Craspedia sukat

Craspedia sukat ovat amerikkalaisen Andrea Mowryn suunnittelemat sukat, joiden ohje löytyy 52 x Villasukat -kirjasta. Näyttää ohje löytyvän nyt maksullisena netistäkin, mutta kirjanhan toki saa lainattua vaikka kirjastosta, jos ohjeen hinta tuntuu suolaiselta. Ja kaupan päälle kirjassa on ne kaikki muutkin sukkaohjeet! Kirja on minun makuuni todella ihana (en ole ostanut omaksi, mutta olen pariin kertaan lainannut kirjastosta). Tykkään ajatuksesta kerätä mallit useilta suunnittelijoilta, näin saadaan mukavan erilaisia malleja samaan kirjaan.

 

Craspedia on yksi kirjan kauneimmista malleista (siis makuasioitahan nämä on, mutta tämä on lahjomaton mielipiteeni). Sukat neulotaan varpaista varteen. Etupaneelin pampuloihin on ohjeessa kaksi vaihtoehtoista tekotapaa; virkattu ja neulottu. Omat pampulani tein neulomalla ja niistää tuli huomattavasti litteämmät kuin ohjeen mallisukissa, joiden pampuloiden oletan vastaavasti oleva virkatut. (Taikka sitten jotenkin ihan super-löysällä käsialalla tehdyt.) 

Lankana Handun perussukkis, joka aina vaan on ihana lankojen aatelinen.

Ruusa-sukat

Sukka-Finlandian kilpailuosuus päättyi viime lauantaina, kun viimeinen varsinainen kisaetappi saatiin päätökseen. Maaliin pääsi uskomaton määrä kauniita sukkapareja! Perinteiseen tapaan kilpailuun kuuluu tänäkin vuonna varsinaisten kilpailusukkien jälkeen julkaistava bonusohje, jonka parissa saa kaikessa rauhassa ilman paineita himmailla vauhtia kovan kisasuorituksen jälkeen ja vain nautiskella neulomisesta.

 

Ruusa-mallin varteen kuuluu myös hauska napin lävitse pujotettu nyöritys, joka minun sukistani toistaiseksi puuttuu.

Testineuloin Henni Stormin suunnittelemat Ruusa -sukat alkuvuodesta. Tämä oli monen haasteellisen kisamallin jälkeen rentoa neulottavaa, joten se on omiaan jäähdyttelymalliksi. Ruusat neulotaan varresta varpaisiiin ja kantapää on tavallisen lappukantapään ranskalainen muunnos. Palkkiraidoitus ja palmikkokuviointi pitävät neulomisen mielenkiintoisena.

Käytin Ruusa-sukkiin aiemmin neulotuista sukista jääneitä Spøtin jämiä. Tämä oli kiva malli yhdistellä värejä ja jämälangat oli helppo hyödyntää, koska jokaista väriä tarvitsi vain melko pienen määrän. Nätti ja mukava malli, oikein tervetullut lopetus haasteelliseen kisaan.

Sukkalaatikossa kaikki tänä vuonna neulotut sukat lukuunottamatta Roihuja, jotka ovat jo päätyneet käyttöön. Laatikko tuli täyteen, joten pitää varmaan hankkia toinenkin!

Sukka-Finlandia alkaa Roihuten

Sukka-Finlandia neulontakisa alkoi tänäaamuna, kun ensimmäinen varsinainen kilpailuohje julkaistiin klo 8.00. Ensimmäisen etapin malli on nimeltään Roihu ja sen on suunnitellut Outi Montonen. Testineuloin S-koon, kisaan minimivaatimukseksi asetettiin M-kokoinen sukka.

Roihu on intensiivistä ohjeen seuraamista ja keskittymistä vaativa palmikkomalli, joka neulotaan varresta aloittaen ohuella fingering-vahvuisella sukkalangalla. Kantapää on yhdenlainen Fleegle-kantapään versio. Ohje on kirjoitettu magic loopille, mutta itse tein sukat tavalliseen tapaani sukkapuikoilla.

