Puuvillainen raitapaita

Juhannuksen aikaisen helleaallon yllättäessä minulla oli ihan muita neulesuunnitelmia, mutta kuumuus teki kaiken villaisen käsittelystä vastenmielistä. Niinpä löysin itseni sovittelemasta puuvillalankojen jämiä yhteen ja miettimästä, tulisiko niistä joku kiva vilpoinen kesäpaita ilman lankakaupassa käymistä. Niin päätyivät yhteen tällaiset värit, joita ei ehkä muuten omisi tullut mieleen sovittaa yhteen. Valkoista oli jäänyt pari vuotta sitten tehdystä Something Lacy -hihattimesta, oranssia ja vihreää viime vuotisesta Hilla-pussukasta ja vaaleanpunaista ja punaista joululahjaksi tekemästäni kirsikkapussukasta.
Langat tuli tarkkaan käytettyä; vaaleanpunaista jäi ehkä metri ja punaista ei senttiäkään.

Ohjekin oli kierrätyskamaa; otin malliksi Dropsin Serene Spring -puuvillapaidan, jonka mukaan tein jo viime kesänä yhden kesäpaidan. Tällä kertaa muokkasin ohjetta vielä enemmän; rinnuksen pitsikuvio sai jäädä kokonaan pois ja hihoihin sekä paidanhelmaan tein joustimet. Löysähkön kaula-aukon ympäröin virkaten piilosilmukoilla.

Viimeistelyvaiheen pesun tein mökkiolosuhteissa (=ämpärissä) eikä paljoa tullut veden lämpötilaa tms. oikeaoppisuusasioita mietittyä ja niinpä kävikin niin, että punainen väri hieman värjäsi valkoista vaaleanpunertavaksi. Kuulemma nämä puuvillalangat pitäisi pestä tarkalleen ohjelämpötilassa etenkin ensimmäisellä pesukerralla. Värimuutos on kuitenkin tasainen eikä se siksi haittaa itseäni yhtään, joten en lähtenyt kikkailemaan värjääntymien poistamiseksi. Nähtäväksi jää, lähtevätkö ne seuraavassa oikeaoppisessa pesussa pois.

Aika kiva kesäpaita tästä tuli ja oikeastaan ihan sattumalta; yhdistelemällä sitä, mitä kaapista sattui löytymään ja ottamalla niin yksinkertaisen ohjeen, että aivot siitä kykenivät helteellä selviämään. Ja onneksi ne lämpimät ilmat tulivat nyt takaisin, niin pääsee käyttämäänkin tätä.

Edestä solmittava neuletakki

Hihattomien mekkojen kanssa on aina kiva olla jotain pientä päällä hihojen virkaa tekemässä. Vajaamittainen neule lyhyillä hihoilla syntyi nopeasti ja pienestä määrästä lankaa.

Omista varastoistani löytyi kaksi kerää luonnonvalkoista Tynn Line -lankaa. Se on ohut ja keveä sekoitus puuvillaa, viskoosia ja pellavaa.

Ohjeena toimi Jessica Cordovan Indifference, jota tosin muokkasin aika paljon. Tein ohjetta pidemmät hihat, alareunaan joustinneuletta ja solmittavista kulmistakin tein vaan ihan pienet. Ylä- ja etureunaa kiertää i cord -reuna.

Tämä valmistui kyllä vähän hassuna ajankohtana oltuaan sitä ennen tehtävien töiden listalla keväästä saakka. Nyt kesä on jo oikeastaan ohi, kuvatessakin oli hämärä ja kylmä ja ensin piti odotella sateen loppumista. Tämä jää siis pian odottamaan seuraavaa kesää, mutta uskoisin että ensi kesänä pääsee käyttöön paljonkin.