Heijastavat lapaset palmikolla

Sain Prymiltä syksyllä blogiyhteistyön merkeissä ihanan lankapaketin, joka sisälsi muun muassa heijastavaa Perfect Reflect -lankaa keskiharmaana. Kyselin lapsiltani joulun lähestyessä, olisiko jollekin harmaalle ja heijastavalle tarvetta ja vanhin tytär toivoi sellaisia lapasia. (Taas - olen tehnyt hänelle jo kahdet heijastavat käsineet aiemmin, mutta ensimmäiset olivat kärjestä avoimet kämmekkäät, jotka ovat vilusormiselle kuulemma ihan hyödyttömät ja toiset olivat kuulemma liian leveät.)

No eipä mitään, uutta heijastinlapasta kehiin sitten vaan. Ei huvittanut tehdä ihan sileää tavallista, niin etsin kivan palmikkolapasten ohjeen. Tiilda Mittens on kanadalaisen Inese Sangin suunnittelema lapasmalli paksulle langalle.

Heijastinlangan kirjavuus vie vähän huomiota kauniilta palmikoilta, nätimpi olisi tullut ihan yksivärisellä langalla. Mutta kivat nämäkin on ja tuohan heijastinlanka hieman lisäturvallisuutta pimeisiin iltoihin. (Vaikkakin pitää muistaa mainita, ettei se oikeaa heijastinta kokonaan korvaa.)

Ilmeisesti tällä kertaa tuli nyt ihan oikean kokoiset lapaset, kun ovat joulun jälkeen jo päässeet käyttöön.

Heijastavat lapaset

Vanhimman tyttären toiveena oli lapaset heijastavasta langasta. Kun olin jo ostanut kaksi eriväristä kerää, niin toive täsmentyi siten, että ei missään nimessä raidallisia. Niin tuli sitten tämmöiset puoliksi ja puoliksi eri väriset.

Novitan Heijastus-lanka on suosikkini näistä heijastavista, koska siinä on akryylin lisäksi myös villaa. Lapasiin se on aika paksua; nämä lapaset syntyi 5,5mm:n puikoilla 20 silmukalla. Ei paljoa patakintaille häviä paksuudessa. Kaksi kerää ei muuten ihan riittänyt, harmaata piti käydä ostamassa lisää.
Nyt pysyy lapsi lämpimänä ja näkyy hyvin pimeässä. :)

Heijastava pipo aikuiselle

Vuosi sitten tein pienemmälle tyttärelle pipon Novitan Heijastus-langasta. Tykkäsin langasta, sillä vaikka siinä on aika paljon tekokuitua (63% akryylia, 27% villaa ja 10% heijastavaa polyesterkuitua), niin tuntuma on kuitenkin villainen, etenkin verrattuna muihin heijastaviin lankoihin. Olisin tehnyt langasta pipon itsellekin samantien, mutta lankaa ei enää viime talvena kaupoista löytynyt. Tänä syksynä ilahduin huomatessani, että lanka oli tullut takaisin myyntiin.

Nyt toteutin sitten aikomuksen omasta heijastavasta piposta. Tästä tuli aika kiva. Tykkään siitä, että se näyttää päivänvalossa ihan tavalliselta pipolta, mutta pimeässä kuitenkin näkyy tosi hyvin.

Lankaa meni tasan kaksi kerää tupsuineen päivineen kutosen puikoilla. Ohje syntyi sitä mukaa kun tein ja välillä sovitin. Myöhemmin huomasin, että Novitan sivuilla on ohje melkein samannäköiseen pipoon.

Loppiasen kunniaksi vielä viimeiset joulujutut

Muutama joululahja on vielä esittelemättä, mutta taidan aloittaa meidän tämänvuotisesta joulukuusesta, ennen kuin se tänään olisi tarkoitus purkaa. Oikeaa joulukuusta ei tänä vuonna haluttu erinäisistä syistä, päällimmäisenä meneillään oleva lattiaremontti. Ja aattoa joka tapauksessa vietettiin mummolassa, jossa oli toki ihana oikea kuusentuoksuinen kuusi. Mutta jotenkin halusin noita tärkeimpiä kuusenkoristeita esille, eikä kaikkia voinut ikkunoihinkaan ripustaa. Niinpä siis syntyi voimapaperista ja akryylimaalista tämmöinen oikean kokoinen, mutta vähän tavallista lituskaisempi kuusimalli. Siihen ei päässyt mukaan yhtään teollisesti valmistettua joulukuusenkoristetta (paitsi tuo kultaköynnös taitaa olla sellainen), vaan suurin osa on lasten itse askartelemia vuosien varrelta. Kuusi on kiinnitetty seinään nuppineuloilla, joihin koristeet myös on ripustettu. Saapa nähdä, kuinka reikäiseltä meidän seinä näyttää, kun olemme tämän riisuneet.

Joulukalenterissa esittelin näitä virkattuja lasinalusia. Joulun lähestyessä huomasin, että jouluinen seurueemme käsittää kymmenen henkeä ja koska ajatukseni oli, että jokaiselle pitäisi olla oma erilainen alunen, jotta lasit eivät mene isossa porukassa sekaisin, niin näitä piti virkata muutama lisää. Uusia taitaa olla keltainen ja vihreä omppu sekä verigreippi - ja tämän enempää en olisi ehkä enää edes keksinyt. (Heittäkää ihmeessä ehdotuksia, jos keksitte!)

