Rasismin vastaisen neulehaasteen loppuarvonta

Tämä piti hoitaa jo aikapäiviä sitten, mutta se on jäänyt monenmoisen puuhan jalkoihin. Lupasin arpoa jonkin palkinnon niitten kesken, jotka osallistuivat rasismin vastaiseen haasteeseen loka- tai marraskuussa sekä toisen palkinnon vielä kaikkien kesken, jotka postasivat haasteen nimissä kuvan valmiista työstä vuoden loppuun mennessä. Suoritinkin arvonnan netin arvontakone seuranani jo tuossa tammikuun alkupuolella (tai siis ne molemmat, koska unohdin sen ekan suorittaa joulukuussa), mutta nyt vihdoinkin ehdin ja muistan istahtaa alas ja kirjoittaa aiheesta.

1. kunhan_keritaan Sannan sukat, malli Marceline Smithin Intersections. 2. jokurotisentas:n neuloma rintsikkatoppi, malli Jessie Maedin Contrast Racer bra. 3. hovilee:n Drifted shawl, malli Tamy Goren käsialaa. 4. hovilee:n Trocolor Fingerless Mitten kämmekkäät, suunnittelija Dolly Laishram.

Haasteen tarkoituksena oli kiinnittää ihmisten huomiota bipoc (black and indigenous people of color) -taustaisten neulesuunnittelijoiden malleihin ja myös haastaa tutustumaan bipoc -lankavärjäreiden työhön; Black Lives Matter -teeman sopivasti halusin nostaa niiden työtä, jotka usein ovat perinteisesti joutuneet yhteiskunnallisesti altavastaajan asemaan. Kimmokkeena haasteen aloittamiseen oli kansainvälisessä neuleyhteisössä virinnyt keskustelu rasismista, kuinka sitä edelleen koetaan suoranaisen rasismipuheen ja -käytöksen lisäksi myös laajemmin rakenteellisena ilmiönä; heikompina mahdollisuuksina työtilaisuuksiin ja näkyvyyteen.

Haasteen tiimoilta syntyi todella upeita käsitöitä. Kokosin muutamia niistä kuvakollaasiin ja lisää voi käydä kurkkimassa Instagramista. Kiitos teille jokaiselle, jotka lähditte mukaan! Jatketaan eettisen näkökulman ajattelua ja huomioimista, niin tässä kuin muissakin asioissa! <3

1. hjordis_tatin Wave of change takki, suunnittelijana Denise Bayron. 2. Oma Simone villapaitani ja 3. Tervaketun neuloma Simone villapaita, sen on suunnitellut Gavriella Treminio. 4. Pikkulutinin neuloma huppari, joka on neulottu Alexandra Tavelin ohjeella Ethel and Em -nettikaupasta tilatulla langalla.

Ja sitten voittajiin. Loka-marraskuun arvonnan voitti nimimerkki yarn_and_life, jolle lähtee mini-skein-setti. Kaikkien valmiiden töiden joukosta arvontakone valitsi voittajaksi nimimerkin hovilee. Tätä viimeistä palkintoa en ollut vielä edellisen asiaa käsittelevän postauksen aikaan valinnut, mutta nyttemmin keksin, että en yritäkään miettiä mitään aineellista, vaan lahjoitan palkinnoksi vapaavalintaisen neuleohjeen bipoc-suunnittelijalta voittajan ravery-kirjastoon. Onnea molemmille voittajille!

Rasisminvastainen neulehaaste osa 3

Edellisessä rasisminvastaista neulehaastetta käsittelevässä postauksessa jo uumoilinkin, että vielä pitää tehdä kolmas lista bipoc-suunnittelijoiden ohjevinkeistä, koska esille tuntuu putkahtelevan jatkuvasti uusia nimiä ja ohjeita, jotka ansaitsevat esittelyn.

Haasteen alussa aloittamani Tamy Goren suunnittelema Ashbrook -huivi on edennyt mukavasti pikkuhiljaa, neulomisesta ja ihanista langoista nautiskellen.

Haasteeseen on tartuttu ihan mukavasti, mutta vielä lisääkin mahtuu mukaan. Huomasin myös, että en ole mitenkään määritellyt haasteen "sääntöjä". Oikeastihan mukaan voi lähteä ihan siltä pohjalta ja niillä säännöillä kuin itsestä tuntuu ja tärkeintä on osoittaa solidaarisuutta ja edistää tasa-arvoa, mutta olisihan se mukava jotain ekstraa keksiä tärkeän asian nostamiseksi. Eli arvontoja osallistujien kesken! Ajattelinkin, että voisin jotan kivaa arpoa niiden kesken, jotka elokuun loppuun mennessä ovat blogissa tai instagramissa ilmaisseet kiinnostusta haastetta kohtaan (esim. suunnitelmia työn aloittamiseksi, ohjevinkkejä, keskeneräisten töiden esittelyä tms.), eli ei mitään aikapaineita töitten valmistumisen suhteen. Ja koko haasteen aikarajaksi ajattelin loppuvuotta, eli jokin vielä mageampi arvonta tulisi sitten vuoden loppuun mennessä haasteeseen osallistuneiden valmiiden töiden kesken (voi siis olla useampi työ henkilöä kohden).

@hovilee on aloittanut #rasisminvastainenneulehaaste -neuleenaan Tamy Goren suunnitteleman The Drifter -huivin omavärjäämillään langoilla. Todella kaunis huivi tulossa!

Palkinnoista myöhemmin; olen ajatellut vähän selvitellä olisiko järkevien posti- ja tullikulujen päässä sellaisia bipoc-värjäreitä, joiden työtä voisi tässä yhteydessä tukea. Jaan toki tätäkin aihetta myöhemmin kanssanne!

Tässä on myös ihanasti tullut esille se miten yhteisössä jonkun ensin aloittamaan juttuun tarttuu joku toinenkin ja sitten kehitellään uusia juttuja. Esim. Instagramissa @pikkulutin keksi laittaa alulle myös uudet hashtagit #bipocneuloja, #bipocvirkkaaja ja #bipocompelut ajatuksena tunnistaa  ihmisten erilaiset taustat ja niiden vaikutuksen käsitöihin - ja arvostaa niitä!

