Tästä huivista tuli monella tapaa yksi tärkeimmistä töistäni pitkään aikaan. Aloin suunnitella sitä jo joskus viime vuoden puolella erään ihmisen merkkipäivän lähestyessä.
Halusin tehdä kyseiselle ihmiselle huivin, koska hän on monesti osoittanut mielenkiintoa minun huivejani kohtaan ja kertonut haaveilevansa jostain sen tapaisesta. (Ja koska hän on muutenkin ihana tyyppi!) Koska hän on yleensä aina pakkassäälläkin kuumuudesta kärsivää sorttia, niin ajattelin, että en voi tehdä hänelle mitään paksua enkä ehkä ohuttakaan villahuivia. Löysin Lentävästä Lapasesta täydellisen langan, italialaisen kasvivärjätyn Colori Naturalin, joka on 100% pellavaa. Juoksevuus on 840m/100g, lanka on suunnilleen ompelulangan paksuista.
Malliksi valitsin Floral-huivin Janina Kallion Lumoavat neulehuivit by Woolenberry kirjasta. Ohje on ostettavissa myös erikseen englanniksi. Muutin aloitusta ja reunasilmukoita lisäyksineen hieman, muuten noudattelin ohjetta.
Aloitin huivin neulomisen tammikuussa. Välillä se jäi tauolle pitkiksikin ajoiksi, kunnes taas muistin sen ja otin seuraavan osion työn alle. Huivissa vaihtelevat ainaoikeat ja kukkakuvioiset osiot. Mitään vaikeaa mallissa ei sinänsä ole, mutta kun silmukat lisääntyvät koko ajan ja viimeisellä kerroksella on 504 silmukkaa, niin vaatiihan tämmöisen valmiiksi saaminen hieman turnauskestävyyttä. Ja viimeisenä koitoksena vielä nirkkopäättely, johon nirkkoja tulee enemmän kuin muutama.
Loppuun asti huivia sai neuloa uskon varassa, sillä karhea, ohut pellavalanka näytti suhteessa isohkoilla puikoilla neulottuna yhdeltä ruttuiselta myttyrältä eikä pitsikuviotakaan oikein erottanut. Mutta luotin siihen, että kastelu ja pingotus pehmentää langan ja oikaisee rytyt. Ja niin se teki. Huivista tuli valon ohut ja hennon ilmava. Kuviin sitä keveyttä on vaikea vangita. Luokittelisin tämän oikeastaan hienoimmaksi tekemäkseni huiviksi. (Ja se on paljon sanottu, sillä olen aika tyytyväinen ollut moneen muuhunkin huiviin.) Sitä mukavampi oli antaa tämä lahjaksi ja nähdä, että se sopi saajalleen tosi kauniisti.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lumoavat neulehuivit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lumoavat neulehuivit. Näytä kaikki tekstit
lauantai 3. elokuuta 2019
torstai 20. syyskuuta 2018
Oceana
Muutama kuukausi sitten ilmestyi odotettu kirjauutuus. Pelkistetyn elegantista tyylistään tunnettu huivisuunnittelija Janina Kallio julkaisi ensimmäisen kirjansa, Lumoavat neulehuivit by Woolenberry.
Kuten kirjan esittelyssäkin todetaan, niin kirja kerää yksiin kansiin 15 ohjetta, jotka on aiemmin julkaistu vain englanniksi. Kirja on siis vastaus niille neulojille, jotka vierastavat englanninkielisiä ohjeita. Itselleni kirjan huivimallit olivat entuudestaan tuttuja ja osan olin jo aiemmin ostanutkin englanninkelisinä versioina.
Lumoavat neulehuivit on kaunis kokonaisuus, jota selailee mielikseen kerta toisensa jälkeen. Se houkuttelee tarttumaan puikkoihin; Janinan taattu elegantti tyyli ei petä nytkään. Pienenä miinuksena se, että jotenkin jäin odottamaan jotakin uuttakin mallia.
Kun saa kauniin neulekirjan käsiinsä, niin jotainhan sieltä tekee mieli neuloa. Valitsin ohuen ja keveän Aavan, joka on ilmestynyt myös englanninkielisellä nimellä Oceana. Langaksi valitsin vaaleanharmaan Dropsin Lacen, joka on hennon ohutta alpakan ja silkin sekoitusta.
Halusin huivista nimenomaan hartioita peittävän, shaalimaisen, eikä kaulahuivia, joten loin yhden mallikerran verran enemmän silmukoita kuin ohjeessa. Kuvioiden toistoja huiviin tuli puolestaan pari vähemmän, joten huivini on hieman leveämpi ja lyhyempi kuin alkuperäinen malli.
Tämmöisessä ohuessa ja isossa huivissa on toki aikamoisen iso työ ja tylsältäkin sen tikuttelu välillä tuntui, mutta lopputulos on palkitseva. Harmaa oli hyvä valinta klassikkoneuleeseen, sillä tämä tulee sopimaan moneen menoon ja asukokonaisuuteen. Kannatti jaksaa!
Kuten kirjan esittelyssäkin todetaan, niin kirja kerää yksiin kansiin 15 ohjetta, jotka on aiemmin julkaistu vain englanniksi. Kirja on siis vastaus niille neulojille, jotka vierastavat englanninkielisiä ohjeita. Itselleni kirjan huivimallit olivat entuudestaan tuttuja ja osan olin jo aiemmin ostanutkin englanninkelisinä versioina.
Lumoavat neulehuivit on kaunis kokonaisuus, jota selailee mielikseen kerta toisensa jälkeen. Se houkuttelee tarttumaan puikkoihin; Janinan taattu elegantti tyyli ei petä nytkään. Pienenä miinuksena se, että jotenkin jäin odottamaan jotakin uuttakin mallia.
Kun saa kauniin neulekirjan käsiinsä, niin jotainhan sieltä tekee mieli neuloa. Valitsin ohuen ja keveän Aavan, joka on ilmestynyt myös englanninkielisellä nimellä Oceana. Langaksi valitsin vaaleanharmaan Dropsin Lacen, joka on hennon ohutta alpakan ja silkin sekoitusta.
Halusin huivista nimenomaan hartioita peittävän, shaalimaisen, eikä kaulahuivia, joten loin yhden mallikerran verran enemmän silmukoita kuin ohjeessa. Kuvioiden toistoja huiviin tuli puolestaan pari vähemmän, joten huivini on hieman leveämpi ja lyhyempi kuin alkuperäinen malli.
Tämmöisessä ohuessa ja isossa huivissa on toki aikamoisen iso työ ja tylsältäkin sen tikuttelu välillä tuntui, mutta lopputulos on palkitseva. Harmaa oli hyvä valinta klassikkoneuleeseen, sillä tämä tulee sopimaan moneen menoon ja asukokonaisuuteen. Kannatti jaksaa!
Tilaa:
Kommentit (Atom)






