Eilen saattelimme rakkaan isämme taivasmatkalle. Halusimme äidin kanssa neuloa hänelle sukat viimeiselle matkalle. Koska molemmat halusimme niiden tekemiseen osallistua, niin keksimme käyttää mallia, jonka suuhun tuli rivi isoäidin neliöitä. Äiti virkkasi neliöt ja minä jatkoin siitä.
Tuntui tärkeältä laittaa jotain omatekemää isälle matkaan mukaan, kun ei pysty itse pidemmälle saattamaan. Hän oli itsekin taitava käsistään ja arvosti käsillä tekemistä.
Hyvää matkaa, rakas isä! ❤️