keskiviikko 14. helmikuuta 2018

Onnenmaa

Sukka-Finlandian viimeinen kisaohje on Merja Ojanperän pitsisen romanttinen sukkamalli, Onnenmaa, joka julkaistiin sopivasti tänään ystävänpäivänä.


En ole aiemmin ollut kovinkaan innostunut tällä hetkellä niin muodikkaista specle-värjätyistä langoista (eli tuollaisista epäsäännöllisin pienin läiskin pilkutetuista), mutta näihin sukkiin lankaa valitessani yksi vyyhti Handun specle-värjättyä Paksukkista hyppäsi syliini eikä enää lähtenyt siitä pois. Ja ihmeekseni tykkäänkin tästä sukkien pitsisestä ja pilkullisesta pinnasta kovasti. Koristeraitaan käytin Keväällä Kerran sukista ylijäänyttä sinistä Paksukkista - toista väriä kuluu näihin sukkiin vain muutama metri, joten sitä varten ei tosiaan kannata uutta lankaa ostaa.


Onnenmaa-sukissa leikitellään erilaisilla pitseillä ja lopuksi tehdään hauska, omintakeinen kärki, jossa kärkikavennukset piilotetaan pitsikuvion sekaan ja kärjen silmukat silmukoidaan pystysuunnassa niin, että silmukointi jatkaa jalkaterän pitsin keskilinjaa katkeamattomasti.

Näin on Sukka-Finlandian kaikki sukkaparit vihdoinkin  saatettu kilpailijoiden ja suuren yleisön nähtäville. Jokainen pari on tuonut kisaa jotain uutta ja erilaista. Näkemäni palaute on ollut hurjan positiivista, vaikka osa sukkamalleista onkin herättänyt kauhusekaisia kommentteja jonkin vaikean tekniikan suhteen. Olen tyytyväinen siihen, miten monipuolisen tarjonnan erilaisia malleja tämä kisa onnistui tarjoamaan. Vaikka itse testineuloinkin kaikki sukat etukäteen ja siksi ehkä paras kisahuuma meni osaltani vähän ohi, niin olen ilahtuneena seurannut jokaista valmistunutta sukkaparia Sukka-Finlandian sivuilla, Facebookin ryhmissä ja Instagramissa. Ehdottomasti järjestämisen arvoinen kilpailu!

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Kevyttä lumisadetta

Muutamat neulojatoverit keksivät ennen joulua, että nythän pistetään pystyyn laatikkopaita-KAL (=KnitALong eli yhteisneulonta). Ajatus oli ihan looginen; mikäs sopisi jouluun paremmin kuin laatikot. Mukaan kelpasi mikä tahansa etäisestikin laatikkomainen paitamalli, eli sellainen vartalon kohdalta löysä ja suora.


Selailin erilaisia laatikkopaitojen ohjeita, joita onkin suunniteltu ja julkaistu lukuisat määrät. Jotenkin sitten kuitenkin päädyin samaan vanhaan malliin, jonka olen jo kertaalleen neulonut. Se kun on käytössä hyväksi ja sopivaksi havaittu.


Joji Locatellin Light Rain ilmestyi osana Interpretation 3 -kokoelmaa keväällä 2016, jolloin tein oman ensimmäisen versioni. Ensimmäinen Light Rain oli täsmälleen ohjetta noudattaen tehty, mutta tällä kertaa noudatin ohjeesta vain "peruskaavaa" ja jätin kaikki mallille tunnusomaiset jujut väliin. Tässä paidassa ei siis nähdä pitsi paneelia, savupiippukaulusta eikä peukaloaukkoja hihojen suissa.


Alkuperäisen mallin vaikutelmaa muuttaa vielä entisestään se, että neuloin paidan kolmella eri värillä. Taannoin ihastuin Wlõczki Warmiin Mirellaan neuloessani siitä ihanaa Softly Spoken -huivia. Samaa lankaa on myynnissä isommissakin gradient-seteissä 100gramman vyyhdeissä sekä irtovyyhteinä. Tähän paitaan kului yksi vyyhti kumpaakin kahta vaaleampaa harmaata ja vähän toista vyyhtiä tumminta harmaata. Yksikin vyyhti sitä olisi riittänyt jos olisin tyytynyt vajaamittaisiin hihoihin, mutta visio ylipitkistä hihoista oli vahva.


Olin ylipitkistä hihoista melko tyytyväinen, kun kävimme paitaa kuvaamassa -12 asteen pakkasessa. Vaikka eihän ne ihan hirveästi niin kylmässä lämmittäneet. Ihanan pehmoinen ja lämmin paita tästä joka tapauksessa tuli ja hihojen sisään voi kipristää sormia autoa ajaessa tai kun sisällä on viileää.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Tanssia Trapetsilla

Sukka-Finlandian viides etappi lähti käyntiin tänään aamusella. Viides kilpailusukka on Tiina Kaarelan, tuttavallisemmin Puikkomaisterin käsialaa.


