Salal

Andi Satterlund on jo pitkään ollut yksi lemppari-neulesuunnittelijoistani. Hänen malleistaan löytyy perinteistä 50-luvun tyyliä ja naisellisuutta, mutta toteutus on kuitenkin tätä päivää. Viime kesänä tein hänen suunnittelemansa Miette-neuletakin ja melkeinpä siitä saakka olen suunnitellut tekeväni tämän seuraavan. Perhepiirin valmistujaisjuhlat pistivät vauhtia suunnitelmiin ja lopulta takki valmistui vajaassa parissa viikossa.

Salal on perinteinen lyhyt neuletakki, joka sopii hyvin hameen tai mekon kanssa. Pientä etuosan pitsikuviota lukuun ottamatta malli on tyyliltään hillitty ja pelkistetty. Tyköistuva lyhyt takki neulotaan ylhäältä alas yhtenä kappaleena, mikä mahdollistaa sovittamisen pitkin matkaa. Ohjeen mukaan olisi tehty 3/4 hihat, mutta itse halusin ihan vaan lyhyet; kuumalla säällä ei kesämekon kanssa tarvitse pitkiä hihoja, vaan sen verran pituutta riittää että saa olkavarret (=allit) piiloon.

Lankana on Dropsin Belle, jota joskus tilasin jonkun muun tilauksen "täytteeksi" kuusi kerää. Miellyin lankaan todella. Neuloessa se on tosin säikeistä ja siten halkeilevaa, mutta käytössä puuvilla-pellavasekoitteena ihanan vilpoista ja hengittävää eikä lainkaan pistelevää.

Viimeiseksi silaukseksi takkiin löytyi täydelliset napit ja voin sanoa, että enpä voisi paljoa tyytyväisempi lopputulokseen olla. Takki sopi vaatteeksi valmistujaisiin hihattoman kesämekon kanssa mainiosti, mutta silti se ei ole mielestäni yhtään liian juhlava, etteikö menisi arkikäytössäkin. Viimeisen kuvan 50-luvun henkiset aurinkolasit tuli kuvaan mukaan tyttären vaatimuksesta, mutta kyllähän ne kieltämättä tyyliin sopii. :)

Kesäinen Miette-neuletakki

Löysin taas yhden uuden ihanan neulesuunnittelijan, jonka tyyli kolahti. Amerikkalainen Andi Satterlund on tyyliltään aito fiftari ja sen huomaa myös hänen suunnittelutöistään. Kiinnostuin, sillä lyhyet, 50-luvulta vaikutteita saaneet neuleet sopivat tosi hyvin mekkojen seuraksi, vaikkei muuten sen tyylin edustaja olisikaan.

Miette -neuletakin esittelytekstissä mainostetaan, että tämä lyhyt ja vajaahihainen villatakki sopii mainiosti kesämekkokauden pidentämiseen keväästä syksyyn. Tietäisivätpä vaan nämä Suomen kesät, täällä tarvitsee villatakkia voidakseen pitää kesämekkoa edes kesällä!

Kylmyydestä huolimatta en nyt ihan villaista takkia halunnut ruveta kesäksi tekemään, varsinkin kun Mietten ohje on kirjoitettu aika paksulle langalle. Halusin neuleesta sellaisen, että sitä voi käyttää myös sitten, jos se ihan oikeakin kesä sieltä vielä joskus saapuu... Sain apua lankavalintaan Lentävän Lapasen myyjiltä ja päädyin itselleni uuteen Rowanin lankaan nimeltä Softyak DK, joka sisältää 76% puuvillaa, 15% jakkia ja 9% nylonia. Ihastuin tähän lankaan todella! Se on niin pehmeää, ettei puuvillaiseksi uskoisi ja valmis neule säilyttää ensikokemusten perusteella muotonsa mainiosti.

Mietten ohje oli selkeä ja takki oli nopea neulottava saumattomasti ylhäältä alas. Ainoa miinus siitä, että kainaloista takki istuu vähän huonosti, jää jotenkin pussittamaan. Ei niin paljoa että se häiritsisi käyttöä, mutta kun on tullut tehtyä jo monta paremminkin istuvaa neuletta top-down tekniikalla, niin rupesin jo miettimään, mitä muokkauksia seuraavan vastaavan jakun raglan-lisäyksiin täytyy tehdä, että istuu paremmin.

Erityinen kiitos ohjeelle reunoja kiertävistä pitsisistä yksityiskohdista sekä kauniisti muotoilluista kavennuksista rinnan alla; ne korostavat muotoilun naisellisuutta, mikä mekkotyyliin onkin ihan omiaan.