Toinenkin pieni pehmoinen pyyhe

Aiemmin neuloin jo yhden pienen bambuisen pyyhkeen. Ohje oli The Purl Bee -blogista. Samaan settiin kuuluu kolme erilaista nostettuihin silmukoihin perustuvaa pyyheohjetta. Lankoja jäi ensimmäisen pyyhkeen jälkeen reilusti, joten tietysti halusin täydentää settiä vielä ainakin toisella pyyhkeellä.

Toiseksi malliksi valikoitui "basket stitch", joka muistuttaa mielestäni hauskasti perinteistä ruudullista astiapyyhettä.

Halusin tästä pyyhkeestä hieman isomman kuin edellisestä, joten tein yksinkertaisesti enemmän aloitussilmukoita. Muistaakseni aloituksessa oli ensimmäisessä pyyhkeessä 59 ja tässä toisessa 71 silmukkaa. (Luku pitää molemmissa malleissa olla neljällä jaollinen -1s.)

Tämä oli mielestäni kivempi malli tehdä. Mallineule tuntui etenevän jotenkin paljon nopeammin kuin edellisessä. Tässä pyyhkeessä taustakin on minun silmään kaunis, kun tuossa edellisessä jäi harmittamaan nurjan puolen kuvion sekavuus.

Tästä tuli ihan kiva setti. Nämähän voi olla esimerkiksi kasvopyyhe ja käsipyyhe. Tai pienten käsien pyyhe ja isojen käsien pyyhe. :) Lankoja jäi vähän, joten ehkä setti täydentyy vielä jollain pienellä.

Kuvat on otettu mökkirannassa vedestä nostetulla laiturilla. Näin se kesä sitten taitaa olla ohi ja on toivotettava taas uusi syksy tervetulleeksi.

JYH:iin tämä on kolmastoista valmistunut työni.

Lampaat

Löysin mukavan oloisen Pardon my Chaos -blogin ja sieltä hauskan virkatun lampaan ohjeen. Koska olin juuri käynyt jämälankavarastoa läpi kriittisellä silmällä ja lajitellut sieltä aika ison kasan lankoja lahjoitettavaksi päiväkotiin, niin muistin elävästi, että mulla on tuollaista käsittelemättömän lampaanvillan oloista lankaa jäljellä jonkin verran peräti kahta eri väriä. Tuumasta toimeen.

Virkkasin lampaan...

... virkkasin kolme...

Tässä vaiheessa pysähdyin miettimään sitäkin, että mihin näitä tarvitsee. No ei mitään hajua, mutta vaihtoehtoja on monia. Näistähän vois tehdä vaikka heijastimia, joulukoristeita, mobilen, rintakoruja, askarrella kortteja, ommella johonkin koristeeksi... Tai ripustaa vaan sängyn viereen, että jos tarvitsee joskus laskea lampaita. :)

Ohjeesta poiketen tein pieniä lampaita, sillä pylväiden sijaan virkkasin nämä kiinteillä silmukoilla. Kokeilin pylväillä tehtyjäkin, mutta niistä tuli minun makuuni turhan isot. Eli nämähän onkin oikeastaan karitsoja.

Osallistun tällä työllä Villaa ja lankaa -blogin Villaiseen haasteeseen.

Muutin muuten blogin ulkoasua. Onkohan tää nyt liian radikaalisti erilainen? Olen pitkään ollut kyllästynyt siihen edelliseen mallipohjaan, mutta uutta tarpeeksi oman oloista oli vaikea keksiä. Pitää nyt makustella tätä.

Iloiset kannet kalenterille

Olen tehnyt tänä kesänä pari isohkoa projektia Catania-langasta. (Laukun ja takin.) Lankoja jäi molemmista projekteista yli vähän kutakin väriä. Mietin, miten näitä iloisen värisiä ylijäämälankoja hyödyntäisin ja päähän pälkähti idea: pari työkaveria on tehnyt työkalentereihinsa tosi kivat päälliset ompelemalla ja minäkin olin ajatellut ommella, mutta kun ompelu on jäänyt toteuttamatta, niin miksipä en toteuttaisikin kansia virkkaamalla!

Aloitin virkkaamalla kolmosen koukulla aloitusketjun käyttäen kalenterin kannen korkeutta mittana. (Mulla 44s.) Sitten jatkoin kiinteillä silmukoilla tasapitkiä rivejä, välillä sattumanvaraisesti väriä vaihtaen. Tein kolme yhtä korkeaa kappaletta; yhden avattujen kansien levyisen ulkopuolta varten ja kaksi vajaan puolikkaan levyistä sisäpuolta varten. Lopuksi virkkasin kappaleet yhteen kiinteillä silmukoilla.

