Kirjailun lyhyt oppimäärä

Käsityön taiteen perusopetuksen kurssilla Järvenpään opistolla on tehty syksyn aikana myös kirjailutöitä. Kirjailu oli minulle jossain määrin tuttua etukäteen, mutta nyt tuli opeteltua vielä ihan uusia tekniikoita ja tyylejä. Ja jälleen kerran takataskussa tuhat uutta ideaa vain odottamassa aikaa niiden toteuttamiselle.

 

Lähdin opettelemaan erilaisia pistoja pilalle menneen jauhobatiikkivärjäykseni päälle. Kirjailulla saa tosiaan pelastettua paljon; alunperin liian himmeäksi jäänyt kuvio pääsee nyt oikeuksiinsa. En tosin edelleenkään tiedä, mitä näistä tilkuista tekisin.

 

Seuraavaksi tajusin, että kirjailuharrastusta varten tarvitsen säilytysvermeet lankasaksille ja neuloille. Niinpä tein saksikotelon ja neulakirjasen, jotka tietysti koristelin kirjailemalla. Olen tehnyt vastaavanlaiset aiemmin, mutta tuolloin ne päätyivät lahjaksi. (Neulakirja ja lehdykkä-saksikotelo vuodelta 2015.) Ideat Pinterestistä.

Kurssiin kuului myös ryhmätyö. Kukin ryhmä perehtyi yhteen kirjontatekniikkaan tarkemmin ja esitteli sen toisille. Jokaisesta esitellystä tekniikasta tehtiin pieni harjoitustyö. Oma ryhmäni valitsi aiheeksi alikeompelun, jossa ideana on, että kirjailtavan kuvion muodostaa kangas, joka on varsinaisen kankaan alla. Kirjottavaan kankaaseen siis leikataan reikä, joka läpi kuviokangas näkyy tai reikä voi olla olemassa jo valmiiksi, jos tekniikkaa käytetään esim. paikkaamiseen. Yllä pari tekniikalla toteutettua joulukorttia.

Muiden ryhmien aiheina olivat sashiko-kirjonta, silkkinauhakirjonta sekä nimikointi. Koetilkkuni päätyivät ajankohdasta johtuen joulukortteihin ja pakettikortteihin. Yllä sashikokirjonnalla toteutettu huopakuvio. Sashikokirjonnassa on tärkeää, että lankojen risteyskohdissa pistokset asettuvat tietyllä tapaa toisiinsa nähden, mutta epäilen että tämä minun ensimmäinen sashikotyöni ei vastaa näitä kriteereitä. Oli kyllä koukuttavan tuntuinen tekniikka ja ajattelin perehtyä siihen tarkemmin ja toteuttaa jonkin isomman paikkauksen tai koristelun.

Silkkinauhakirjonta olikin ihan omanlaisensa kirjontatekniikoiden joukossa, sillä siinä käytetään tavallisesti kirjonnassa käytettävän muliinilangan lisäksi myös nimensä mukaisesti silkkinauhaa. Yllättävän kivasti onnistui vasta-alkajalta silkkiruusut hyvän opastuksen ansiosta.

 

Viimeisenä esiteltynä tekniikkana oli nimikointi. Kirjailin vanhempieni nimien alkukirjaimet ja tein niistä heidän joululahjoihinsa pakettikortit. Ei tullut kauhean siistit kirjaimet, tämä taitaa olla niitä tekniikoita, jotka vaativat hieman enemmän harjoittelua.