Näytetään tekstit, joissa on tunniste hattu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hattu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. tammikuuta 2017

Hattu Downton Abbey-fanille

Viime syksyn paras tv-sarja oli Downton Abbey. Aikaansa seuraavat ihmiset olivat tietysti katsoneet sarjan jo paljon aikaisemmin, mutta me löysimme sen vanhimman tyttäreni kanssa vasta syksyllä. Katselimme muutamassa kuukaudessa koko kuuden tuotantokauden mittaisen sarjan. Voi miten ihana se mennyt maailma olikaan! Vaikka tietysti rehellisesti on sanottava, että olihan siinä maailmassa paljon sitä vähemmänkin ihanaa puolta kaikkine luokkaeroineen ja kunniasääntöineen - mutta toisaalta; se loisto, ne puvut, se tyyli!


Tytär halusi talveksi Downton Abbey -tyylisen hatun. Toive esitettiin nykyajan tyyliin WhatsApp- viestin muodossa valokuvalla varustettuna ja tietysti ilman ohjetta. Löysin suuntaa antavaksi ohjeeksi Garnstudiolta kesäisen lierihatun ohjeen, jonka oli siis todellakin erittäin suuntaa antava, koska hattu oli kuitenkin lopulta vähän eri tyyppinen ja lankakin oli eri paksuista. Ostin langaksi jotain halvinta mahdollista markettilankaa, koska olin melko epävarma projektin onnistumisesta. Olisko se ollut RedHeart Softia ja käytin sitä kaksinkertaisena.


Hattu eteni vanhalla kunnon virkkaa-purkaa-virkkaa -menetelmällä. Eli silloin aina virkkasin, kun tytär ei ollut paikalla ja sitten taas purkasin, kun hän tuli käymään ja sovitti. Kyllä siitä lopulta ainakin vähän Downton Abbeyn tyyliä muistuttava tuli, tosin en ole varma käyttäisikö tätä Lady Mary vai alakerran palvelustyttö, mutta sitä aikaa kuitenkin. :)

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Ihanin pipo

Äiti toivoi joululahjaksi pipoa. Semmoista, jota voi käyttää "aina". Eikä sen kummempia kriteerejä. Minusta on vaikeaa tehdä sopivaa pipoa toiselle, mutta kun oma piponi vaikutti äitille sopivan kokoiselta, niin uskalsin lähteä yrittämään käyttämällä omaa päätä mallina.


Ohjeeksi valitsin aivan mielettömän ihanan pipomallin, Eliza Jarvin as the leaves begin to fall. Lankoina on harmaa Handun Minimerino (luultavasti, vyötelappu oli hukkunut) ja syksyn lehtien väreihin liukuvärjätty Zauberball. Noudatin ohjetta täsmälleen, paitsi joustimen osalta, josta tein ohjetta löysemmän. Kuvion ohje on totaalisen upea, en voi edes tarpeeksi hehkuttaa miten ihana se on. Kavennukset ovat osa kuviota ja juuri se tekee tästä mielestäni niin hienon.


Piposta tuli ihan täydellinen; voin jopa sanoa, että se on omasta mielestäni yksi kauneimmista koskaan neulomistani asioista. Harmaa pohja ja liukuvärjätty kuviolanka sopivat malliin upeasti ja pipo istuu päähän juuri sopivasti. Siis sekä minun että äitin. Ja myös tyttäreni, joka toimii kuvissa mannekiinina. Luulenpa, että näitä on tehtävä vielä kaksi lisää!

torstai 3. heinäkuuta 2014

Kevyt pipo merituulen tuiverrukseen

En ihan kehtaa tituleerata tätä kesäpipoksi; se on sentään suurimmaksi osaksi villaa. Mutta ei se yhtään liian kuumalta tuntunut tänään, kun meren äärellä Korkeasaaressa kävi vimmattu tuuli ja tuiverrus, vaikka päivä muuten olikin aurinkoinen. Voisi siis ehkä sanoa, että kesäpipo tuuliseen kesäpäivään meren rannalla.


Malli on Tanis Lavalleen Trench Hat Ravelrysta. Mun hatusta tuli vahingossa vähän alkuperäistä mallia lyhyempi johtuen ohuemmasta langasta ja puikoista. Muistin seikan aloitusvaiheessa ja tein hattuun yhden mallikerran neuvottua enemmän, mutta kavennuksiin päästyäni oli jo autuaasti unohtanut koko jutun. En sitten kuitenkaan viitsinyt alkaa korjaamaan valmista työtä, kun tykkään tästä näinkin.


Lanka: vaalean ja grafiitin harmaa Novita Nalle sekä vaalean ja tumman liila Novita Wool.
Puikot: 3,5 kokoinen lyhytkaapelinen pyöröpuikko (ohjetta ohuempi ihan vaan siksi, etten löytänyt paksumpaa) sekä kavennuksissa vastaavan kokoiset sukkapuikot.
Fiilis: Uskon, että tulen käyttämään tätä, mutta pitäiskö silti tehdä vielä se pidempikin versio... Kuviosta tykkään tosi paljon, joten se päätyy varmasti vielä johonkin muuhunkin käsityöhön.


Ja lopuksi vielä kuva aiemmin postatusta kirjovirkatusta laukusta, joka oli retkellä mukana. Ei tämäkään mikään hullun hyvä kuva ole, mutta ehkä vähän parempi kuin edelliset. Ensimmäinen käyttökokemus laukusta oli mukava; laukku on tarpeeksi iso pitääkseen sisällään tavanomaisten käsilaukkukamojen lisäksi myös vähän varavaatteita ja käsityön.


Tämä pipo on ensimmäinen valmistunut JYH2014-työni. Aloitettuna on jo neljä muutakin työtä: villatakki itselleni, Maaria-sukat, Meadow Grass -hartiahuivi sekä puuvillatakki pikkutytölle.