Voin muuten paljastaa, että aloitin testineulomaan sukkia marraskuussa ja sain viimeisen valmiiksi tänä aamuna.Olkoonkin, että välissä piti neuloa monta joululahjaa ja siksi toisen sukan valmistuminen jäi muutamaksi viikoksi vaiheeseen, niin kyllä nämä omat neulomiseen kuluneet ajat aina saa ajattelemaan nopeuskisan voittajia suurella kunnioituksella!

Ohjeessa on langaksi suositeltu esim. Handun perussukkalankaa. Omat sukkani neuloin Regia Merino Yak -jakkisukkalangasta, johon olen viime aikoina ihastunut oikein tosissaan.

Yhteen kietoutueet

Tänään alkoi Sukka-Finlandia kilpailun lämmittelykierros. Se tarkoittaa sitä, että ensimmäinen ohje julkaistaan, mutta tällä etapilla ei vielä varsinaisesti kisata nopeudesta. Joulunaika halutaan rauhoittaa jouluvalmisteluille, mutta jos kaikki joululahjat ei ole vielä keksittynä, niin nämä ehtii hyvin vielä jouluksi pakettiin. Varsinaiseen kilpailuun ehtii ilmottautua loppiaiseen saakka ja sen jälkeenkin, jos ei aio kisata joukkueessa ja tosissaan.

Airi Keränen ja Sari Passi ovat yhdessä suunnitelleet tämän molempien ensimmäisen sukkamallin. Mallin nimi on Yhteenkietoutuneet. Kärjestä aloitettavassa mallissa kieputellaan palmikoita, virkataan pampuloita ja väliin tehdään yhdenlainen versio tiimalasikantapäästä. Sukansuulle virkataan monivärinen reunus. Oikein hauska malli, jossa kokeneellekin neulojalle saattaa tulla joku uusi tekniikka vastaan.

Omat sukkani ovat ohjeen julkaisuhetkellä jo valmiina, koska olin mukana testineulomassa niitä. Ihastuin malliin ensisilmäyksellä, erityisesti noihin super-söpöihin pampuloihin! Langaksi valitsin Handun Paksukkiksen ja pampuloissa yhdistin jotain fingering-paksuista sukkalankaa samanväriseen mohairiin. Reunuksessa on edellä mainittujen lisäksi KlompeLompe Spøttiä.

 

Minulta on jo kysytty, miltä pampulat tuntuvat kengän kanssa enkä osaa vastata, sillä en ole vielä kokeillut, mutta arvelen että nämä sukat ovat parhaimmillaan sisäkäytössä. Ja kyllähän sellaisia sisäsukkiakin ihmisellä kannattaa olla. Näin sievät sopii hyvin mekon kanssa käytettäviksi. :)

Sokerilla huurrettuja luumuja

Viime vuoden loppupuolella nuorimmalla tyttärelläni oli pianoläksynä Pähkinänsärkijäbaletista tuttu The Dance of the Sugarplum Fairy. Hän harjoitteli sitä musiikkiopiston joulukonserttia varten, joten nuo sävelet tulivat tosiaankin meille tutuiksi.

Suomeksihan tanssin nimi on käännetty Sokerikeijun tanssi ja vasta nyt kuunnellessani tätä tuttua kappaletta monia kertoja aloin miettiä alkuperäistä nimeä, Sugarplum Fairy eli Sokeriluumukeiju. Tosiaan, silloin Pähkinänsärkijän aikoihin sokeroidut luumut olivat lasten herkkua, kun karkkivalikoimaa ei samaan tapaan ollut kuin nykyisin.

Siitä sai inspiraationsa tämän mallin kuvio. Makeishaltijattaren maassa luumut kasvavat tietysti sokeroituina suoraan puissa.