Seuraavaksi @yarn_and_life heitti tämän neulehaasteen yhteydessä pohdintaa siitä, miten kirjallisuudessakin sitä helposti jämähtää tuttuun eurooppalaiseen/länsimaiseen kuplaan, jossa ihan asiaa ajattelematta lukee vain valkoisten kirjailijoiden kirjoja. Tähänkin haasteeseen kannattaa tarttua - lukeminen avartaa aina maailmankuvaa ja mahdollisimman erilaisten kirjailijoiden kirjojen lukeminen avartaa vielä enemmän! Itse luin (tai siis kuuntelin) heti haasteen saatuani parissa päivässä Trevor Noahin todella mukaansatempaavan Laiton lapsi -kirjan, jota suosittelen ihan jokaiselle. (Tähän mennessä olen kuunnellut äänikirjoja lähinnä autossa, mutta nyt tämä kirja tempaisi mukaansa niin, että käytin kuunteluun aikaa myös kotona ja huomasin, että se on mitä mainiointa tekemistä neulomisen ohessa.)

@yarn_end_life aloitti Dawn Landixin suunnittelemat Lyne sukat ja haastoi lukemaan bipoc-kirjailijoiden kirjoja. 

Sitten vielä @peppisleppis ehdotti, että kun olen kerran rohkaissut ihmisiä ottamaan lisää väriä instagramseurattaviinsa, niin miksen esittelisi seuraamiani tilejä muillekin ja suosittelisi niistä parhaita. Niinpä olen nyt ottanut tavaksi päivittäin suositella jotain bipoc-käsityötiliä Instagram Storyissani. Mukana on suunnittelijoita, neulojia, virkkaajia, ompelijoita, koukkuajia, tuunaajia - käsityöntekijöitä, joiden tilit ovat täynnä kauniita kuvia ja inpiraatiota. Tähän mennessä suositellut ovat nähtävillä highlights-osiossa IG-profiilissani.

Tuolta siis löytyy suosituksia bipoc-käsityötileistä ja lisään sinne joka päivä yhden niin kauan, kuin keksin niitä helposti. Saa myös ehdottaa omia suosikkitilejään!

Kiitos siitä että olette lähteneet ideoinenne mukaan ja keksineet uusia juttuja!

Ja nyt jatkuu hehkutuslista bipoc-suunnittelijoista ja heidän upeista neulemalleistaan:
 
- Anjali on intialainen neulesuunnittelija. Katsastakaa vaikkapa naisellinen, helmin koristeltu Grown-up Hira neuletakki (itse ajattelin tämän tehdä ehkä ilman helmiä), saman takin lasten versio Hira, suloinen lasten huppari Texo Pullover tai mosaiikkineuleella leikittelevä Varna -huivi.

- Japanilainen Hiroko Fukatsu on suunnitellut kaikenlaista ihanaa, esim. Hitofude Cardigan -pitsineuletakki, Myrten Mittens lapaset ja Tsubaki -palmikkoneule.

- Sachiko Burkin on japanilais-kanadalainen suunnittelija. Hänen tyylikkäitä mallejaan ovat esim. Fo Fir ja Salt Spring -pipot, Widdershins -huivi, Donguri -paita sekä lukuisat kauniit sukkamallit. Yhdet niistä on julkaistu Laineen 52 x villasukat -kirjassa, Vervain -sukat.

- Edellisen kaksoissisko Kiyomi Burkin on suunnitellut yhtäläisen upeita neuleita kuin siskonsakin. Erityisesti viehättävät kirjoneulepipot Blink Toque ja Deep Woods Toque, hauska intarsianeulepaita Origami Sweater, laatikkomainen neuletakki Kiyo sekä sievät Ghostwood lapaset.

- Dolly Raishram suunnittelee iloisia, värikkäitä ja tekstuureilla kekseliäästi leikitteleviä asusteita. Esim. Tricolor Fingerless Mitten -kammekkäät, Nip in the air- ja Peace Everywhere- pipot sekä Spring Bloom-, Girly Feeling-, 3D leaf-, Shapes and Sizes- ja Follow the Diamond- sukat. Ja tämä Doe-eyed Cuff to Cuff -paita on myös hieno!

- Rebecca McKenzie on suunnitellut mm. kauniin Stepping Stones neuletakin, The Mermaid kesätopin sekä sievän Vintage Tea Shoppe -huivin.

- Usalaisen Jen Peckin suunnittelukynästä on lähtöisin aivan ihastuttavat mosaiikkitekniikkaa hyödyntävät Laurel- ja Brome- huivit sekä jämälankatyöksikin soveltuva Beautifull Beast -huivi.

- Usalainen Kavitha Raman suunnittelee kauniita huiveja ja muita asusteita. Katsokaa ainakin nämä: Nasha sekä Latha -huivit ja suloinen lasten dinosauruspipo; Saurus Hood.

- Usalainen Marcelline Smith on suunnitellut mm. Pebbles & Pathways -sukat sekä Laineen 52 X Villasukat kirjasta löytyvät Intersections -sukat. Myös Ritual Shawl huivi on sievä.

- Japanilainen Junko Okamoto on suunnitellut mm. ihastuttavan Pam neulemekon, hauskan Sprout -liivimekon sekä The Twigs neulepaidan.

- Japanilainen Eri on suunnitellut mm. kauniin Shirakaba -pipon, ihanan Achikochi -kirjoneulepaidan, klassisen tyylikkään Camdeboo -palmikkopaidan sekä Haru Koharu -huivin.

- Singaporelainen Yamagara on suunnitellut mm. suloiset Gardener's Prayer kämmekkäät ja pipon, pelkistetyn kauniin Bay Cardigan villatakin sekä mielenkiintoisen Tin Roof topin, joka sopii vähän erilaiseksi vaihtoehdoksi viimeaikoina suosituille palkkiraitapaidoille.

- Usalainen Dawn Henderson on suunnitellut mm. upeat Gatsby- ja Siki- huivit sekä sievät Apart Together-, Asali- ja Lyne- sukat.

Gavriella Treminion suunnittelema Simone-paita on myös minulla työn alla ja edistynyt jo aika pitkälle.

Jos löydätte vielä uusia suosikkeja, niin vinkatkaa ihmeessä täällä blogin kommenteissa tai instagramissa. Huomaan, että löytämäni bipoc-suunnittelijat edustavat edelleen maantieteellisesti aika suppeata aluetta ja esim. Suomesta käsin vaikuttavaa bipoc-suunnittelijaa en ole löytänyt.

