Saapuihan se kevät viimein, ainakin täksi yhdeksi päiväksi. Eilen aamulla näytti vielä lumiselta, mutta tänään näyttää juuri siltä miltä vappuna kuuluukin. Niinpä oli juuri oikea päivä kuvata tyttären amppari-tunikaa joka valmistui juuri sopivasti vapuksi.
Mustan kimaltelevan langan historia yltää kauas, neljän sukupolven taakse lopullisesta käyttäjästään. Se löytyi vanhempieni varastosta putkiremonttia varten tehtävän siivouksen yhteydessä. Langan nimi on Kultaa & Hopeaa ja se on vyötteen mukaan tarkoitettu koneneulontaan. Vyötteestä selviää myös, että sen on valmistanut Hyvinkääläinen Valvilla, joka netistä kaivetun tiedon perusteella on toiminut vv. 1978-93. Muistelimme, että mummoni on tehnyt samasta langasta itselleen jakun. Lankaa oli jäänyt yli reilusti, joten mietiskelin, keksisikö sille vielä jonkin hyvän käyttötarkoituksen. 8-vuotias tyttäreni näki siinä heti ampparimekon ainekset yhdistettynä keltaiseen.
Vyötteen perusteella Kultaa & Hopeaa on 100 prosenttista villaa,
mutta onhan siinä villan lisäksi tuota kimalletta aika paljon mukana.
Neuloessa tuntuma oli aika kova ja karhea ja mietinkin jo, onko koko
hommassa mitään järkeä, kun tytär on tosi herkkähipiäinen. Keltaiseksi
langaksi kävin ostamassa Lentävästä Lapasesta kerän Austermann Steppiä,
joka on ihan perus sukkalanka, mutta sellaiseksi aika pehmoinen.
Ohjeeksi olin katsellut jo joskus aikaisemmin Color Flirtation Dressiä, mutta tähän lankaan se ei soveltunut langan ohuuden vuoksi ja muutenkin tarkemmin luettuna ohje oli kirjoitettu aika monimutkaisesti. Niinpä tein yläosan Tin Can Knitsin Flax Light -perusneulepuseron ohjeella ja alaosan arvioskaupalla Color Flirtation Dressin ulkonäköä tavoitellen.
Kun eilen kastelin mekon, niin kaikki karheus langasta hävisi sille tielleen. Ei ole sanankaan valitusta kuulunut kutittavuudesta tai muustakaan, vaan mekko jäi tiiviisti päälle pihaleikkeihin kuvaussession jälkeenkin.
Viimeinen kuva todistaa sen, mikä on varmaan muutenkin kaikille itsestään selvää; amppari-mekossa kuuluu nauttia amppari-mehujäätä.
Ihana ampparimekko! :) Hauskaa, kun saa työhön ripauksen menneitä sukupolvia mukaan. Miulla ois mummovainaan vanhaa pitsiä tallella. Pitäisi keksiä sille joku käyttötarkoitus.
VastaaPoistaTää on ihanan nostalgista - ja ekologistakin, kun keksii vanhalle uuden käytön. Toivottavasti keksit pitsistä jotain oikein ihanaa! :)
PoistaOi miten tytöstä on tullut iso ja ihanan neuleen sai parahiksi Vapuksi!
VastaaPoistaMinun ampparineuleeni tulee jälkijunassa ;-)
Kiitos! Kasvaahan tuo kovaa vauhtia, onneksi tässä mekossa on vähän kasvun varaa. :) Moneen kertaan tätä tehdessä mietin sitä sun paitaa; annoin sulle hyvän ohjeen mallitilkun suhteen ja sitten en tehnyt sellaista itse ja jännitin loppumetreille, että värjääkö musta keltaisen pilalle. Vaan ei, ei päästänyt yhtään väriä. Kyllä ennen osattiin!
PoistaTäytyy katsoa saisko joskus niitä kahden ampparin kuvia otettua. ;)
Ihanaa ettei värjännyt, se harmistus olisi ollut suuri!
PoistaKyllä me vielä ampparikuvat saadaan :)
Aivan ihana! Mulle kävi ihan 7-veljeksen kanssa sama. Oli pesuun mennessä ihan kamalan karheat sukat, mutta pesun jälkeen niiin unelmapehmeät :)
VastaaPoistaKiitos! <3 Aika monen langan kanssa loppujen lopuksi pesu tekee ihmeitä. :)
PoistaIhana mekko ja onpa mahtavaa, että toisella langalla on historiaa mukana ☺
VastaaPoistaKiitos! Kyllä tuo historia tekee tästä vielä erityisemmän ja ihanamman!:)
PoistaHauska mekko ja vallan ihana mallityttö!
VastaaPoistaKiitos! Ja totta, ihana on. :)
PoistaMahtava mekko!
VastaaPoistaKiitti Sanna!:)
PoistaHuisin hieno mekko. Hyvin tytär näki mitä langasta voisi tulla, ja tulikin kiva.
VastaaPoistaFlax Light on hyvä pohja moneen.
Kiitti! Tytär toimii monesti hyvinä apusilminä, vaikka joskus maut menee ristiinkin. :)
Poista