Alkuun ajattelin, että idea pulleiden nyppyjen muodostamista luumuista sukissa on epäkäytännöllinen, koska eihän niitä voi pitää kenkien kanssa. Sitten keksin, että sukkiin voi tehdä taittovarren, jolloin luumupuun oksa nyppylöineen taitetaan kengän päälle.

Musiikin lisäksi toisena inspiraationa toimi lanka, nimittäin ihanan ihana KlompeLompe Spøt, johon ihastuin testineuloessani siitä Kattia kanssa -sukkia. Utuiset herkät värit ja pehmoinen tuntuma sopivat ajatukseeni unenomaisesta tunnelmasta, jota Päkinänsärkijäbaletissa tietysti pitää olla koska kyseessähän on unimaailma. Samaa pehmeää utuisuutta hain myös huurreluumuihin yhdistämällä tavallisen fingering-sukkalangan rinnalle kulkemaan mohairlangan.

Niin syntyi tämä malli, jota alunperin kutsuin mielessäni nimellä The Dance of the Sugarplum Fairy. Myöhemmin totesin, että se nimi ehkä sopii englanninkieliseen versioon, mutta suomeksi käännös ei toimi. Instagram-kuvan perusteella ehdotettiin nimeämistä kuurassa olevien puolukoiden tai herkän vanamon mukaan. Molemmat ovat kauniita mielikuvia ja sinänsä sopivia, mutta eivät liity alkuperäiseen ajatukseeni sokerin huurruttamista luumuista ja luumupuun oksasta.

Lisäksi tähän kevääseen tuli tämä korona-tilanne... aloin miettiä jotain sen suuntaista, että nythän kaikilla on katse loppukesässä; toive, että sitten oltaisiin  paremmalla puolella tästä kaikesta. Ja silloinhan luumupuut juuri tekevät hedelmää. Jotenkin tämä malli mielessäni on alkanut juontua siihen kaipuuseen. Loppukesän odotus tai jotain sen suuntaista.

Jos teille näitten mietteitten pohjalta tulee hyviä nimiehdotuksia tälle mallille, niin antakaahan ihmeessä kuulua! Voin vaikka palkita sopivan nimen keksijän jotenkin. :)

Jos joku jaksoi lukea tänne saakka, niin vielä yksi asia; mallia on parhaillaan testineulomassa yksi henkilö, mutta olisi kiva saada joku toinenkin testaamaan, sillä kokoja on kaksi. Tai vaikka parikin ihmistä voisi testata. Eli jos kiinnostaa niin ottakaa yhteyttä sivupalkissa näkyvään sähköpostiosoitteeseen. :) Muoks. Testineulojia löytyi jo, kiitos paljon mielenkiinnosta! ❤

Rauta-aika

Rauta-aika on yksi Katse kantapäihin -kirjan kauneimmista malleista. Kuvio alkaa kärjestä palmikonkierroin toteutettuina kohokuviona ja jatkuu kekseliäästi varteen samankaltaisena kuviona, mutta kirjoneuleena.

Tämä pari on neulottu tämän vuoden alussa testineuleena kirjaa varten. Annan omia sukkiaan varten valitsemat värit olivat niin upeat, että oli pakko valita lähes samat. Punainen on Lanitium Ex Machinan Basic Sockia ja valkoisesta en enää muista (nuo valkoiset kun on kaikki niin samannäköisiä).

Joskus käy testineulojallekin kämmi. Tässä olen tehnyt molemmat sukat samanlaisiksi, vaikka ohjeen mukaan niistä olisi pitänyt tehdä peilikuvat. Ei tämä kuitenkaan vaikuta muuhun kuin palmikonkiertojen ulkonäköön (eli kiertymissuuntaan), joten ei ole käytön kannalta vaarallista. ;)

Pienenä yksityiskohtana: katsokaapa noita pieniä palmikkoja kantakiiloissa. Itseäni viehättää neuleohjeissa erityisesti tällaiset erikoisjutut, joita ei taatusti olisi muuten tullut mieleen tehdä.
Aivan upea sukkamalli Annalta taas tämäkin!