Sirkusteemainen Trapetsi on hauska ja erikoinen malli, joka tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta tekniikkaa ja ihan erilaista tapaa lähteä rakentamaan sukkaa.


Sukka lähtee liikkeelle kärjestä ja kolmiokuviot muodostuvat lyhennetyin kerroksin. Varsi rakentuu myös lyhennettyjen kerrosten kolmioista ja sukansuu päättyy hauskaan neuletuppiloon (jotkut tunnistavat ehkä paremmin englanninkielisellä nimellä i-cord).


Kantapään kohtaan neulotaan ensin apulanka vähän aukkopeukalon tyyliin ja kantapää tehdään sitten vasta viimeisenä. Kantapään kruunaa kaunis kukkakuvio. Kantapään kavennukset kätkeytyvät osaksi kukkakuviota.


On mahtavaa, että sukkakisassa on juuri tällainenkin malli. Monille iso motivaatio lähteä mukaan kisaan on varmasti ollut juuri uuden oppiminen ja uskoisin että tässä mallissa uutta opittavaa tulee monelle. Korostaisin silti sitä, että ei nämä uudet tekniikat mitään ylitsepääsemättömän vaikeita ole muillekaan, vaan kokeilemalla sitä uutta voi oppia ihan jokainen. Kun vaan lähtee tekemään jotain "liian vaikeaa", niin on mahdollisuus huomata, ettei se liian vaikeaa ollutkaan.


Omasta testisukkaparistani tuli sirkusteemaisen nimen ja ulkonäön yllyttämänä riemunkirjava. Oivallinen malli siis myös upottaa erivärisiä jämiä. Toivottavasti moni innostuu kokeilemaan, joko nopeuskisassa tai kaikessa rauhassa pikkuhiljalleen.

sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Helluset

Sukka-Finlandian neljännellä etapilla palataan ajatuksissa jälleen itsenäisyytemme alkuvaiheisiin. Kun ykkös-etapin In memoriam -mallin parissa muisteltiin sotaveteraaneja, niin Pirjo Iivosen Helluset tekevät kunniaa niille sota-aikojen naisille, jotka huolehtivat kotirintamasta.


Tässä hempeän naisellisessa mallissa saadaan nauttia pitsistä ja romantiikasta. Pitsineuleen lisäksi päästään leikittelemään latvialaisilla palmikoilla ja luomaan silmukoita nirkkoreuna-aloituksella.


Lankavalinta toi omiin testisukkiini rouhean vanhanajan mausteen, kun tein sukat kotimaisesta Tukuwool sockista, joka on suomalaisesta lampaasta kerittyä ja suomessa kehrättyä lankaa. (Toki myös Suomessa värjättyä, mikäli olisin värikkään langan valinnut, mutta nämä värit ovat kyllä suoraan lampaasta.) Vanhanajan tunnelmaa haimme myös valitsemalla kuvaustaustaksi vanhan aittarakennuksen.


Testineuloin nämä ihan ensimmäisenä kaikista Sukka-Finlandian sukista joskus syyskuun alkupuolella. Kuvistakin huomaa, että on ollut vielä lämmin. Silloin Sukka-Finlandiaa vasta suunniteltiin eikä ihan tarkkaan tiedetty mitä oltiin lähdössä tekemään.


Nyt talvi on jo pitkällä, vuosikin on vaihtunut ja Sukka-Finlandia on edennyt jo neljänteen etappiin. Toista tuhatta ihmistä on lähtenyt mukaan neulomaan sukkia ja tukeman hyväntekeväisyyttä. Ja toivottavasti myös pitämään hauskaa samalla!

maanantai 1. tammikuuta 2018

Softly Spoken




On ilo aloittaa blogivuosi viime vuoden lopulla valmistuneella huivilla, joka on monella tavalla aivan ihana.


Mallin nimi on Softly Spoken ja huivin on suunnitellut Janina Kallio.


Alkuperäinen malli koostuu viidestä eri värisestä pitsiosiosta. Osiot on rajattu ainaoikein neulotuilla neutraalin kontrastivärin raidoilla ja kontrastivärillä neulotaan myös pitsiosiot huivin päihin.


Tein malliin muutamia muutoksia liittyen lankavalintaani. Muutama kuukausi sitten Lentävään Lapaseen tuli pari näytepussia Wlõczki Warmiin Mirella-lankaa kuuden värin seteissä. Ihastuin pehmoiseen merinolankaan ja sen kauniisiin väreihin välittömästi  ja onneksi sain ostaa näytepaketin, vaikka lanka ei ollut edes varsinaisesti tullut vielä myyntiin.