Ja sitten vielä pari toivelahjaa. Tytär toivoi heijastinlangasta lapasia tai kämmekkäitä. Meinasin tehdä lapaset, mutta kun tein nämä parien toisten käsineiden jämälangoista, jotka loppui, enkä kerinnyt enää käymään kaupassa, niin näistä tuli vaan kämmekkäät. Näiden alle tietysti tarvitsee sitten esim. sormikkaat, mutta näkyypähän ainakin pimeässä paremmin.

Lopuksi vielä miehen toivomat heijastinlapaset, joista ehdin napata näinkin mainion valokuvan. Eipä näissä sen kummempaa nähtävää olekaan, tavalliset peruslapaset. Mutta ovat päässeet päivittäiseen käyttöön ja sehän on pääasia. :)
Lapaset ja kämmekkäät on tehty Red Heart Reflectivestä 4,5 mm:n puikoilla.

Siinä taisi sitten olla loput joululahjat ja seuraavaksi voi siirtyä uuden vuoden uusiin juttuihin. Työn alla on tällä hetkellä älyttömän työläs kirjoneulevillatakki, toivottavasti pääsen sitä kohta esittelemään valmiina.

Heijastus-pipo

Tarjoustalossa osui silmään Novitan uusi Heijastus-lanka. Oikeastaan se osui ensin viisivuotiaan tyttäreni silmään ja ihastus näihin väreihin oli välitöntä. Tyttö on tarkka lankojen kutittavuuden suhteen ja Heijastus läpäisi hänen tiukan kutittamattomuustestinsäkin, joten lanka päätyi väistämättä ostoskoriin. Paksummalle talvipipolle on sitäpaitsi tällä viikolla muutenkin ollut tarve.

Piposta tuli tosi kiva ja alemmassa kuvassa näkyy, miten hyvin se pimeässä heijastelee.

Mitään ohjetta en Heijastus-langalle löytänyt, joten ohje piti keksiä itse. Ja tässäpä viisivuotiaan heijastuspipon ohje teille muillekin iloksi ja hyödyksi:

Tarvitset kaksi kerää Novitan Heijastus lankaa ja kahdet 6-koon pyöröpuikot tai muut sellaiset puikot, joilla pyöröneuleen tekeminen onnistuu.

Luo 46 silmukkaa mustalla langalla. Neulo nelisen senttimetriä 1o1n -joustinta. Vaihda pinkkiin lankaan ja neulo neljä kerrosta sileää, sitten jatka neljä kerrosta sileää mustalla ja niin edes päin, kunnes pinkkejä raitoja on kolme ja mustia kaksi. Seuraavalla mustalla raidalla neulo ensin kolme kerrosta tavallisesti, neljännellä kerroksella neulo *yksi oikein ja kaksi oikein yhteen*, toista *-* kerroksen loppuun. Vaihda pinkkiin lankaan. Neulo kaksi kerrosta kaikki oikein, sitten toista kavennukset samoin kuin edellä ja kavennuskerroksen jälkeen neulo vielä yksi kerros pinkillä tavalliseen tapaan kaikki oikein. Vaihda mustaan ja neulo ensimmäinen kerros kaikki oikein. Seuraavalla kerroksella neulo yksi oikein ja kaksi oikein yhteen kerroksen loppuun, sitten kerros sileää ja seuraavalla kerroksella neulo aina kaksi oikein yhteen kerroksen loppuun. Vedä lanka läpi silmukoista ja päättele. Tee loppulangasta tupsu ja ompele se kiinni.

Rauhaa, rakkautta ja kukkaisvoimaa

... löytyy näistä heijastimista.

Kukat ja ympyrät on pöllöjen tapaan virkattu kiinteillä silmukoilla keskeltä aloittaen mikä mistäkin jämälangasta. Heijastinlanka on pistelty kukkiin jälkeenpäin parsinneulalla. Heijastinkangas on itseliimautuvaa, mutta osan kuvioista olen silti pistellyt reunoista kiinni, koska siitä tuli nätimpi niin. Taakse on ommeltu hakaneula kiinnittämistä varten. Näiden heijastinten läpimitta on noin 7,5cm, joka tuntuu minusta aika sopivalta koolta heijastimelle.

Pieni heijastinkangasvertailu:

Heijastinkangasta oli kahta laatua. Merkkejä en muista, mutta tummempi oli Tarjoustalosta (vihreä paketti) ja vaaleampi Prismasta (sininen paketti). Prisman kangas oli paljon ohuemman tuntuista ja sen läpi erottui virkatun pinnan epätasaisuus selvästi (esim. hyvin näkyy tuossa ylemmässä kuvassa vihreässä rauhanmerkissä). Tarjoustalon kangas oli paksumpaa ja jämäkämpää, mutta yllättäen sen läpi oli neulaa helpompi pistellä kuin Prisman kankaasta, jonka läpi sai oikein lihasvoimin pakottaa parsinneulan läpi. Tarjoustalon kankaassa oli ihan älyttömän sitkeä liisteri, lanka tuli sen läpi parsiessa aivan tahmaiseksi ja neulaa piti pestä projektin aikana moneen kertaan.

Kukkaheijastin

Kukka syntyi virkkaamalla 7-veljestä Polkka -langasta. Valmiiseen kukkaan pistelin heijastinlankaa parsinneulalla ja ompelin taakse hakaneulan.
Tästä ensimmäisestä yrityksestä tuli aika iso, noin 10cm halkaisijaltaan, mutta eiköhän tämä jostain paikkansa löydä.
Kukkaheijastimia syntynee vielä lisää, seuraavista suunnittelen tehdä pikkuisen pienempiä.