perjantai 28. joulukuuta 2018

Herringbone pipo

Tämän pipon tein joululahjaksi isälleni. Hän on palelevaa sorttia, joten valitsin langaksi ehtaa 100% merinovillaa, Schachenmayrin Merino Extrafine 120.


Pipomalli on Anne Mizoguchin Herringbone Hat, jonka ohje on saatavilla Ravelryn kautta ilmaisohjeena. Ohje on muuten ihan ok, mutta jokin virhe siinä täytyy olla mittojen osalta, sillä pipoa neuvotaan tekemään vain 4,25 tuumaa (vähän yli 10cm) ennen kavennusten aloittamista. Joutui siis vähän säveltämään ja mittailemaan perheen miesväen päähän, että tuli sopiva.

Kuvan otti vanhin tyttäreni Ida (joka usein mainitsemattomissakin tapauksissa toimii blogini kuvaajana) ja mallina toimi hänen poikaystävänsä Henkka Kellokosken Ruukin vanhanajan maisemassa. Kiitos molemmille avusta! :D

6 kommenttia:

  1. Kiva pipo. :) Pitäisköhän mun ryhdistäytyä, ja neuloa ens vuonna pipo. Olen nimittäin eläissäni neulonut yhden ainoan pipon tähän mennessä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kyllä, ehdottomasti pitäisi, ihan jo tuon bloggari-nimesi tähden! :D Ja pipo on yleensä kiva projekti, koska se on aika nopea tehdä, kun niitä on vaan yksi. ;)

      Poista
  2. Upea pipo! Harmi, että ohjeessa on virhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Juu, ainahan tuollaiset virheet on vähän tylsiä, vaikka ilmaisohjeesta onkin kyse.

      Poista
  3. Kuvan ympäristö kiinnitti huomiotani ja ajattelin että onkohan tuo kuvattu esimerkiksi Englannissa. Luin tekstin. Eipä tullut itse kuvattua koskaan. Olen 30 vuotta asunut Kellokoskella ja nyt eteläosassa Tuusulaa. Hieno pipo hienossa kuvassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Usein varmaan käykin juuri noin, että ihailee hienoja paikkoja kaukana, mutta oma silmä ei näe niitä hienoja, ehkä erikoisiakin juttuja lähellä, koska niihin on niin tottunut. Tämän ja edellisenkin postauksen kuvat otettiin Ruukilla joulumarkkinoiden aikaan. Tosi hieno paikka, pitää mennä sinne kuvaamaan jonain muunakin aikana kun on enemmän valoa.

      Poista