Rasismin vastainen neulehaaste

Rasismin vastainen taistelu on ollut kansainvälisesti paljon esillä viime aikoina. Asia nousi otsikoihin USA:ssa sen jälkeen, kun mustaihoinen George Floyd kuoli poliisiväkivallan uhrina ja tilanne kaikessa kamaluudessaan tallentui videolle. Tapaus käynnisti mielenosoitusten aallot ja useita muita vastaavia kuolemantapauksia alettiin nostaa uudelleen esille ja vaatia oikeutta. Vaikka poliisiväkivalta ja USA:n oikeusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuus on ollut keskustelun keskiössä, niin niiden lisäksi on avattu myös sitä näkökulmaa, kuinka historiallisesti koko yhteiskuntajärjestelmä on luotu epätasa-arvoiseksi ja muutoksen pitäisi tapahtua syvemmällä kuin vain näissä jäävuoren huippuina näyttäytyneissä räikeimmissä tapahtumissa. On syntynyt Black Lives Matter -liike, joka on levinnyt Amerikasta muualle maailmaan.

Myös meillä Suomessa asia on ajankohtainen ja tärkeä huomioida, sillä tutkimusten mukaan syrjintää ja rasismia kohdataan Suomessa enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Eriarvoisuuden juuret eivät täälläkään suinkaan ole viime vuosikymmenten muuttoliikkeessä, vaan samoissa vuosisatojen aikana muodostuneissa rakenteissa ja kolonialistisen sorron historiassa kuin muuallakin maailmassa.

Kansainvälisessä neuleyhteisössä eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset ovat alkaneet myös tuoda esille omia kokemuksiaan syrjinnästä. Räikeimmillään syrjintä on tietysti ihan avointa vihapuhetta. Lisäksi se on vaikkapa sitä, että ihmetellään avoimesti "osaavatko teikäläisetkin  neuloa?", että kieltäydytään palvelemasta asiakkaana lankakaupassa tai mustaihoisen neulesuunnittelijan promokuva raportoidaan loukkaavana sisältönä ja se poistetaan Instagramista, vaikka siinä kuvataan neuletakkia. Mutta pinnan alla tapahtuu paljon myös näkymättömämpää syrjintaa; yhteistyökuvioihin valitaan kerta toisensa jälkeen valkoihoisia suunnittelijoita, värjäreitä, lankakauppoja, valokuvaajia ja muita ammattilaisia. Vasta viimeisten parin vuoden aikana on alkanut näkyä enemmän monen värisiä ja kokoisia malleja esittelemässä neuleita, mikä on hyvää kehitystä.

Amerikkalaisen Tamy Goren suunnittelema Ashbrook-huivi. Kuva on lainattu suunnittelijalta hänen luvallaan.

Olen pitkään miettinyt voisinko itse jotenkin edistää tärkeänä pitämääni tasa-arvoisuuden lisääntymistä neulemaailmassa. Ajattelin, että ensimmäinen ja ilmeisin tapa on tukea ja tehdä näkyväksi värillisten neulesuunnittelijoiden työtä ja ostaa heidän suunnittelemiaan malleja. Kun katselen omia neulomuksiani vaikkapa viimeisen vuoden osalta, niin häpeäkseni on sanottava, että valkoiselta näyttää suunnittelijakaarti. Ainoastaan keväällä nelomani japanilaissyntyisen Midori Hirosen suunnittelma Ranunculus -paita on poikkeus. Jos kelaan aikaa taaksepäin, niin parin vuoden takaa löytyy maori-taustaisen Francoise Danoyn suunnittelema Tokerau -huivi ja toki jos lasketaan mukaan argentiinalainen Joji Locatelli niin häneltä olen tehnyt ainakin See You There -neuletakin ja Light Rain paidasta kaksikin versiota (2016 ja 2018). Vuonna 2015 olen näköjään tehnyt austraalialaisen Lynnette Hulsen Mini Motif  Baby Mittens -vauvalapaset. Eli neljä värillistä suunnittelijaa seitsemään blogivuoteen eikä heidän joukossaan ole yhtään mustaihoista suunnittelijaa. Alan hahmottaa mitä rakenteellinen syrjintä tarkoittaa; se on niin hienovaraista, ettei sitä itse edes huomaa tekevänsä. En ole huomannut valinneeni vain valkoisten suunnittelijoiden malleja, mutta jostain syystä olen niin tehnyt.

Gavriella Treminion suunnittelema Simone -paita. Kuva on lainattu suunnittelijalta hänen luvallaan.

Nyt kun tiedostin asian, niin päätin tehdä siihen muutoksen. Päätin että tästä eteenpäin kiinnitän erityisesti huomiota myös värillisten suunnittelijoiden malleihin. Ja miksipä en haastaisi mukaan muitakin? Niinpä syntyi ajatus rasismin vastaisesta neulehaasteesta. Osallistu näin; tutustu värillisten suunnittelijoiden suunnittelemiin neulemalleihin ja valitse suosikkisi. Osta ohje ja sitten vaan neulomaan. Merkkaa halutessasi työhön liittyvät kuvat  #rasisminvastainenneulehaaste hashtagilla Instagramissa. Voit myös kommentoida minulle instagramiin (@langanpaastakiinni) tai tämän postauksen alle osallistumisestasi ja vinkata muitakin tutustumaan tähän blogikirjoitukseen, ja/tai voit kirjoittaa asiasta itse lisää. :)

Käytä #rasisminvastainenneulehaaste hashtagia. Tätä kuvaa saa jakaa. Minut saa mainita tai olla mainitsematta haasteen yhteydessä. :)

Alkuun ohjeiden selailussa pääsee vaikkapa BIPOC in fiber -nettisivulta, josta voi haulla etsiä neulesuunnittelijoita (BIPOC on lyhenne sanoista Black, Indigenous and People Of Color). Myös neulesivusto Ravelryyn on koottu luettelo BIPOC- neulesuunnittelijoista (tämä oli mulle ehkä helpompi käyttää).


Listaan tähän muutamia upeita suunnittelijoita ja omia suosikkimallejani:

- Usalainen Tamy Gore on suunnitellut upeita huiveja, joista osa löytyikin jo neulottavien jonostani. Tämän haasteen ensimmäisenä työnä aion aloittaa hänen suunnittelemansa ihanan Ashbrook -huivin (kuva yllä). Myös Sweet Soul ja Relentless -huivit houkuttelevat.

