Rasismin vastainen neulehaaste jatkuu

Kiitos teille kaikille, jotka luitte edellisen postauksen ja teille, jotka lähditte mukaan keskusteluun eri kanavissa, niin yleisissä kuin yksityisissäkin. Erityinen kiitos niille innokkaille, jotka jo ilmottauduitte mukaan haasteeseen!

Kommenteissa pohdittiin mm. omien ohjevalintojen taustoja. Joku koki, että Suomesta  käsin on helpompi seurata kotimaisia ja eurooppalaisia suunnittelijoita maantieteellisen läheisyyden takia. Osalla kielitaito rajoittaa mahdollisuuksia neuloa muita kuin kotimaisia ohjeita ja ohjeen helppo saatavuus esim. kotimaisista käsityölehdistä voi olla syynä valita suomalainen suunnittelija. Suunnittelija saattaa olla itselle tuttu ja hyväksi havaittu tai lankavalinnat ovat sellaisia, mitä on helppo löytää omasta lähilankakaupasta. Eikä näissä syissä tietenkään ole mitään väärää. Tuskinpa monikaan tarkoituksellaan ajattelee, että valitsenpa nyt valkoisen suunnittelijan ohjeen vartavasten, koska haluan olla rasisti. Mutta siltikin nousee monta kysymystä. Miksi ne eri kulttuuritaustoista tulevat suunnittelijat eivät ole tulleet tutuiksi? Miksi heidän töitään ei löydy ja ole saatavilla helposti? Miksi kotimaisissa lehdissä ei ole värillisten suunnittelijoiden malleja ja miksi heidän ohjeitaan ei ole saatavilla suomeksi, kun maassa kuitenkin asuu prosentuaalisesti iso etnisen taustan omaava vähemmistö? Ja tässä mennäänkin sitten taas niihin rakenteisiin.

Rakenteellinen rasismi ilmenee juuri siinä, että toiset saavat automaattisesti enemmän palstatilaa, yhteistyömahdollisuuksia, näkyvyyttä ja sitä kautta suosiota kuin toiset ilman että kukaan välttämättä tietoisesti toimii syrjivästi. Ne lähellä omaa elinpiiriä olevat tyypit vaan luonnollisesti tulevat mieleen ensimmäiseksi ja koska valkoisen keskiluokan elinpiiri on suurelta osin valkoista, niin järjestelmä suosii valkoista suunnittelijaa, vaikka yksilö itse ei ollenkaan olisi rasismin kannalla ja olisi etuoikeuksistaan suorastaan pahoillaan tai ei ajattelisi niitä lainkaan. Koska iso osa valtamediasta, kirjakustantamoista ja isommista yrityksistä on valkoisten omistamia ja niiden työntekijäkaarti on paljolti valkoista, niin valkoisen enemmistön etulyöntiasema säilyy, ellei asiaan aleta tietoisesti kiinnittää huomiota.

Puhumattakaan sitten jostain sosiaalisen median ja muiden nettipalveluiden algoritmeista, jotka tekevät valintoja puolestamme; algoritmi on ilmeisesti laskelmoinut, että pohjoismaista syntyperää olevana naisena minua kiinnostavat valkoisten suunnittelijoiden mallit (ei pohjoismaisten tai eurooppalaisten, vaan nimenomaan valkoisten; esim. suositut amerikkalaiset suunnittelijat Caitlin Hunter, Andrea Mowry ja Jennifer Steingass ja australialainen Ambah O'Brien kyllä saavat näkyvyyttä syötteessäni), jonka jälkeen Instagram-feedini ja ravelryn kohdennetut suositukset täyttyvät niistä eikä minulta edes kysytä. Ellen itse päätä vaikuttaa asiaan omilla valinnoillani - ja tämä vaatii asian tiedostamista. Esim. Instagramissa olen ottanut seurantaan monen eri kulttuuritaustan omaavia suunnittelijoita ja neulojia ja syöte näyttääkin jo paljon värikkäämmältä. Ravelryssa tykkäsin Solidarity Swap Bundlesta, johon oli listattu BIPOC-suunnittelijoita. Nyt heidän uutuusmallinsa näkyvät kohdennetuissa suosituksissani. Edelleen valtaosa nimekkäistä suunnittelijoista on valkoisia ja heidän työnsä saavat eniten näkyvyttä, mutta ainakin olen edes vähän yrittänyt oikaista vinoumaa omassa feedissäni.

