Sormikkaat on yksi eniten käyttämistäni asusteista. Etelä-Suomen syksyt ovat niin pitkiä ja talvet niin lyhyitä, että lämpimille lapasille on lopulta paljon vähemmän tarvetta kuin ohuille sormikkaille. Silti en ole neulonut moniakaan sormikkaita, ainakaan aikuisten. Jokin niissä sormissa vaan tuntuu niin vaivalloiselta, kun pitää vähän väliä olla laskemassa ja poimimassa silmukoita.
Päätin nyt kuitenkin tarttua toimeen ja neuloa sormikkaat monen vuoden aikomisen jälkeen. Langaksi valitsin Rowanin Valley Tweed -langan, jota sain vuosi sitten bloggaaja-lahjaksi Prymiltä. Kiitokset lahjasta, ihana lanka on ja juuri sopivan värinen! :) Muistan kuinka vuosia sitten en voinut sietää mitään tämmöisiä tweed-lankoja, mutta nyt on näköjään maku kypsynyt ja tämä tuntuikin aika kivalta pienine kontrastivärisine nyppylöineen. Karheitahan tweed-langat on, eikä niin joustavia kuin esim. sukkalangat, mutta pesussa neule pehmeni ja tyköistuviin sormikkaisiin ei sillä tavalla joustoa tarvitse.
Malliksi valitsin ensin jonkun sormikasohjeen, mutta silmukkamäärä oli siinä liian iso (enkä halunnut lörppä-sormikkaita) ja niinpä vaihdoin tähän Arienne Grayn Cloudburst -kämmekäsohjeeseen ja jatkoin siihen sormet. Lopputulos on oikein mukava ja ennenkaikkea tiedän että nämä pääsevät käyttöön varmasti enemmän kuin mikään muu lähiaikoina valmistunut neule; paitoja ja huiveja tulee aina vaihdeltua, mutta sormikkaita voi hyvinkin käyttää samoja koko kauden, varsinkin näin ihania.
Ja vaikka työ etukäteen tuntui isolta, niin eipä siinä montaa päivää mennyt. Ehkä seuraavalla kerralla tulee tartuttua toimeen vähän vähemmällä viivyttelyllä. :)
Kuvat: Taina Shildt