- Usalaisen Gavriella Treminion malleista aion neuloa ensimmäisenä Simone- neulepaidan (kuva yllä). Kun kyselin lupaa käyttää kuvaansa, niin Gavriella kertoi samalla, että Simone-paidasta on ensi viikolla alkamassa yhteisneulonta, joten yritän ehtiä aloittamaan tämän silloin. Hänen malleistaan löytyy myös esim. super-mukavan näköinen Cuddle Weather Cardigan -neuletakki ja suloiset Little Darlings sukat.

- Usalainen Mara Licole on suunnitellut utuisen romanttisia pitsihuiveja, mm. The Rose That Grew From Concrete ja In Honor Of Her. Hänen käsialaansa ovat myös kauniit Solo Adventure- hattu ja saman sarjan kämmekkäät.

- Usalaisen Vanessa Smithin malleissa on tyyliä ja eleganssia. Hänen malleistaan puikoille saattaa päätyä vaikkapa Julissa-paita tai Twylem- tai Ardelise -neuletakki. Novemberist -settiin kuuluu kirjoneulepipo ja -kämmekkäät.

- Kanadalaisen Laura Chaun malleista kauniita ovat muiden muassa Dunworthy Cardigan, kesäisempi Butterbloom-paita sekä Ingersol-huivi, jonka voi tehdä valinnaisesti joko hartia- tai tuubihuivina.

- Usalaisen Jennifer Burken malleista ihastuttaa esim. Renovare-sukat (joissa onkin muuten käytetty lankana suomalaista Tukuwoolia), Harper-sukat ja Udoravia kämmekkäät.

- Austraalialaisen Lynnette Hulsen malleista uusimpana on aivan ihana Festivity-hartiahuivi. Silmää hivelevät myös upeat Mermaid Wake -sukat ja kaunis Allotrope Twist sweater -villapaita.

- Usalainen Jeanette Sloan on suunnitellut mm. kauniit Mrs T's Mittens -lapaset, jännästi helmin koristellut Sweet Brown -kämmekkäät sekä mosaiikkineuleella kuvioidun Hove Actually -paidan.

- Etelä-Afrikkalainen Noma Ndvolu on suunnitellut esim. kivoja ponchoja; kesäinen Razzle Summer Poncho tai lämpimämpi Highland Poncho. Thandeka on klassinen palmikkopaita ja Dark Forrest Shawl huivissa leikitellään hauskoilla lenkkihapsuilla.

- Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on mainittava upea amerikkalainen suunnittelija Denise Bayron, jolta on pian ilmestymässä suomalaisen Laine-magazinen kustantama kirja, Handmade Wardrobe, jossa niin neulotaan, ommellaan kuin virkataankin. Hänen malleissaan on klassista pelkistettyä hienostuneisuutta, melkeinpä tekisi mieli kuvata tyyliään pohjoismaiseksi. Hänen malleistaan tekee mieli toteuttaa ainakin Wave of Change -neuletakki ja Grace -villapaita. Myös Hatdana -pipon ja huivin risteytys saattaa ilmojen kylmetessä päätyä puikoille.

Aion aloittaa oman Ashbrook-huivini näistä ihanista suomalaisten värjäreiden langoista. Tiedän että olisi hyvä tukea myös värillisiä värjäreitä, mutta toistaiseksi isot posti- ja tullimaksut ovat olleet esteenä.

Toivottavasti löysitte näistä linkeistä uusia inspiraation lähteitä ja tulevia projekteja. Ja toivon että joku innostuu lähtemään mukaan haasteeseen. Kertokaa ihmeessä myös omia suosikkisuunnittelijoitanne ja suosikkimallejanne, joita olette tehneet tai aikeissa tehdä BIPOC-suunnittelijoilta.

Uudistunut Schnee

Muistaako joku vielä tämän haasteen? Ei se mitään, en minäkään ole muistanut pitkään aikaan. Kyseessä oli siis haaste, jossa piti korjata häiritsemään jääneitä yksityiskohtia valmiissa neuleissa. Haaste tuli uudelleen mieleen, kun Sirkku, yksi Lentävän Lapasen neulojaystävistäni, esitteli haasteen innoittamana tekemäänsä uudistusta villapaidassaan.

Kiitos kaikille mukaan ilmoittautuneille, toivottavasti teillä onnistui haaste paremmin kuin minulla. Suunnittelin silloin korjata yhden norjalaisneuletakin nappilistat, mutta olen päässyt projektissa vasta niin pitkälle, että tilasin lisää lankaa.

Vaatekaapista löytyi myös Suvi Simolan suunnittelema Schnee-neuletakki, joka on ollut muuten ihana kylmän sään villatakki, mutta nappilistoissa on alusta asti ollut jotain ärsyttävää. Pari vuotta harmiteltuani tartuin viimein toimeen ja purin koko nappilistat. Päätin tehdä ne uusiksi ainaoikeana neuleena ja kokonaan ilman napinläpiä.

Tykkään tästä nyt huomattavasti enemmän ja viime viikkojen pakkasilla tätä on ollut kiva käyttää. Joko aukinaisena ilman kiinnitystä tai sitten kiinnitettynä jättimäisellä koristehakaneulalla.

Millaisia uudistus-projekteja teillä muilla on ollut? Tai olisiko vielä jotain muuta, mitä pitäisi korjata? Rohkaisen tarttumaan niihin häiritsemään jääneisiin projekteihin, sillä jos pienellä (tai vähän isommallakin) vaivalla voi saada aikaan paljon kivemman vaatteen, niin vaiva kyllä kannattaa. Monesti nimittäin ne häiritsemään jääneet ei oikein meinaa päästä käyttöönkään, jolloin koko alkuperäinen työ ja lankoihin käytetty raha on menneet hukkaan. Kyllä minäkin vielä sen norjalaisneuleen selätän!

Haaste: Jäikö jokin häiritsemään?

Onkohan kenellekään muulle käynyt näin: jokin käsityö valmistuu ja se on periaatteessa tosi kiva, mutta jokin yksityiskohta jää ärsyttämään niin paljon, että koko vaate meinaa jäädä käyttämättä. Ja vaikka ongelma on pieni ja se olisi helppo korjata, niin sitä ei vaan tule tehtyä.

Minulla on ollut tämä ongelma ainakin kolmen vaatteen kohdalla ja nyt voin ilokseni kertoa, että kaksi näistä on korjattu. Vaati noin vuoden harmittelun ja ryhtymisen vaikeuden mutta molemmissa tapauksissa lopulta vain pienen työn, jonka jälkeen kummatkin vaatteet ovat päässeet käyttöön ihan toisella tapaa kuin ennen.

