lauantai 5. marraskuuta 2022

Mansikka-pipo

Tytär kertoi haluavansa mansikka-pipon ja piirsi tarkan mallinkin, millainen pipon pitää olla.

Täytyy sanoa, että itse olin vähän epäileväinen ajatuksen suhteen; käyttäisikö teini-ikäinen tosiaan mansikka-pipoa? Mielessäni oli ne takavuosien pikkulapsille suunnatut antennipipot, jotka saivat lapsen näyttämään laululeikin söpöltä pikku mansikalta tai mustikalta.

Tytär kuitenkin selitti (ja piirsi), että pipoon tulee leveä taittoreuna ja iso tupsu, eli sen tarkoituksena ei ole muuttaa käyttäjäänsä mansikan näköiseksi vaan olla vain mansikasta vaikutteita saanut pipo.

Langaksi valikoitiin merinovillainen Adriafil Genziana, aiemminkin testattu kutittamatin luottolanka pipoihin. (Langan saatavuus Suomessa nyt kuitenkin valitettavasti heikkeni Lentävän Lapasen lopettamisen myötä, pitää etsiä uusi luottolanka.) :(

Piposta tuli oikeastaan tosi kiva, ei yhtään hassuttelupipomainen, kuten etukäteen pelkäsin. Sitä voi käyttää reuna kaksinkerroin, jolloin se jää takaa vähän lerpalleen tai reuna kolminkerroin (kuten kuvissa), jolloin se istuu napakasti päähän.

Joskus siis kannattaa olla avoin toisten ideoille, vaikkei itse heti niihin uskoisikaan. Ainakin tällä kertaa se kannatti ja mietin jo, että saman mallinen pipo voisi olla itsellekin kiva, ehkä kuitenkin vähemmän mansikkaisissa väreissä.

4 kommenttia:

  1. Ihana pipo. Kävisi mullekin vaikka vanha olenkin. Nuo värit on mun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo, kyllä tällainen mansikka sopii ihan aikuisellekin, sillä malli ei ole yhtään lapsekas ja jos väritkin passaa! Ehkä kirjoitan tähän ohjeen jos ehdin. :)

      Poista
  2. Todella upeita neuleita täällä blogissasi. Ihana pipo.

    VastaaPoista