Tämänhetkisessä julkisessa keskustelussa näkyy ilmiö, että moni loukkaantuu ajatuksesta, että heitä epäillään rasisteiksi. On tietysti ihan ymmärrettävää loukkaantua sellaisesta koetusta syytöksestä, jos ei itse koe olevansa rasisti. Syvällä yhteiskunnan syntyjuurissa piilevien rasististen rakenteiden takia ajattelen kuitenkin, että on melko turhaa keskustella siitä, onko joku yksittäinen henkilö rasisti vai ei; me kaikki olemme kuitenkin osa eriavoistavaa yhteiskuntaa ja jos olemme valkoisia, niin hyödymme siitä, halusimmepa tai emme. Jos olemme hiljaa ja ajattelemme mielessämme että rasismi on huono juttu, niin tilanne ei lopulta muutu miksikään (paitsi huonommaksi, koska rasismin puolella oleva poliittinen ääripää tänä päivänä on kovinkin kantaaottava ja äänekäs). Ainoaksi vaihtoehdoksi jää olla tietoisesti antirasisti; olla avoin oppimaan asioista lisää ja tunnustamaan oman ajattelunsa vääristymät sekä muuttaa tiedostaen asenteitaan ja toimintaansa, esim. kulutustottumuksiaan. On tärkeää nostaa mustia ja värillisiä eri alojen osaajia esille tietoisesti ja vartavasten. Kuten nyt neulesuunnittelijoita.

Tamy Goren suunnittelema Ashbrook-huivi on laitettu puikoille.

Aiemmin tällä viikolla loin silmukat Tamy Goren suunnittelemaan Ashbrook-huiviin ja aion viikonlopun aikana aloittaa vielä Gavriella Treminion suunnitteleman Simone paidan. Myös muita neuleita aiemmin postaamaltani listalta on suunnitelmissa. Lista jäi kuitenkin lyhyeksi ja monia upeita suunnittelijoita ja neuleohjeita jäi esittelemättä. Ja virkkuutöitä en huomannut laittaa lainkaan. Niinpä päätin jatkaa tärppilistaa vielä vähän ja monipuolistaa haasteen sääntöjä niin, että myös virkkaamalla voi osallistua.

Lisää upeita suunnittelijoita ja neuleohjeita:

- Ranskalainen Xiaowei Hu on suunnitellut mm. kauniin Huangshan -neulepaidan, kesäisen Wutton-topin ja sievän Haline-neuletakin. Myös kivoja lasten malleja löytyy häneltä paljon.

- Usalainen maorisyntyinen Francoise Danoy on suunnitellut ihania juttuja, esim. Pâtikitiki hattu ja tuubihuivi, Aumangea -paita tai The Plains -kolmiohuivi.

- Grace Anna Farrow on suunnitellut mm. persoonallisia huiveja. Kurkatkaa ainakin nämä: Chatoyant, URSA ja ALLIUM.

- Usalaisen Tian Connaughtonin malleista löytyy vaikkapa Adenium -pipo ja  tuubihuivi ja ihanan väljä Weekend in NYC -paita.

- Usalaisen Leila Ravenin malleissa on tyyliä. Katsastakaapa vaikka Argus -pitkähihainen neulepaita, Odetta -muhkea kolmiohuivi tai lyhythihaiset Sela- ja Bolan -paidat.

- Lucy Sweetlandin kynästä on lähtöisin komealla palmikkopaneelilla koristettu Seraphine -shaali ja Emerald -kämmekkäät.