Ensimmäinen korjattu vaate on Shetland Cardi, joka valmistui viime vuonna kevättalvella. Takista tuli kiva ja käytinkin sitä viime kesänä melko paljon, mutta alusta asti ärsytti se, että huivimaisen etulistan päättely jäi vähän lörpöksi. Ja ongelma vaan paheni ajan myötä. Lopulta takki jäi pari kertaa pistämättä päälle, kun lörpöt reunat ärsyttivät. Siinä vaiheessa havahduin, että miksi ihmeessä kerrasta toiseen vaan harmittelen asiaa, kun reunan päättely olisi ihan helppo purkaa ja päätellä uudelleen tiukemmin. Lopulta, noin vuoden kuluttua takin valmistumisesta, tein sen, mikä olisi pitänyt tehdä heti. Uusi päättely teki reunasta napakan ja enää ei ole takki jäänyt käyttämättä, vaan siitä on tullut todellinen luotto-takki. Ero vanhaan on pieni mutta ratkaiseva.

Toinen vaate on viimekesäinen Particular-kesätoppi, joka oli melko paljon käytössä viime kesän siitäkin huolimatta, että alaresorin lörppöys vähän ärsytti jo silloin. Bambusta tehty resori lörpähti kesän mittaan vielä lisää ja kun olin tänä keväänä ottamassa topin uudelleen käyttöön, totesin että resori on jo niin lörppö, ettei se kerta kaikkiaan enää näytä hyvältä. Koska tykkään topista paljon ja halusin saada sen käyttöön kesäksi, niin tässä tapauksessa sain tartuttua toimeen aika pian. Neuloin resorin uusiksi numeroa pienemmillä puikoilla ja nyt se istuu vyötäröltä niin kuin tämmöisen topin kuuluukin istua.

Parin muun neulojan kanssa tuli juttua aiheesta ja joku tunnusti, että tämän tapaisia pikkuvikoja saattaa omastakin kaapista löytyä... Siitäpä tuli mieleen pistää pystyyn haaste: Valmiiden töiden häiritsevät jutut kuntoon.

Haasteen ideana on, että ilmoittaudut mukaan tämän postauksen kommenttiosiossa ja kerrot, mikä työ pitäisi korjata ja miten. Voit myös kysellä vinkkejä korjausprojekteihin, josko minä tai joku muu osaisi auttaa. Ajaksi voisi määritellä vaikkapa kesän yli, eli elokuun loppuun mennessä projektin pitäisi olla valmis. Palkinnoksi saa toisten neulojien tuen/painostuksen oman projektin onnistumiselle ja parhaassa tapauksessa onnistuneen valmiin työn. Osallistujien niin salliessa voin myös esitellä toistenkin onnistuneita korjaustöitä blogissa, jotta saadaan jaettua intoa ja inspiraatiota muillekin. Saatanpa innostua vielä projektin edetessä arpomaankin osallistujien kesken jotakin...

Itse ilmoittaudun haasteeseen mukaan tällä norjalaisneuletakilla, jonka nappilista jäi muuten kelvollisessa takissa liian löperöksi ja siksi takki ei ole päässyt ansaitsemaansa käyttöön kuin muutamia kertoja.

Käsityökirjahaasteen päätös ja arvonta!

Huomasinpa tässä yhtenä päivänä, että itselleni Suureen käsityökirjahaasteeseen asettamani aikaraja on mennyt umpeen. Lupasin tuolloin, että jos puolen vuoden kuluessa en ole edelleenkään saanut tehtyä yhtään mallia jostain kirjasta, niin arvon sen kirjan lukijoitten kesken. Yksi kirja on edelleen säilynyt koskemattomana, joten on tullut aika lunastaa lupaus ja järjestää arvonta.

Muitten kirjojen osalta haaste onnistui, ainakin melkein. Op Art Socksista tein Yaacov-sukat, Uudet pohjoismaiset kirjoneuleet korkkasin Auringonsäihke-sukilla, Puikkomaisterin sukkakirjasta tein Pirkkosukat viime vuonna tekemieni Loistavien niittyjen lisäksi ja Lämpöisiä lapasia ja suloisia sukkia inspiroi Ruusulapasiin. Sukupolvien silmukoista en tähän hätään ehtinyt tehdä mitään uutta, mutta onneksi olin kirjaannut omiin haaste-sääntöihini, että aiemmin tehdyt työt lasketaan. Niinpä kyseisen kirjan edustus turvataan Alahovin sukilla.

Sen sijaan virolaisen Virve Avikin Sukkakirja jäi hyllyyn. Se on 60 kirjoneulemallin kokoelma, jossa ei ole varsinaisia sukkaohjeita, vaan sukan tekeminen on selitetty alussa pääpiirteissään ja loppukirja on täynnä ruutupiirroksia erilaisiin kuvioihin, joita voi sukan varteen laittaa oman suunnitelman mukaan.

Ihan mukava kirja ja kivoja malleja, mutta kun vaan en ole saanut tehtyä. Mutta jospa joku  teistä saisi? Jos arvelet, että tämmöiselle kirjalle löytyisi käyttöä, niin siitä vaan mukaan arvontaan!

Säännöt:
- Jätä kommentti yhteystietoineen tämän postauksen kommenttikenttään, niin olet mukana arvonnassa. Kaikki kommentoineet ovat mukana yhdellä arvalla.
- Aikaa kommentoida on ensi perjantaihin (23.9) keskiyöhön saakka ja suoritan arvonnan sitten ensi viikonlopun kuluessa.
- Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan, mutta postitan kirjan vain kotimaassa.

Onnea arvontaan! :)

Suuri käsityökirjahaaste

Abstrakti-blogin tttintti aloitti käsityökirjahaasteen, jonka ideana on kerätä yhteen kaikki hyllyihin kertyneet käsityökirjat, kuvata ja esitellä ne ja määräaikaan mennessä tehdä jokaisesta kirjasta jokin työ. Aikarajaksi on määritelty 5.9.2016, eli aikaa on puolisen vuotta.

