Kodin Anttilasta löytyi kaksi mattoa, jotka olivat juuri oikean väriset ja vieläpä todella reilussa alennuksessa. Etsinnässä on ollut uudet matot keittiöön ja eteiseen, joten ostimme nämä, vaikka huomasimmekin, että matot ovat molempiin aiottuihin huoneisiin liian pitkät. Ajattelin, että kyllähän parin maton lyhentäminen ja hapsutus nyt onnistuu. Ja niinhän se onnistuikin, eikä ollut edes vaikeaa.
Ensin tietysti mitataan maton haluttu pituus. Kannattaa lyhentää molemmista päistä, että tulee samanlaiset. Ja jos symmetria on tärkeää, niin myös katsoa, minkä raidan kohdalta katkaisee. Lisäksi pitää huomioida hapsujen haluttu pituus ja jos aikoo somia hapsujen päät niin myös se, että solmut lyhentävät hapsuja jonkin verran. Sitten vaan sakset laulamaan. Suoran linjan pitäminen on helppoa, kun leikkaa vaan kahden kuteen välistä.
Sitten aletaan vedellä kudetta pois loimien välistä. Ainakin tässä matossa vetely onnistui hyvin helposti. Nukkaa lentelee tässä vaiheessa tosi paljon ympäri kämppää, joten herkimmät varatkaa imuri viereen!
Kun hapsut ovat halutun pituiset, huomioiden siis myös sen, että solmuihin menee jonkin verran pituutta, niin kudelangat katkaistaan, mutta loimeen ei saa koskea, koska siitä tulee ne hapsut. (En tiedä onko tämä kaikille ihan itsestään selvää, mutta kude on siis tuo vihreä osuus (=matonkude) ja loimilangat on nuo valkoiset ohuemmat langat.)
Ajattelin ommella maton päihin ompelukoneella siksakkia hapsujen juureen, koska niin oli maton alkuperäinen valmistajakin tehnyt. Lisäksi arvelin tämän tavan olevan helpompi ja nopeampi tapa kuin hapsujen solmiminen käsin, minkä kuvittelin olevan noin kolmen päivän projekti. Työvaihe ompelukoneella olikin melko nopea ja yksinkertainen.
Lopputulos oli ihan siisti, mutta jotenkaan en oikein täysillä tykännyt maton ulkonäöstä ja kun vähän venyttelin mattoa suuntaan ja toiseen, niin tuntui, ettei tämä ehkä ole tukevin mahdollinen ratkaisu.
Niinpä aloin toista mattoa viimeistelemään solmimalla. Työ sujui alkuun päästyään yllättävänkin nopeasti, varsinkin kun keksin, että vaikka kyseessä on matto, niin sitä ei ole pakko työstää lattialla selkä väärässä, vaan upouuden puhtaan maton voi aivan hyvin nostaa pöydän ääreen solmittavaksi. :)
Otin sormien väliin kolme loimilankaa kerrallaan ja solmin jokaisen lankaryhmän juureen tavallisen hevosenhäntäsolmun. Näin ohuiden hapsujen tekeminen teetti tietysti vähän enemmän työtä, mutta ajattelin, että solmuista pitää tulla niin pienet, etteivät ne tunnu ikävältä jalan alla.
Solmittu matto oli lopulta sen verran nätimpi ja kestävämmän oloinen, että päädyin purkamaan sen ensimmäisen siksakatun maton ja solmimaan senkin.
Ei tullut solmimisesta kolmen päivän projekti, kuten pelkäsin, vaan suunnilleen lauantaiaamun lastenohjelmien pituinen. Nyt on uudet matot lattialla ja rahaakin säästetty itse tekemällä sen verran, että lienen oikeuttanut itselleni muutaman uuden lankakerän. :)