- Connie Peng on suunnitellut Yellow Cosmo nimimerkillä mm. Let's Go for a Stroll -lapaset, hauskan Light Bulbs -pipon (erityisesti niitä hetkiä varten kun välähtää), Perimeter -huivin, In Mood for Maybe -hupparin ja Logan Shoals -paidan.

- Usalaisen Rose Beckin suunnittelemien neuleiden listalta löytyy esim. kauniit Rosa ja Rhodes -neulepaidat sekä Icebox -huivi.

- Brittiläinen Jimenez Joseph on suunnitellut mm. lepakkohihaisen Chicane -paidan, intarsiakuviolla koristetun Lucky Star -jumpperin ja poikittain neulotun Pixham -kesäpaidan.

- Lana Jois on suunnitellut mm. klassisen kauniin Rococo -huivin, sievän Himani -pipon sekä Flash Point -kesätopin, josta tulee mukava mielleyhtymä yksiin tiettyihin karkkeihin...

Ja sitten vielä ohjeita virkkaajille:

- Usalaisen Toni Lipseyn virkkausmalleista löytyy monipuolinen valikoima sisustustuotteista vaatteisiin ja asusteisiin. Katsastakaa vaikka iloinen Sedona -paita, Odyssey -kaulahuivi tai Easy Ripple -sisustustyyny.

- Usalainen Natalie @Detroit Knots on suunnitellut mm. My Favorite Jeans Top ja The Ribbet Tee -paidat ja Obtuse huivin. Hänellä on myös koukkuamisohjeita ja niiden yhteydessä ohjevideoita, jos koukkuamisen opettelu kiinnostaa!

- Kanadalainen Stephanie Jessica Lau on suunnitellut lukuisia todella suloisia amigurumi-hahmoja, muita sisustustuotteita, esim. hauskan Pillowji -emojityynyn, kauniita virkattuja villatakkeja, joista yhtenä esimerkkinä Rosewood Cardigan ja lisäksi hänellä on myös kauniita neulottuja takkimalleja, esim. Dotty Cardigan.

- Henkilökohtainen suosikkini, joka saa toivomaan, että jaksaisin virkata enemmän: Uusi-Seelantilainen Grace forthefrills. Tsekatkaa ainakin Riviera Stripe Tee -teeppari, Ocean Breeze -paita ja In the Clouds -takki. (Nämä on kaikki ilmaisohjeita, vaikka ovat todella upeita!)

- Usalainen Whitney Marie Anderson on suunnitellut suloisen virkatun nuken. Nukelle voi virkata erillisellä ohjeella peruukin ja vaatteita. Myös Cropped Turtleneck -paita on nätti.

Ja loppuun vielä pari pikavinkkiä niille, jotka muuten ehkä haluaisivat osallistua mutta eivät ehdi tehdä mitään isoa:

- Brittiläisen Diane Ugon suunnittelemat Atika- ja Myopa -korvakorut. Sisältää ohjevideon.

- Amerikkalaisen Creations By Courtneyn pieni Simple Cotton Pouch -pussukka tai Pine Trees -hiuspanta.

Gavriella Treminion suunnittelemaa Simone paitaa varten on varattuna metsäisen vihreää Drops Air -alpakkasekoitelankaa.

Voi olla, että suunnittelijavinkit jatkuvat vielä kolmannen postauksen verran jossain vaiheessa, sillä mitä enemmän olen lähtenyt BIPOC-suunnitelijoiden töihin tutustumaan, niin sitä enemmän löydän  malleja, joita haluan suositella. Kannattaa myös tutustua listattujen suunnittelijoiden niihin töihin, joita en ole tässä nostanut esille; monen suunnittelijan kohdalla oli nimittäin todella vaikea valita vain 3-4 houkuttavinta työtä ja sen lisäksi teillä saattaa myös olla erilainen maku kuin minulla. :)