En ole mikään kova kirjahamsteri, mutta haaste tuntuu silti tarpeelliselta, sillä kuudesta neulekirjasta neljä on täysin korkkaamattomia. En ole siis tehnyt niistä vielä yhtikäs mitään, vaikka kirjat ovat hyllyssä lepäilleet jo parisen vuotta tai ylikin. Malleja olen toki katsellut ja ihaillut senkin edestä ja aikomus on ollut tehdä, mutta jotenkin se on jäänyt.

Kirjat ovat tässä:
1. Eva Trotzig - Lämpöisiä lapasia ja suloisia sukkia
2. Virve Avik - Sukkakirja, 60 virolaista kirjoneulesukkamallia
3. Tiina Kaarela - Puikkomaisterin sukkakirja
4. Susan Anderson-Freed - Uudet pohjoismaiset kirjoneuleet
5. Stephanie Van Der Linden - Op-Art Socks
6. Pia Ketola, Eija Bukowski, Leena Kokko, Anne Bäcklund, Sari Suuronen - Sukupolvien silmukat

Nostanpa vielä panoksia omalta osaltani niin, että jos puolen vuoden aikana käy niin, etten saa jostain näistä kirjoista edelleenkään tehtyä mitään, niin lupaan arpoa sen kirjan lukijoiden kesken! (Poislukien Puikkomaisterin sukkakirjan ja Sukupolvien silmukat, joista olen jo aiemmin tehnyt jotain.)

Blogini tarina

Sain Silmukkasatuja -blogin Lankakeijulta Blogisi tarina -haasteen. Kiitos Lankakeiju! :)

Haasteen ohjeet:

1. Haaste on avoin kaikille bloggareille (teema voi olla mikä tahansa). Saat osallistua vasta saatuasi haasteen (ja niitähän voi toki myös pyytää, jos tiedät jonkun saaneen sen).

2. Kirjoita ja julkaise oma tarinasi blogissasi: miten blogisi sai alkunsa, kuinka se on kehittynyt ajan saatossa ja mitkä ovat olleet merkittävimpiä taitekohtia.

3. Haasta mukaa neljä blogia kirjoittamaan oma tarinansa. Mikäli joku kieltäytyy suorilta käsin, voit haastaa jonkun toisen.

4. Muista ilmaista tarinasi yhteydessä linkkeineen päivineen, miltä blogilta sait haasteesi ja kenet haastat mukaan.
5. Mikäli olet instagramissa, käy halutessasi lisäämässä jonkin kuvasi yhteyteen tagi #blogisitarina. Näin kaikki Instagramissa olevat bloggarit näkevät, kenen kaikkien blogeissa nuo tarinat ovat nähtävillä.

Blogini tarina

Aloitin bloggaamisen toukokuussa 2013. Niihin aikoihin työpaikallani oli juuri lopettanut kaksi vanhaa työkaveria, jotka olivat olleet siihen asti parhaat "käsityökaverini", eli ne ihmiset, joiden kanssa olin tottunut käsityöaiheista juttelemaan päivittäin. Heidän lähtiessään koin jääväni tyhjiöön, kun ei ollut enää päivittäistä itselleni tärkeän aiheen juttukaveria, vaikka muuten kivat työkaverit onkin. Olin seurannut monia käsityöaiheisia blogeja jo pitkään, mutta ajattelin, etten itse osaa blogata enkä osaa oikein valokuvatakaan. Jostain se rohkeus innostuksen rinnalle sitten kuitenkin löytyi. Ensimmäisessä postauksessa esittelin menneen talven kirjoneulesukkia, mm. alla olevat kettu-polvisukat. Alkuun bloggerin käyttö tuntui olevan bloggaamisen suurin haaste, mutta kyllä me ollaan kavereiksi tultu.

Olin blogin alkuvaiheessa kovasti innostunut juuri kirjoneuleista, koska se oli tuolloin itselleni uusi aluevaltaus käsitöiden saralla. Tykkään edelleenkin kirjoneuleista tosi paljon. Ekana vuotena syntyi mm. mansikkasukat...

... ja norsusukat...

 ... ja kun sukkien lisäksi huvitti välillä tehdä jotain muutakin niin tein mm. lorupussin.

En ole koskaan ollut suoraan ohjeesta tekevää sorttia, vaan usein olen päätynyt soveltamaan valmiita ohjeita jollain lailla. Pikkuhiljaa olen uskaltautunut tekemään juttuja ihan ilmankin ohjetta, kuten vaikkapa tämä virkattu tunika.

Olen myös kirjoittanut muutamia omia ohjeita, ensimmäinen taisi olla kuvallinen ohje lapsen leikkikruunuun. Se on toistaiseksi ainoa ohje, jonka olen ladannut ravelryynkin. On ollut mukava saada palautetta, että kruunu on ohjeella onnistunut - joku suomea taitamatonkin on kertonut saaneensa kuvallisen ohjeen perusteella  kruunun tehtyä.

Suunnittelija-yhteistyöstä täytyy mainita viiksisukat, jotka tein tuolloin 7-vuotiaan veljentyttäreni piirroksen perusteella. Suunnitelma oli mielestäni tosi hieno ja sukkien toteutus onnistui ihan piirroksen mukaisesti.

Seuraavan vuoden kohokohtia oli ainakin osallistuminen Novitan ja Fazerin järjestämään karkkineulekilpailuun Novitan pyynnöstä. Vaikka en kilpailussa sijoittunutkaan, niin olin omiin lemppari-lakusukkiini tyytyväinen.

Novitan kanssa yhteistyö jatkui heidän sponsoroidessaan palkinnon blogiarvontaan, jossa äänestettiin kivoimpia Novitan langoista neulottuja sukkia. Äänestyksessä lukijoiden suosikkisukiksi nousivat Trio-jäätelösukat, joihin liittyvä blogipostaus onkin blogin kaikkien aikojen luetuin postaus sen kerättyä reilut 11 000 kävijää.

Pari muuta paljon luettua postausta liittyy suosittuihin minion-hahmoihin. Aiheen tiimoilta virkattu pehmolelu sekä pahis-minionpipo ovat olleet kuukaudesta toiseen luetuimpien listalla.

Joulukuussa 2014 pidin blogijoulukalenteria, jonka tiimoilta toteutin 24 helppoa ja nopeaa virkkaustyötä ja kirjoitin niihin ohjeet. Näin jälkeenpäin ajateltuna projekti oli suuruudenhullu; selvisin siitä, mutta en kyllä lähde ihan vastaavaan toiste.