 

Ohjetta en tähän muuten käyttänyt, mutta sen verran selailin virkattujen kansien ohjeita, että mieleen jäi vinkki, että virkatuista kansista kannattaa tehdä tosi naftit. Niinpä sitten tein näistä lähes liian pienen tuntuiset ja lopuksi pingotin sopiviksi. Se oli varmasti hyvä vinkki, koska nyt tuntuu kyllä, että suojus pysyy napakasti muodossaan eikä tästä enää veny.

Pingotuksen jälkeen asettelin kalenterin nahkakannet virkattujen kansien sisälle. (Sellaiset tylsät Ajaston tummansiniset nahkakannet, mitä varmaan useimmille työpaikoille tilataan työkalentereiksi.) Ja lopuksi sisään voi sujauttaa itse kalenterin.

Lopuksi vielä kuva kalenterista sen luontaisessa toimintaympäristössä, eli työpöydälläni. Työpöytä näyttää heti paljon iloisemmalta. :)

Jämät sain aika mukavasti käytettyä, vain mustaa ja keskisinistä jäi vähän.

JYH:iin tämä on kahdestoista valmistunut työ, eli kahdeksan on vielä kesken.

Ilmoittauduin taas mukaan myös syksyn Sukkasatoon, jossa kerään satoa tänä vuonna Perunalaariin. Koska noin monta JYH-työtä on vielä kesken, niin sukkasato jäänee tänä vuonna melko miniksi. Onneksi kyseessä ei kuitenkaan ole kilpailu.

Sormettomat sormikkaat

Heti kun sain edelliset sormikkaat valmiiksi muutama päivä sitten, alkoi kova kinuaminen "sellaisista sormettomista sormikkaista". Jollain vuotta vanhemmalla tarhakaverilla on sellaiset, joten onhan meidänkin tytöllä sellaiset oltava! (Logiikka menee kai jotenkin näin: sormettomat sormikkaat = isompi lapsi.)

No mikäpä siinä, yksi JYH-aloitus oli vielä mietinnässä ja Baby Merinoakin vielä edellisten sormikkaitten jälkeen jäi.

Lanka on siis Dropsin Baby Merinoa, puikot kokoa 2,5 ja malli syntyi tehdessä. Aloitussilmukoita oli 44. Alkuun tuli 2o2n -joustinta ja peukku on tehty yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla ilman peukalokiilan lisäyksiä. Jokaisessa sormessa on kolme kerrosta 1o1n -joustinta. Raidat etenevät sellaisella logiikalla, että vaaleanpunaista raitaa on yksi, vaaleaa liilaa kaksi, pinkkiä kolme jne. aina ennen värinvaihtoa.

Näistä tuli tosi kivat, sekä minun että tilliäisen mielestä. Ja kuvauskin onnistui tällä kertaa hienosti. :)

Jotain näistä samoista jämistä vielä tulee; ehkä vielä yhdet sormikkaat joko tytölle tai itselle. Sormikkaat tuntuvat olevan sellainen vaatekappale, joita ei ole koskaan liikaa (valitettavasti usein siksi, että ne häviävät tai ainakin ovat juuri sillä hetkellä hukassa, kun niitä etsii).

Mutta nyt keskityn ensin loppuihin JYH-töihin. Tämä oli vihonviimeinen eli kahdeskymmenes aloitus ja yhdestoista valmistunut. Ja sehän tarkoittaa sitä, että keskeneräisiä töitä on tällä hetkellä yhdeksän.

Hyvä kiertämään -haaste

Ensin odottelin käyntikorttitilausta, sitten tuli kesäloma, reissausta, mökkeilyä, sitten loma loppui, liikaa töitä ja... köh... No mutta, nyt päätin VIHDOINKIN tarttua Laitetaan Hyvä kiertämään -haasteeseen, jonka Neuloosi vs. Purkoosi -blogin McBurgerous heitti mulle päin jo toukokuun alussa.

Haaste meni siis näin:

HYVÄ KIERTÄMÄÄN -HAASTE

1. Tee pieni käsityö.
2. Kiinnitä käsityöhön mukaan pieni viesti, esim. sinulle, runo, pieni tervehdys, blogisi osoite, jne...
3. Jätä käsityö johonkin helposti nähtävään paikkaan, josta joku toivottavasti tämän helposti nappaa mukaansa.
4. Ota kuva käsityöstä siitä kohtaa mihin sen jätit. Julkaise kuva blogissasi.
5. Haasta 5 blogia mukaan!

Osallistut haasteeseen kommentoimalla tähän julkaisuun. Saat itse päättää ajankohdan, jolloin laitat hyvän kiertämään.

