Lankalauantaina ompelemassa

On se niin ihanaa, kun on samanhenkisiä ystäviä! Ja kun ne ystävät vielä sattuu olemaan idearikkaita ja toimeen tarttuvia. Ajatus ilmoille ja heti on joku joka tarttuu siihen ja toinen jolla on jo jatkoidea. Suurinpiirtein näistä lähtökohdista päätettiin lyhyellä suunnitteluajalla laittaa pystyy pienimuotoinen ompelukurssi kaveriporukan kesken; joku halusi opetella ompelemaan, jotkut ilmoitti osaavansa opettaa, yhdellä oli idea mitä ommellaan ja loput oli intona mukana jos ei muun niin seuran vuoksi, vaikkei välttämättä oikein edes tienneet mitä on luvassa.

Ompeleminen on taito, jonka haluaisin osata, mutta usko omiin kykyihin ei ollut kovin korkealla. (Jos ei nyt puhuta jonkin verhon tai housun lahkeen lyhentämisestä.) Tilasin kuitenkin pari kangaspalaa valmiiksi, kun joku oli tulossa kangaskaupan kautta. Onneksi tilasin; kankaisiin sijoitettu rahasumma sai tuntemaan, että on pakko edes yrittää tehdä niistä jotakin. Muuten olisin rehellisesti sanottuna saattanut luovuttaa heti alku metreillä. Kun katseli ja kuunteli sitä edessä olevaa kovin monimutkaiselta näyttävää ja kuulostavaa prosessia, niin tuntui alkuun, että eihän tästä mitään tule.

Pitkä tarina lyhyesti: kyllähän siitä jotain tuli. Monta tuntia mittaamista, leikkaamista, silittämistä, kiinnittämistä, kysyttyjä ja annettuja neuvoja, rahkapiirakkaa, kahvia, naurua, höpötystä ja välillä vähän sitä itse ompelemistakin. Aikaa siinä meni, mutta lopulta säilytyspussi pyöröpuikoille oli valmis.

Idea ja malli oli Sirkun (aka Tukisukka), joka jaksoi myös kärsivällisesti meitä muita neuvoa ja kerta toisensa jälkeen vastailla samoihin kysymyksiin. Mirella oli myös neuvomassa kankaan mittaamisen, leikkaamisen ja ompelemisen saloja meille kokemattomammille. Kaikki pussia aloittaneet saivat pussinsa valmiiksi ja kaikista niistä tuli hienoja!

On kyllä nyt niin kätevä järjestellä kaikki pyöröpuikkonsa tänne pois laatikoista sojottamasta ja sotkeentumasta. Ja vähän heräsi kipinä että osaisiko sitä seuraavaksi ommella jotain ihan itsekseenkin...

Mutta kyllä kaikkein parasta lankalauantain antia oli se ystävien kanssa vietetty aika ja se, että sai keskittyä johonkin omaan tekemiseen ihan keskeytyksettä. ISO kiitos kaikille mukana olleille, erityisesti Tainalle ihanasta ideasta.
Olipahan kertakaikkisen hyvin käytetty vapaapäivä!