amerikan pastillien värejä ja muotoa.

Valkoinen pohjaväri on vitivalkoista Nallea, samoin oranssit pallerot. Vaaleaa liilaa ja mintunvihreää löytyi Woolin värivalikoimasta. Aika hyvin nuo värit natsaa pastillien kanssa, liila vain on vähän tummempaa langassa kuin karkissa.

Tämä ei taida päätyä kilpailutyökseni kahdesta syystä: ensinnäkään kuvio ei ole ihan kilpailun ohjeistuksen mukainen, koska inspiraationahan toimivat itse karkit eikä käärepaperi. (Joskin käärepaperista näkyvät karkit läpi, joten voisi sen tulkita niinkin, että ne kääreen ulkoasuun kuuluvat.) Toisekseen tämä aamu oli ensimmäinen kylmän kirpeä syysaamu ja kaipasin käsiin lämmikettä, joten en taida malttaa lähettää näitä pois kilpailuun, vaan nappaan ne suorilta tein käyttöön omiin käsiin. :)

#Karkkineule-kilpailun toteuttavat Novita, Fazer ja Pirkka-lehti yhteistyössä. Kilpailutöiden tulee olla Novitalla 3.11 mennessä ja voittaja valitaan  Suomen Kädentaidot messuilla Tampereella.

Sormettomat sormikkaat

Heti kun sain edelliset sormikkaat valmiiksi muutama päivä sitten, alkoi kova kinuaminen "sellaisista sormettomista sormikkaista". Jollain vuotta vanhemmalla tarhakaverilla on sellaiset, joten onhan meidänkin tytöllä sellaiset oltava! (Logiikka menee kai jotenkin näin: sormettomat sormikkaat = isompi lapsi.)

No mikäpä siinä, yksi JYH-aloitus oli vielä mietinnässä ja Baby Merinoakin vielä edellisten sormikkaitten jälkeen jäi.

Lanka on siis Dropsin Baby Merinoa, puikot kokoa 2,5 ja malli syntyi tehdessä. Aloitussilmukoita oli 44. Alkuun tuli 2o2n -joustinta ja peukku on tehty yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla ilman peukalokiilan lisäyksiä. Jokaisessa sormessa on kolme kerrosta 1o1n -joustinta. Raidat etenevät sellaisella logiikalla, että vaaleanpunaista raitaa on yksi, vaaleaa liilaa kaksi, pinkkiä kolme jne. aina ennen värinvaihtoa.

Näistä tuli tosi kivat, sekä minun että tilliäisen mielestä. Ja kuvauskin onnistui tällä kertaa hienosti. :)

Jotain näistä samoista jämistä vielä tulee; ehkä vielä yhdet sormikkaat joko tytölle tai itselle. Sormikkaat tuntuvat olevan sellainen vaatekappale, joita ei ole koskaan liikaa (valitettavasti usein siksi, että ne häviävät tai ainakin ovat juuri sillä hetkellä hukassa, kun niitä etsii).

Mutta nyt keskityn ensin loppuihin JYH-töihin. Tämä oli vihonviimeinen eli kahdeskymmenes aloitus ja yhdestoista valmistunut. Ja sehän tarkoittaa sitä, että keskeneräisiä töitä on tällä hetkellä yhdeksän.

Helmikuussa valmistunutta

Helmikuu on jotenkin vilahtanut ohi harmaana ja huomaamattoman nopeasti. Tavallisestihan tämä on vuoden parasta talviurheiluaikaa, mutta nyt ei ole sitä puolta paljonkaan saatu harrastaa. Sen sijaan olemattoman talven jälkeen saadaan jo ihmetellä kevään merkkejä ja sehän on toki ihanaa myöskin. Paljon odotettua lumen valaisevaa vaikutusta ei tänä vuonna paljoa saatu, mutta nytpä valaiseekin jo aurinko.

Helmikuussa sain valmiiksi pitkäksi venähtäneen torkkupeittoprojektin (aloitettu viime vuoden toukokuussa), tein yhdet kämmekkäät, yhdet lapaset, kolme mukinlämmitintä, pipon sekä yhdet sukat. Kirjoitin ohjeet mukinlämmittimeen ja tupsupipoon. Osallistuin Silmukan ytimestä haasteeseen sydän-teemalla sekä vastasin Huopatossun tehtaan Heidiltä saamaani 11-kysymystä -haasteeseen.

Oikein ihanaa aikaisin alkanutta kevättä kaikille kävijöille! :)

Onnen kultalintuja...

... tahdon toivotella eräälle kauniille, herkälle ja runolliselle ihmiselle. Totesin, että koska en osaa kirjoittaa runoa, minun täytyy neuloa sellainen.

Ohjeen löysin Ravelrysta nimellä Strawberry Victorian. Jouduin tosin muokkaamaan mallia melko rankalla kädellä, koska kämmekkäistä meinasi tulla aivan liian suuret. Siispä sen sijaan, että peukalon lisäyksiä on ohjeessa tehty joka kolmas kerros, teinkin niitä joka toinen kerros ja jätin kuvion ylimmät kiemurat kokonaan pois. Kämmekkäät on neulottu 2,5 koon sukkapuikoilla ja linnun kirjailin lopuksi kultalangalla silmukoita jäljittelevin pistoin.

Kirjava lanka on Austermann Steppiä ja valkoinen Fabelia. Kultalanka on jotain vanhaa virkkauslankaa, joka löytyi äitini lankakaappien kätköistä. Muistan hänen virkanneen tästä jotain kun olin pieni, eli varmaan ainakin 35 vuotta vanha lanka on kyseessä. Että näköjään kulkee tämä lankojen hamstraaminen suvussa suoraan periytyvänä ominaisuutena. :D