1. Tein siis pienen käsityön, tarkemmin sanottuna pienen appelsiininpala-avaimenperän.
2. Kirjoitin pienen viestin ja laitoin sen avaimenperän kanssa kirjekuoreen sekä mukaan myös yhden uutukaisista käyntikorteistani.
3 - 4. Kävimme tänään Koiramäen Pajutallilla, joka on muuten tosi kiva paikka. Siellä jätin kirjekuoren sikalarakennuksen sivupöydälle, josta sen toivottavasti joku huomaa ja nappaa mukaansa. Tässä vaadittu kuvatodiste:

5. Haastan mukaan seuraavat 5 blogia:

- Sohvaneulomo
- Retuperällään
- Neljä säiettä
- Pilvikirsikka
- Khadin lankalabyrintti

Kiitos McBurgerousille haasteesta, tämä oli mukava hyvän mielen haaste. :) Anteeksi kun vastaaminen kesti näin kauan, mutta olihan säännöissäkin tuo kohta, että "saat itse päättää ajankohdan, jolloin laitat hyvän kiertämään". :P

Pikkutytön sormikkaat

En ole koskaan ennen tullut tehneeksi sormikkaita. Nyt tuli mieleen kokeilla, kun tyttö joka tapauksessa tarvitsi uudet. Ja uusia juttuja on niin kiva opetella!
Ohje on Garnstudion Michelle Gloves, ilman noita koristekukkasia.

Lanka on Dropsin Baby Merinoa, jota aikoinaan jäi tekemästäni vauvan peitosta yli sellainen hankala määrä useaa eri väriä, joista mikään ei oikein yksistään riitä mihinkään. Mutta tällaisissa epätasa-raidallisissa jutuissa ei ole niin suurta merkitystä yksittäisen langan määrällä.

Tämä lanka on aivan ihanan pehmoinen ja kutittamaton, juuri omiaan meidän pikku herkkishipiälle. Ohje oli hyvä ja selkeä, mutta kokoarviot siinä menivät ainakin meidän viisivuotiaan osalta aikalailla pieleen. Jos olisin tehnyt sormet sen pituisiksi kuin ohjeessa neuvottiin, olisi tullut aika mini-sormikkaat. Niinpä piirsin kädestä kuvan paperille ja mittasin mallista jokaisen sormen erikseen.

Sormikkaitten onnistumisesta on tyytyväinen olo, mutta kuvaukset (tai niiden yritykset) tytön kanssa olivat surkuhupaisat. Otettiin varmaan 50 otosta ja tämän parempaa kuvaa ei saatu aikaiseksi. Lopulta jouduin toteamaan, että viisivuotiaalla ei nyt vaan kädet pysy paikallaan. Se siitä.

JYH:issä saavutin näiden valmistumisen myötä puolenvälin merkkipaalun, sillä tämä oli kymmenes valmistunut työ.

Helminauhasukat

Tein sen taas - nimittäin muutin lapasohjeen sukkaohjeeksi. Inspiraatio näihin ihaniin sukkiin tuli Ravelrysta Handepanden Pearl Chain mittens - lapasohjeesta. 

Nuo ohjeen lapaset on kertakaikkisen ihanat, en tiedä miksi sitten taas päädyin sukkiin. Ehkäpä kesäinen ajankohta ei nyt vaan oikein inspiroi lapasten tekoon, mutta saattaahan ne vielä talven tultua syntyä ne lapasetkin tällä samalla ohjeella. Tämä on nimittäin ihan mielettömän kiva kuvio tehdä ja lisäksi tämä malli on loistava tapa kuluttaa melko pieniäkin jämälankanöttösiä; jotain lankaa mulla oli vain 10g ja sekin riitti molempiin sukkiin ja vähän vielä jäikin.

Kiilakavennusten kohdalla kuvio vähän hajoaa, mutta ei se itseäni ainakaan kamalasti haittaa. Mietin sellaistakin, että olisi tehnyt nuo kavennukset jalkapohjaan, kun olen nähnyt joskus sellaisiakin ohjeita. Mutta en sitten uskaltanut lähteä tekemään mitään niin radikaalia, kun  ei ole kokemusta, että miten se vaikuttaisi sukan istuvuuteen.

Langat on enimmäkseen 7-veljestä ja pari väriä on Gjestalin Jannea. Tein nämä 3-kokoisilla bambupuikoilla. Olen pikkuhiljaa oppinut tykkäämään noista bambupuikoista, vaikka se ei tosiaankaan ollut mitään "rakkautta ensisilmäyksellä".

En yleensä ole kuvannut töitteni nurjia puolia, mutta tässä tein senkin, koska nämä on mielestäni niin haukan näköiset sisäpuoleltakin. :)

JYH:iin tämä oli yhdeksäs valmistunut työni.