Rastaraitasukat

On se hyvä, että on nuo lapset olemassa, muuten ei koskaan saisi täysin rehellistä palautetta mistään. Yleensä ihmiset kommentoivat käsitöitäni positiivisella tavalla, mutta omat lapset tuntuvat aina keksivän jotain vikaa. Kutittava, pelottava, liian lapsellinen, väärän värinen... muutamia mainitakseni. Taannoin vanhin tytär oli toivonut rastavärisiä sukkia ja tein hänelle nämä. Rastaväriset, eikö totta? Tyttären kommentti oli jotain sen suuntaista, että "voin mä noita käyttää, mut olisin kyl halunnu ihan tavalliset raidalliset". OK.

En ole oikein tykännyt raitasukkien tekemisestä, sillä pienesti perfektionistisia piirteitä omaavana luonteena on jäänyt häiritsemään ne väkäset jotka aina jäävät lankojen vaihdoskohtaan. Mutta sitten löysin Garnstudion ohjevideoista tämän ohjeen siitä, miten lankaa voi vaihtaa huomaamattomasti. Loistavaa, heti raitasukkayrityksen kimppuun!

Lopputuloksena täydelliset perus-raita-rastasukat. No, ehkei sentään täydelliset, mutta varmastikin tällä kertaa juuri sitä, mitä toivottiin.

Viimeinen kuva omituisesta kuvakulmasta, jotta näette nuo langanvaihtojen kohdat. Kyllä siinä kohdassa raitaa vähän kaarevuutta erottuu kuvassa, mutta luonnossa jalkaan puettuna ei mielestäni juurikaan. Eikä ainakaan ole sellaista selkeää porrasta. Olen tyytyväinen, sillä joskaan värivalinta ei omalle silmälle ole mieluisin mahdollinen, niin näen tämän uuden opitun konstin myötä lukuisia uusia mahdollisuuksia seuraaville raitasukille. Ja säärystimille...

Sukat on tehty Novitan 7-veljeksestä 3,5 koon puikoilla. Koko on 39/40.

Sukkasadon hillokellariin tämä on seitsemäs parini, eli olen yhden parin päässä lopullisesta tavoitteesta.