Mallina edelleen Erin Kate Archerin Cancun boxy lace top, johon tein samat muokkaukset kuin omaan paitaani. Aloitin siis olkasaumasta väliaikaisella aloituksella ja neuloin ensin molemmat yläkappaleet kainaloiden korkeuteen, sen jälkeen yhdistin etu- ja takakappaleen ja jatkoin työtä pyörönä. Tunikahihat muodostuivat kaventamalla nopeaan tahtiin silmukoita kainaloiden alta. Yksi pitsiosioista ei onnistunut pyörönä, joten sen ajaksi siirryin tekemään työtä tasona ja ompelin lopuksi pienen pätkän sivusaumaa, joka oli jäänyt auki.
Koosta tuli sopiva puhtaasti arvaamalla, tyyliin "vähän pienempi kuin omani". Oli jouluaattona kiva nähdä, että arvaus oli onnistunut hyvin.
Tätä tämä nyt alkaa näköjään suvun lasten kanssa olemaan, että kaikki toivovat mustaa ja harmaata. Ja siinä vierähtänee muutama vuosi.
Muutama vuosi on sitä mustaa kautta sitten värit alkavat vähitellen palata nuorillekin. Hieno paita.
VastaaPoistaSitä odotellessa... Vanhin tytär on 21v ja hänelle saa jo tehdä muitakin värejä. :)
PoistaHauska pusero. (: Itselläni meni teinivuosina niin päin, että mitä järkyttävämmän värinen ja mitä enemmän värejä, sitä parempi. Paitsi pinkkiä ja sinistä en voinut sietää, en yhtään. Mustastakin toki tykkäsin, mutta kyllä ne värit oli se juttu, räväkkää piti olla. Nyt olen vähän "rauhoittunut" mutta kyllä tuo vaatekaappi edelleen aika värikylläinen on. :D Paitsi, että sinistä ja pinkkiä on edelleen aivan minimaalisesti, vaikka vähän olen jo ehdottomuudessani periksi antanut... ;)
VastaaPoistaVoi kun meilläkin olisi tuon tyyppisiä nuoria, tykkään nimittäin tehdä värikkäitä juttuja. En ehkä sitten ole paras niitä käyttämään kyllä itsekään.
Poista