Accio

Tourin viides sukkapari on nimeltään Accio. Sen on suunnitellut Heidi Nick, jonka kynästä oli myös viime vuotisen kilpailun I Remember it Again -malli. Aikamoista vääntämistä ja kääntämistä taas, ehkä tällä kertaa vähän liikaakin. Moneen suuntaan kiemurtelevien nauhojen ja palmikoiden lisäksi sukkiin neulottiin helmiä. Olisi saanut laittaa vielä useamman värisiä helmiä, mutta itse halusin yksinkertaistaa edes sen yhden seikan minkä voin.

Jotenkin sitä toivoisi, että suunnittelija osaisi valita eri suunnitteluelementtien väliltä. Kierrettä ja pyörrettä kuitenkin riittää ja kärjessä kuvio yllättäen loppuu aika töksähtäen keskellä jalkapöytää. Näissä sukissa parasta onkin takaosa, jossa kuvio ei hajoa moneen eri suuntaan. 

Mutta vaikkei lopputulos nyt omaan silmään mikään tyylikkyyden huipentuma olekaan, niin oli näiden neulomisessa se palkitsevuus, että sai selätettyä hengästyttävän monimutkaisen ohjeen - hankalasta haasteesta selviäminen saa toki aina mielen hyväksi.

Neulomisnautintoa lisäsi ihana lanka, joka on Rva Silmusolmun käsinvärjättyä Villa Sukkista värissä meirami. Helmet on niitä samoja, joita käytin edellisen postauksen Ruusujuuri -sukissa. Itseasiassa nyt pienen ajan kuluttua hengästyttävän tuntuisesta neulomisprosessista sukat näyttävät jopa ihan hyviltä ja paljolti kiitos siitä kuuluu juuri langalle.

Tour De Sockin viides etappi jäi osaltani viimeiseksi ja niin monen muunkin osalta. Jos nyt laskin oikein, niin vain 35 osallistujaa yli tuhannesta sai kuudennen etapin sukat valmiiksi määräajassa. Aika moni ei edes aloittanut koko sukkia, sen verran vaivalloiset ja rumat sukat oli kyseessä. (Joko vaivalloiset tai rumat olisivat vielä menetelleet, mutta molemmat yhdessä oli liikaa.) Itse kuuluin tähän valtajoukkoon, jolla Tourin tunnelma lopahti viimeisellä etapilla. Lentävän Lapasen tiimissä on kuitenkin monia, joilta viimeisetkin sukat syntyivät, joten ylpeänä siipeilijänä kuulun tähän joukkueeseen.

Päättämättömyyttä

Tour De Sockin kolmas etappi tarjosi ohjeen nimeltä Indecisions. Nimi viittaa päättämättömyyteen ja suunnittelija Adrienne Fong kertookin mallin esittelyssä, että malliin on yhdistelty niin monia suunnitteluelementtejä juuri siksi, ettei ole osattu päättää niiden väliltä. Pitsit ja palmikot on laitettu samaan sukkaan ja suunnittelijan omat ohjeeseen kuvatut sukat oli vielä tehty kirjavalla langalla, mikä teki vaikutelmasta vielä sekavamman.

Ensivaikutelmani ohjeen ilmestyttyä oli, että jätän tämän etapin väliin. Sekava ja kirjavalla langalla toteutettu malli ei vaan napannut. Sitten näin parit muut samalla ohjeella testineulotut sukat, joissa oli käytetty yksiväristä lankaa ja mieleni muuttui. Malli on edelleenkin mielestäni melko sekava ja ohje oli erityisen sekavasti kirjoitettu, mutta yksivärisinä ja kauniista langasta toteutettuna sukista tuli kuitenkin ihan nätit.

Tällä etapilla oli tarjolla lisäpiste, jos teki sukansuulle joustinreunan sijaan nirkkoreunan ja tavallisen kantapään sijaan pitsineuleisen kantapään. Tein sitten molemmat. Tykkään erityisesti tuosta kantapäästä.

