sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Totoro ja paranneltu Pikachu

Pienten virkattujen pehmolelujen ohjeita selaillessani törmäsin tällaiseenkin: virkattuun Totoroon. Neulottuna versiona minulla tästä jo onkin kokemusta viime talvelta, kun neuloin veljentytöille Totoro-lapaset.


Olin jo noitten lapasten jäljiltä ihastunut tähän sympaattiseen japanilaiseen anime-elokuvan hahmoon, joten totta kai halusin myös virkata sen. Ohje löytyy 53 stitches -blogista klikkaamalla linkkiä kuvien alapuolella.


Sitten täytyy vielä palata edelliseen japanilaishahmoon, Pikachuun. Tuon Pikachu-postauksen yhteydessä sain palautteen, että hahmolta puuttuu jotakin olennaista, nimittäin pyöreät punaiset posket! Täytyy tunnustaa oma tollouteni, sillä en ollenkaan tajunnut asian tärkeyttä ja vakavuutta, mutta toki halusin korjata virheeni.


Nyt on Pikachulla punaiset posket. Toivottavasti kaikki meni nyt oikein molemmilla hahmoilla. Itse ainakin tykkään näistä söpöistä kaveruksista. :)

perjantai 28. syyskuuta 2018

Pieni raidallinen kilppari

Amigurumien virkkausprojekti joulumyyjäisiä varten jatkuu.


Tämä pikkuinen kilppari on varsinainen söpöliini. Ohje löytyy Kristieskids -blogista, löydät sen skrollaamalla ihan sivun alalaitaan.


sunnuntai 23. syyskuuta 2018

Pikachu

Aloitin valmistautumisen koulun joulumyyjäisiin; asia muistui näin hyvissä ajoin mieleen, kun niistä taannoin vanhempainillassa oli puhetta. Olen parina vuonna ollut siellä myymässä ja huomannut, että paljon lapsiasiakkaitakin kiertelee pöytiä katselemassa. Ja heitäpä eivät kuivakakut ja saaristolaisleivät kiinnosta, vaan esim. viime vuonna lapseni luokkakaverin mummon tekemät pehmohiiret herättivät mielenkiintoa.


Niinpä päätin tänä vuonna tehdä sen verran amigurumeja (= pieniä virkattuja leluja) kuin ennen joulunaikaa ennätän. Ja tässä nyt valmiina ensimmäinen, Pokemon-sarjasta tuttu pieni Pikachu. Ohje Pikachuun täällä.


En nyt huomannut ottaa kuvaa selkäpuolelta, mutta selässä on poikkiraidat ja häntä on salaman muotoinen kuten kuuluukin. (Jälkeenpäin mietin, että ei kai tuohon nyt voinut imeytyä mitään myrkkyä kärpässienestä kuvauksen aikana, mutta eipä varmaan, kun sieni oli kuiva ja laskin lelun siihen vain hetkeksi.)

Joulupuuhat on nyt siis virallisesti korkattu. Oletteko muut jo aloittaneet jouluvalmistelut? Ja kertokaa ihmeessä, millaisia joulumyyjäisvinkkejä teillä on!

torstai 20. syyskuuta 2018

Oceana

Muutama kuukausi sitten ilmestyi odotettu kirjauutuus. Pelkistetyn elegantista tyylistään tunnettu huivisuunnittelija Janina Kallio julkaisi ensimmäisen kirjansa, Lumoavat neulehuivit by Woolenberry.


Kuten kirjan esittelyssäkin todetaan, niin kirja kerää yksiin kansiin 15 ohjetta, jotka on aiemmin julkaistu vain englanniksi. Kirja on siis vastaus niille neulojille, jotka vierastavat englanninkielisiä ohjeita. Itselleni kirjan huivimallit olivat entuudestaan tuttuja ja osan olin jo aiemmin ostanutkin englanninkelisinä versioina.

Lumoavat neulehuivit on kaunis kokonaisuus, jota selailee mielikseen kerta toisensa jälkeen. Se houkuttelee tarttumaan puikkoihin; Janinan taattu elegantti tyyli ei petä nytkään. Pienenä miinuksena se, että jotenkin jäin odottamaan jotakin uuttakin mallia.


Kun saa kauniin neulekirjan käsiinsä, niin jotainhan sieltä tekee mieli neuloa. Valitsin ohuen ja keveän Aavan, joka on ilmestynyt myös englanninkielisellä nimellä Oceana. Langaksi valitsin vaaleanharmaan Dropsin Lacen, joka on hennon ohutta alpakan ja silkin sekoitusta.

Halusin huivista nimenomaan hartioita peittävän, shaalimaisen, eikä kaulahuivia, joten loin yhden mallikerran verran enemmän silmukoita kuin ohjeessa. Kuvioiden toistoja huiviin tuli puolestaan pari vähemmän, joten huivini on hieman leveämpi ja lyhyempi kuin alkuperäinen malli.


Tämmöisessä ohuessa ja isossa huivissa on toki aikamoisen iso työ ja tylsältäkin sen tikuttelu välillä tuntui, mutta lopputulos on palkitseva. Harmaa oli hyvä valinta klassikkoneuleeseen, sillä tämä tulee sopimaan moneen menoon ja asukokonaisuuteen. Kannatti jaksaa!