Blogi on antanut käsityöharrastukseen uutta mm. siten, että se on haastanut ylittämään itseään ja opettelemaan uusia taitoja. Olen mm. tehnyt pari hienoa villatakkia...

... ja villapaidan...

...opetellut tekemään sormikkaat...

... kirjailemaan neuleeseen silmukoita jäljitellen...

... ja neulomaan pitsihuiveja...

... virkannut itselleni kesäkengät...

... ja osallistunut piponsuunnittelukilpailuun, josta voitin palkinnoksi kassillisen lankaa ja monta kiloa jäätelöä. (Tähän olen muuten luvannut kirjoittaa ohjeen, yritän pipokelien tullen muistaa.)

Olen olosuhteiden pakosta oppinut edes hiukkasen luontevammaksi ennen niin kiusallista kameran edessä olemista...

... ja kameran takanakin olen omasta mielestäni kehittynyt huimasti näiden runsaan kahden vuoden aikana. Nykyisin töiden valokuvaaminen ei ole enää tylsää pakkopullaa, vaan kuvaamistakin kohtaan on kasvanut innostus.

On ollut hauskaa uskaltaa toteuttaa hulluilta ja hassuiltakin tuntuneita ideoita ja rohkeus on ajan myötä myös kasvanut. Vaikkapa nyt taannoin virkattu Frida Kahlo nukke. Ja mahtavaa on ollut myös saada omista jutuista lukijoilta kivaa ja rohkaisevaa palautetta!

Kaikkein parasta bloggaamisessa on varmaankin ollut tutustuminen sen kautta uusiin ihmisiin; toisiin bloggareihin sekä lukijoihin. Blogiharrastus on tarjonnut foorumin jutella omista ja toisten käsitöistä muiden asiasta innostuneiden kanssa. Olen innostunut mukaan yhteisiin juttuihin, joihin en taatusti olisi ennen uskaltautunut, kuten nyt vaikkapa viime talven joulukalenterivaihto ja tämän kesän Tour De Sock -kilpailu.

Tässä siis lyhyesti minun blogini tarina. Ja mukaan pitäisi vielä haastaa neljä blogia.

Haastan mukaan neljä Tour De Sock -kisan joukkuetovereiden blogia, eli:
- Majaillaan blogin Mirellan
- Villasukkavuosi -blogin Marjaanan
- Neuleet ja virkkuut -blogin Heffaklumpenin
- Lähti Lapasesta -blogin Tainan ja Tarjan

Toukokuun tähtihetket

Tour De Sockin seuraavan ohjeen julkaisua odotellessa oli aikaa vähän muistella toukokuun blogi- ja käsityötapahtumia. Valmistuneita töitä oli: yksi hartiahuivi, yksi pipo, kahdet sukat, villapaita, kengät sekä yksi minityö eli pieni pussukka kokoontaitettaville saksille.

Toukokuussa järjestin arpajaiset blogin kaksivuotispäivän kunniaksi. Satunnaislukugeneraattori arpoi 71 osallistujan joukosta voittajaksi Maikin Kontin Maikin. Lisäksi sain tilaisuuden arpoa osallistujien kesken toisen yllätyspalkinnon Nappi ja nuppi -verkkokaupan lahjoittamana ja sen voitti Anne Turunen.

Osallistuin jätskiaiheisella pipolla hauskaan Lentävän Lapasen ja Kolmen Kaverin Jäätelötehtaan järjestämään pipokilpailuun ja piponi voitti raadilta tyylikkään ja taidokkaan pipon tittelin. Voittona oli tietysti lankaa ja jäätelöä. :) Myöhemmin sain kuulla piponi voittaneen myös äänestyksen yleisön suosikista, mikä oli tietysti ihan erityisen huippua! (Palkintona lahjakortti lankakauppaan, jonka sain heti tehokkaasti kulutettua...) Nöyrät kiitokset kaikille pipoani äänestäneille!
Ohjettakin voittopipoon on jo ehditty pyydellä ja olen saattanut jotain sellaista vähän mennä lupaamaankin...

Kuun alkupuolella osallistuin Lentävän Lapasen järjestämälle Virkatut kesäkengät kurssille, jolla oli huippuhauskaa. Kurssin lopputuloksena syntyi mukavat kesäiset espadrillos-tyyppiset kengät.

Toukokuussa sain Omin pikku kätösin -blogin Heidiltä ihanan ilahdutuspaketin Tipulassa-blogista alkaneen Ilahduta bloggaajakaveria -haasteen tiimoilta. Ilmottauduin mukaan Heidin Hullutuksia -blogin Kesäkassivaihtoon. (Johon liittyen sain jo tällä viikolla kesäkassi-lähetyksen huippunopealta pariltani!) Oma kassini on vielä tekovaiheessa, mutta valmistuu varmasti heinäkuun alkuun mennessä, jolloin on kassin viimeinen lähetyspäivä. Silmukan ytimestä -blogin lempivärihaasteeseen osallistuin lempiväri-Linialla.

Sitten vielä kiusallinen osuus, nimittäin lankalaihis... Olen tässä kuussa ostanut lankaa ihan riittävästi (mutta en mitään, mikä ei olisi ehdottoman ihanaa) ja noiden muutamien lankapalkintojen myötä saldo on noussut sen verran plussalle, etten kehtaa edes laskea... Joten tein sellaisen nolon päätöksen, että jättäydyn pois koko haasteesta. En nyt jaksa ottaa tämmöisestä asiasta elämään ylimääräistä stressiä, vaan suhtaudun tähän jatkossa sitten vaikka keräilyharrastuksena. ;)

No niin, ja nyt sitten seuraavan TDS-etapin pariin!

Ihanasti ilahdutettu :)

Omin pikku kätösin blogin Heidi haastoi minut mukaan Tipulassa -blogista alkaneeseen ilahdutushaasteeseen. Laitoin omat pienet ilahdutuspostini matkaan jo aiemmin ja eilen sitten saapui Heidin ilahdutusyllätys minulle. Ja voi millainen yllätys! Paketillinen ihania juttuja, jotka saivat tosiaan hymyn nousemaan korviin asti:

Ja vielä iloisen kirjavat Peppi Pitkätossu -villasukat täsmälleen sopivan kokoisina! Pidin näitä eilen niin pitkään kuin pystyin (oli aika lämmin päivä) ja tulen varmasti pitämään jatkossakin!

