Pieni metsäjengi

Tiny Woodland patterns on  Mochimochiland-blogin  Anna Hrachovecin suunnittelema kokoelma neuleohjeita pienenpieniin metsäneläviin. Nämähän ovat vallan suloisia, joten eipä ihme että 10-vuotias tyttäreni ihastui näihin, vaikka muutoin alkaa jo olla siinä iässä, etteivät lelut ja leikkiminen enää ihan hirveästi kiinnosta. (Tai ainakaan sitä ei tunnusteta.)

Itsekin innostuin näiden tekemisestä, koska onhan ne nyt suloisia ja lisäksi oli kiva saada jotain valmiiksi niin nopeasti. Olen viimeisten parin vuoden aikana virkannut aika paljon leluja, mutta koska tykkään neulomisesta kuitenkin virkkaamista enemmän, niin oli ihana huomata, että neuloenkin voi tehdä kivoja leluja. Minulle neulominen on myös joutuisampaa.

Nämä kaikki ovat syntyneet 1,75 sukkapuikoilla fingering-paksuisesta langasta. Jämälangoista löytyi kaikki sopivat värit, tosin eivät nämä kovin hyviä jämälangan-kulutus töitä ole, koska lankaa kului minimaalisia määriä. Mutta voihan eläimiä tehdä enemmän ja ehkä teenkin.

Ensin syntyi kettu, sitten pöllö ja lopuksi siili. Ja kun eläimet olivat valmiita, niin niille piti rakentaa kotimetsä ja taloja legoista.

Tämä oli erityisen kiva projekti, koska se päätyi yhteiseen tekemiseen, joka varmasti jatkuukin vielä. Kuka sanoi, ettei aikuiset saa leikkiä? :D

Toimii, ei toimi...

Syksyn mittaan olen virkkaillut yhtä ja toista pientä. Kun on ollut monia isoja ja pitkään kestäneitä projekteja, niin välitöinä on ollut kiva tehdä jotain käden käänteessä syntyvää. Osa projekteista on ollut onnistuneita, toiset vähemmän. Esimerkiksi pienet maatuskat oli mielestäni kivoja, samoin vähän isommat kettu ja pupu, joten tein yhden isomman maatuskankin. Ihan hauska ja söpö, mutta vähän jää ilmaan kysymys että mihin tarkoitukseen tämä on? Ja siinä missä kylällinen isoja taloja oli upea, niin pienet pinssi-talot ovat vähän yksinäisen ja säälittävän näköisiä.

Aina ei voi osua maaliin, mutta ei pidä antaa sen hidastaa tahtia. Seuraava projekti voikin taas onnistua (tai sitä seuraava). :D

Taskupupu ja taskukettu

Pikku-maatuskoitten jälkeen teki mieli virkata jotain muutakin pientä ja söpöä. Spin a Yarn Crochet -blogista löytyi ohje pieneen taskukokoiseen kettuun...

...ja pieneen suloiseen pupuun.

Molemmat on virkattu litteänä, eli virkattiin kaksi samanmuotoista kappaletta jotka jopuksi yhdistettiin virkkaamalla kiinteillä silmukoilla. Kasvojen koristelut tehtiin kirjomalla (vaikka olisihan silmiksi voinut myös laittaa napit tai turvasilmät).

Ketulle ei tullut häntää ollenkaan, mutta pupulle tuli pieni töpö. Tupsun tein nyt ensimmäistä kertaa haarukalla, ohje löytyi Mari Koon tekemältä You Tube -videolta. Aika hauska keksintö. :)

Ihana onnenpotku

Voitin Lankahelvetin 3-vuotisarvonnasta ihan huikean palkinnon. Paketti sisälsi kaksi kerää Opalin sateenkaarilankaa...

...kaksi kerää Rowanin colourspunia aivan uskomattoman hienoissa liilan, sinisen ja harmaan värisävyissä...

... sekä suloisen kettukukkaron, jonka sisältönä on setti tuikitarpeellisia ompelutarvikkeita.

Olipa kiva saada tällainen onnen potkaisu tälle viikolle. Aurinko paistaa pitkän talven jälkeen ja kuvauskin tuntui valon myötä monin verroin mukavalta.  Kiitos Henna sekä arvonnassa yhteistyössä ollut Tikata! :)

Sinikettu

Kettujen perheeseen syntyi uusi pikkuserkku, pieni sinikettuvauva. Samalla ohjeella syntyi kuin isompikin punakettuserkku aikoinaan, lanka vain oli vähän ohuempi ja siksi uudesta ketusta tuli vähän pienempi.

Lankana tällä kertaa vaaleanharmaa Viking Vilma sekä valkoinen ja tummanharmaa Gjestal Maija. Koukku oli kokoa 3,5mm.

Tämä söpöläinen ei jäänyt isomman serkun seuraksi meille, vaan se lähti jo uuteen kotiin. Hyvää matkaa, pikku-sinikettu! :)

Kettukakku

Meillä on tänä viikonloppuna vietetty syntymäpäiviä, molemmat tytöt ovat täyttäneet vuosia. Tilaus tehtiin kettukakkuun joten sellainen oli väsättävä. Onneksi löysin hyvän ohjeen Ordinarily Aimee -blogista. Ketun "karva" on oranssia sokeriraetta, valkoiset osuudet ovat kookoshiutaletta ja korvannipukoissa on vähän suklaaströsseliä. Silmät ja nenä on tehty irtokarkeista.

Kakkupohjat olivat tavallisia suklaakakkupohjia. Väleissä oli suklaavaahtoa ja valkosuklaavaahtoa. Pienempi tyttö kun ei oikein tykkää mistään hilloista, niin sen takia tämmöiset täytteet. Yllättävän hyvältä maistui, vaikka ehkä kuulostaa vähän yksitoikkoiselta.

Kiitokset kaikille mukana olleille, oli mukavaa! :)

Ja taas ketuttaa

Ensin tein joululahjaksi kettulapaset. Sitä seurasi tilaus kettupipoon. Kettupipon ohjetta etsiessämme osui suoraan viisivuotiaan söpöstelyhermoon kuva ihanasta kettulelusta. Ensin yritin vakuuttaa tytölle, etten osaa tuollaista kettulelua tehdä, mutta kun jossain vaiheessa erehdyin mainitsemaan, että netistä löytyy kettuun kyllä ihan ohjekin, niin ei ollut enää mahdollisuutta perääntyä.

Pakko oli sitten tuo ohje Craftsysta ostaa, koska en kyllä muuten olisi tästä hommasta selviytynyt. Ohje on hyvä ja yksityiskohtainen, mielestäni hintansa väärti. Amanda Michellen mainion ohjeen voi ostaa myös Ravelryn kautta.

Lankana sama oranssinruskea lanka kuin lapasissa ja pipossakin, eli Gjestalin Janne. Valkoiset ja mustat yksityiskohdat ovat 7 veljestä. Täytteenä vanua Ikean halpis-tyynystä; tulee meinaan huomattavan paljon edullisemmaksi kuin ostaa varsinaista vanua.

Ketunvärinen Janne on nyt tullut aika hyvin hyödynnettyä kettumaisiin tarkoituksiin. Ja kyllä tästä tuli söpö! <3