Softly Spoken -huivi oli ollut mielessäni jo aiemminkin ja nyt siihen löytyi sopiva lanka. Koska setissä oli kuusi väriä, niin päätin tehdä kuusi värialuetta viiden sijaan ja vastaavasti tein päiden harmaista pitsiosioista lyhyemmät.
Harmaa lanka on Handun Silkkaa Merinoa, jota oli ennestään jäljellä jostain aiemmasta projektista.


Erittäin kaunis huivimalli upealta suomalaiselta suunnittelijalta, neulottuna pehmoisesta merinovillasta upeana hehkuvissa väreissä; hyvä päätös neulevuodelle 2017.


Oikein hyvää ja kaikin puolin onnellista alkanutta vuotta 2018. Pitäköön uusi vuosi sisällään aikaa ja mahdollisuuksia rauhoittua niitten asioitten pariin, jotka ovat teille tärkeitä!

lauantai 30. joulukuuta 2017

Andante festivo

Tänään julkaistiin Sukka-Finlandian kolmannen etapin sukkaohje. Tällä kertaa päästään nautiskelemaan kirjoneuleesta, kuvioneuleesta ja helmistä samassa neuleessa. Monen eri elementin yhdistäminen on näissä sukissa mielestäni onnistunut erinomaisesti, kokonaisuus on kaunis ja tasapainoinen.


Sukkien suunnittelija Anna Mäkilä oli minulle näitten kisojen suurin yllättäjä. En ollut hänestä suunnittelijana nimittäin kuullut koskaan aikaisemmin enkä tiennyt yhtään mitä odottaa. Seuraavalla kerralla odotukset onkin sitten jo korkealla, näistä sukista tuli nimittäin yhdet tämän kisan suosikeistani.


Suosikit niistä tuli myös 8-vuotiaalle tyttärelleni, joka iski niihin silmänsä heti mallikuvan nähtyään; siksipä lupauduin testineulomaan sukat lasten koossa. Lasten koko ei ole kisavaatimukset täyttävä, eli näillä ei olisi voinut osallistua kilpailuun, mutta kiva että Anna oli siitä huolimatta sisällyttänyt ohjeeseen myös tämän koon.


Andante Festivo on muuten näiden sukkien lisäksi Jean Sibeliuksen säveltämä orkesteriteos. Näiden sukkien ja tämän musiikin myötä toivottelen kaikille lukijoille oikein hyvää uuden vuoden juhlintaa huomenna!

perjantai 29. joulukuuta 2017

Totoro-lapaset

Vielä viimeinen joululahja-postaus tälle vuodelle. Omien tyttöjen lisäksi elämässäni on kaksi muutakin rakasta nuorta neitiä, nimittäin veljeni teini-ikäiset tyttäret. Tytöt ovat japanilaisen animetyylin ystäviä ja erityisesti molemmat tykkäävät Naapurini Totoro -elokuvan Totoro-hahmosta.
Tiedän (ja omastakin nuoruudesta muistan) että neulelahjat ei teini-ikäisiä aina oikein kiinnosta. Niinpä ilahduin kovasti kun toinen tytöistä esitti joululahjatoiveen Totoro-lapasista ja siitä kuultuaan toinen seurasi perässä.


Sain tietooni molemmat toiveet noin kahdeksan päivää ennen joulua, mutta en pitänyt asiaa minään ongelmana, kunnes aikataulu-suunnitelmani herätti hieman kauhistuneita ilmeitä Lentävän Lapasen neuloja-kavereissa. "Ai meinaat keretä neuloa neljä kirjoneulelapasta ennen joulua????!!!!"  Siinä kohtaa alkoi itseäkin pikkuisen jännittää.
No, pitkä tarina lyhyesti: Kerkisin. Molemmat parit olivat valmiina jo jouluaaton aattona, että ei edes ihan viime tinkaan jäänyt.

Ravelrysta löytyi onneksi valmis ohje Totoro-lapasiin ja vieläpä ilmaiseksi. Kun molemmat lapasparit menivät samaan talouteen, niin piti keksiä pientä eroavaisuutta pareihin. Toiseen pariin tuli sitten tumman harmaa ranneresori ja toiseen luonnonvalkoinen. Vähän tein kärkikavennusten osuudesta ohjetta pidemmän, ettei tullut liian lyhyitä lapasia, mutta muuten ohjetta on noudatettu ihan sellaisenaan.


Totoro oli minulle ennestään tuntematon hahmo, mutta monille selvästi vanha tuttu ja tulipahan omakin yleissivistykseni nyt paikattua tältä osin. Oli kiva tehdä lapaset tällä kivalla ja sympaattisella hahmolla koristettuna. Ja erityisen mukavaa on ajatella, että tyttöjen kädet nyt pysyvät lämpöisinä kylmillä keleillä.