Oli myös hauskaa, että paketti saapui juuri eilen, blogin syntymäpäivänä; vähän kuin olisin saanut synttäripaketin :) Kiitos Heidi ylenpalttisen ihanasta ilahdutuksesta! <3

Ilahduta bloggaajakaveria

Monissa blogeissa onkin jo näkynyt kiertämässä tämä Ilahduta bloggaajakaveria -haaste, joka on alunperin lähtenyt liikkeelle Tipulassa -blogista. Heidi Omin pikku kätösin -blogista haastoi mukaan myös minut. Kiitos Heidi!

Haasteen säännöt:

- Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (päätät itse määrän). Jos haluat, ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää postauksessa!

- Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!

- Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia. :)

 

Olen miettinyt tässä pari päivää, että miten ihmeessä osaan valita järjellisen määrän haastettavia, kun ihan heittämällä tulee mieleen yli kymmenen lemppariblogia! Päädyin tällä kertaa näihin kahteen:

 

Haastan mukaan

Silmukkasatuja -blogin Lankakeijun. Blogi on täynnä todella taidokkaita, huolellisesti toteutettuja ja viimeisteltyjä neuletöitä. Erityisesti nyt parin ekan villatakkini kanssa painiskellessani olen kiinnittänyt huomiota, että Lankakeijun villapaidat ja takit näyttävät aina istuvan päälle todella hyvin. Mulle on myös jäänyt mieleen, että löysin Silmukkasatuja -blogin näiden lapasten kautta, joita äänestin kyseisessä lapaskilpailussa.

Enyan Willa -blogin Enyan, joka kirjoittelee blogiaan talvisin Fuengirolan lämmöstä käsin. Kuulostaa ihanalta elämältä, paistatella Espanjan auringon alla ja neuloa siinä samalla villasukkia ja lapasia! Enyan blogista voi löytää todella upeita ja taidokkaita kirjoneuletöitä ja hyvin usein huomaan hänen toteuttaneen samoja malleja, joihin olen itsekin iskenyt silmäni.

Nyt on siis haaste heitetty, lähdettekös mukaan? :)

Elokuussa ahkeroitua

Elokuussa olen saanut paljon aikaiseksi. Käsityöinnokkuutta on paljonkin edistänyt osallistuminen JYH:iin eli Jouluyön hullutukseen. Ravelryssa tapahtuva tempaus toimii siten, että juhannuksesta elokuun loppuun aloitetaan 20 käsityötä, joiden on jouluyöhön mennessä oltava valmiina. Nyt on aloitusaika loppunut ja sain tavoitteen mukaisesti määräaikaan mennessä 20 työtä aloitettua, 13 työtä on jo valmiinakin.

Elokuussa valmistui yhteensä 10 käsityötä. Tein Taika-Tuhkimo-lelun, kaksi pyyhettä, kahdet sukat, sormikkaat, kynsikkäät, rahakukkaron, kalenterin kannet sekä kolme pientä lammas-ornamenttia (lasken nämä nyt kuitenkin yhdeksi työksi).

Ja JYH:issä yksinään ei suinkaan ollut meikäläiselle tarpeeksi haastetta, sillä osallistuin elokuussa myös KnitCrochenatorin värihaasteeseen, Neuloosi vs. Purkoosi -blogin Hyvä kiertämään -haasteeseen sekä Villaa ja lankaa -blogin Villaiseen haasteeseen. Haasteellinen kuukausi siis!

Elokuussa suosi myös arpaonni. Riinun käsin -blogissa oli arpajaiset neljän vuoden kunniaksi ja voitin 20€:n lahjakortin Sashopiin. Jos harrastaisin enemmän ompelua, niin menisin ihan sekaisin tuosta kaupasta, sillä nuo Sari Ahokaisen suunnittelemat kankaat on todella ihania! Mutta koska en ole kovin innokas ompelija, niin käytin arpajaisvoittoni valmiisiin tuotteisiin. Tilasin tytölle ponitunikan ja pipon. Kuva on otettu silloin, kun vielä tarkeni lyhythihaisessa eikä pipoa voinut vielä ajatellakaan. Kiitos Riinu ja Sashop! :)

Syyskuu on aluillaan ja niin myös Sukkasato, jota keräilen tänä syksynä Perunalaariin. Ensin pitää muutama JYH-työ vielä viimeistellä, ennen kuin pääsen tosissaan mukaan sadonkorjuuseen.

Ja sitten vielä: olen todella iloinen ja otettu siitä, että blogille on ilmoittautunut niin monta uutta lukijaa. Kiitos teille kaikille mukanaolosta, niin uusille kuin vanhoillekin lukijoille! Sadan lukijan rajapyykki ei ole enää kaukana ja sen kunniaksi täytyy sitten kyllä jo pistää pystyyn arvonta!

Oikein mukavaa syksyn alkua jokaiselle! :)

Lampaat

Löysin mukavan oloisen Pardon my Chaos -blogin ja sieltä hauskan virkatun lampaan ohjeen. Koska olin juuri käynyt jämälankavarastoa läpi kriittisellä silmällä ja lajitellut sieltä aika ison kasan lankoja lahjoitettavaksi päiväkotiin, niin muistin elävästi, että mulla on tuollaista käsittelemättömän lampaanvillan oloista lankaa jäljellä jonkin verran peräti kahta eri väriä. Tuumasta toimeen.

Virkkasin lampaan...

... virkkasin kolme...

Tässä vaiheessa pysähdyin miettimään sitäkin, että mihin näitä tarvitsee. No ei mitään hajua, mutta vaihtoehtoja on monia. Näistähän vois tehdä vaikka heijastimia, joulukoristeita, mobilen, rintakoruja, askarrella kortteja, ommella johonkin koristeeksi... Tai ripustaa vaan sängyn viereen, että jos tarvitsee joskus laskea lampaita. :)

Ohjeesta poiketen tein pieniä lampaita, sillä pylväiden sijaan virkkasin nämä kiinteillä silmukoilla. Kokeilin pylväillä tehtyjäkin, mutta niistä tuli minun makuuni turhan isot. Eli nämähän onkin oikeastaan karitsoja.

Osallistun tällä työllä Villaa ja lankaa -blogin Villaiseen haasteeseen.

Muutin muuten blogin ulkoasua. Onkohan tää nyt liian radikaalisti erilainen? Olen pitkään ollut kyllästynyt siihen edelliseen mallipohjaan, mutta uutta tarpeeksi oman oloista oli vaikea keksiä. Pitää nyt makustella tätä.