Anarkiaa

Nämä Anarkisti-sukat syntyivät vuosi sitten testineuleena Anna Mäkilän kirjaan Katse kantapäihin. Annan oma Anarkisti-pari koristaa kirjan kantta. Tämä oli taas yksi niitä neuleita, joista tuli ensi silmäyksellä tunne, että tuo näyttää niin mielenkiintoiselta että pakko päästä kokeilemaan. Ja myös haasteelliselta - piti päästä kokeilemaan omia rajojaan, että pystyykö tähän.

Sukan rakenteessa ja mallissa ei sinänsä ole mitään vaikeaa, mutta tilkkutäkkimäinen kuvio vaan vaihtelee niin yllätyksellisesti, että ei yhtään pysty ennakoimaan mitä seuraavalla rivillä tapahtuu. Päädyin värittämään mustavalkoprintistäni aina rivit sitä mukaan, kun sain ne valmiiksi. (Kirjan kanssa en tietenkään olisi näin toiminut, mutta suosittelen jotain apuvälinettä rivien seuraamiseen, jos ei muuta niin viivotinta.)

Täytyy sanoa, että tämä oli haasteellisin malli, jonka olen koskaan neulonut. Kun kerroin tämän Annalle, niin hän arveli, että se ei taida olla mikään meriitti, mutta minun mielestäni kyllä on, sillä nautin haasteesta ja siitä että saan kokeilla jotain uutta ja erilaista. Ja kun tällaisessa työssä onnistuu, niin miten hyvä mieli ja onnistumisen kokemus siitä jääkään.

Kuvioväri vaihtuu sukissani hieman hassusti; suunnittelin alkuun, että vaihdan väriä aina välillä, ehkä randomisti vähän eri kohdissa molemmissa sukissa. Kun kerran kuviokin on tilkkutäkkiä, että värit olisivat myös. Mutta kuvio vei niin paljon keskittymistäni, että unohdin tämän suunnitelman. Joten tuli vaihdettua väriä vain kaksi kertaa, ennen kuviota ja sen jälkeen. Mikä harmittaa nyt vähän, mutta ei kamalasti, koska malli on niin hieno että se kyllä kantaa näinkin.

Jos joku nyt kiinnostui tästä mallista, mutta pelästyi tuota haasteellisuutta, niin rauhoittelen kuitenkin sen verran, että ohjeet ja kaaviot ovat hyvät ja selkeät ja niitä seuraamalla sukat kyllä syntyvät ongelmitta, kunhan vaan pitää silmät oikealla rivillä.