Lankana sukissa on Handun Gimalle (gimallus ei valitettavasti oikein kuvissa erotu). Lanka onkin näissä sukissa parasta. Hieno lanka saa vähän vähemmänkin mieluisan mallin muuttumaan siedettäväksi ja jopa kauniiksi. Koitan muistaa tämän jatkossa.

Palmikkosäärystimet

Veljentytär toivoi jouluksi harmaita säärystimiä, joihin tulee jotain palmikkoa. Novitan vanhasta Sukkalehdestä löytyi kaunis palmikkomalli Kärki auki -sukista. Näistä ei siis tullut kärki auki sukat vaan tavalliset säärystimet. Hauskathan nuokin olisi olleet, mutta nuorison kanssa paranee pitäytyä siinä mitä on toivottu.

Jokusen silmukan jätin ohjeen silmukkamäärästä pois, koska saaja on melkoisen hoikkasäärinen neitokainen. Ohje oli helppo muokattava, sillä pohkeen puoli tehdään tavallista 2o2n -joustinta ja kuviota on vain edessä.

Marleenat

Syksyn värit ne vaan vetää puoleensa edelleen. Tällä kertaa otin työn alle sinapinkeltaisen Nalle-langan ja Niina Laitisen ohjeen, Marleenat.

Ohje on Niinan tuttuun tyyliin selkeästi laadittu. Sukat ovat klassisen kauniit palmikkosukat ilman sen kummempia krumeluureja - aina toimiva ja tyylikäs ratkaisu.

Keltainen on ollut minulle ehdottomasti tämän syksyn inspiroivin väri, niin luonnossa kuin käsitöissäkin.

PS. Lippuarvonta Lahden messuille on suoritettu ja arpaonni suosi numeroita 4 ja 7, joiden takaa löytyivät nimimerkki H (minkamaaria @ suomi24.fi) sekä anonyymi (ooti- @ suomi24.fi). Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.

Muistamista kerrakseen

Toinen Tour De Sockin etappi alkoi viime viikonloppuna, kun ohje julkaistiin yhdeltä sunnuntain vastaisena yönä. Valvoin ohjeen ilmestymiseen asti, koska halusin nähdä mitä on tulossa, mutta en sentään aloittanut neulomista yötä vasten.

Aika monimutkaisen näköistä kiemurteluahan siellä oli vastassa tällä kertaa. Upean mallin nimi on I remembered it again ja se on yhdysvaltalaisen Heidin Nickin käsialaa.

Osa suomalaisista teki taas uskomattomia nopeusennätyksiä ja neuloivat nämä sukat vain vähän päälle kymmeneen tuntiin. Taisi olla 12 suomalaista maalissa ennen ensimmäistä muun maalaista. Ja siellä joukossa oli meidän joukkueen oma Annu kahdeksantena. Aivan loistavaa, onnittelut!

Itse etenin huomattavasti rauhallisempaan tahtiin. Sain sukat valmiiksi keskiviikkona - enkä osaa tätäkään suoritusta pitää kauhean hitaana, vaikka tulinkin kilpailussa vasta sijalle 111. Malli on kuitenkin todella monimutkainen ja siinä on monta kaavioita joiden seuraaminen vaati jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Erilaisia kuvasymbolejakin oli kaaviossa 14 erilaista, joten kesti aikansa ennen kuin niistä edes useimmin esiintyvät oppi ulkoa.

Neuloin sukat viljankeltaisesta Sisusta. Varressa käytin 2,5mm:n sukkapuikkoja ja teräosassa vaihdoin 2 mm:n puikkoihin, sillä pelkäsin että terästä tulee kauhean pitkä. 

Lopuksi vielä muistan tiedottaa, että kolmivuotisarvonnassa satunnaisgeneraattori arpoi voittajaksi Lankakeijun ja paketti on jo lähtenyt matkaan. Kiitos kaikille osallistujille ja onnittelut Lankakeijulle! :)