Pingotuksessa huivi suorastaan heräsi henkiin. Huivi on pingotettuna leveydeltään lähes aikuisen sängyn mittainen pituussuuntaan elikkä melkein parimetrinen. Tietysti se vähän meni takaisin kasaan nuppineulojen irrottelun jälkeen.
Tästä tuli ihana! Kevyt, ohut ja silti lämmittävä. Hämmästyttävää, miten vähän näin iso huivi painaa harteilla. Ja miten se ohuudestaan huolimatta kuitenkin tuntui tosi lämpöiseltä viileänä iltana, kun eilen kävimme pihamaalla kuvailemassa.
Olen niin helpottunut, että selvitin tämän huivimysteerin ja sain tehtyä oikeanlaisen huivin lopulta! Muuten tästä olisi voinut jäädä sellainen kolaus käsityöitsetuntoon, että joku kiva malli olisi jäänyt kokeilematta ihan vaan siksi, että se tuntuu liian vaikealta.
Sitä edellistä huivia en lopulta antanut äidille äitienpäivälahjaksi, koska se ei tuntunut hänen tyyliseltään. Tein tämän tilalle ja jään odottamaan heinäkuuta ja äidin syntymäpäivää. Jokin kiva huivineula sopisi lahjaan mukaan; kertokaapa ihmeessä, jos teillä on vinkkejä, mistä löytäisi kauniin huivineulan. Googlailemalla löytyi muutamia kauniita ulkomaisia vaihtoehtoja, mutta kotimaisen käsillätekijän tuotos olisi paras löytö.
Kaunis huivimalli, pitää pistää tämä loputtomalle ''to do''-listalle ;)
VastaaPoistaKuulostaa tutulta, nimittäin tuo loputon "to do" -lista. :)
Poistaaivan ihana.
VastaaPoistavaan silti tykkään siitä edellisestä "pilalle menneestä onnistumisesta" enemmän.
Huivit onki melko jänniä neulottavia juurikin tuon takia, että ne näyttää ihan fiaskoilta yleensä puikoilta pudotuksen jälkeen vaan sit kun pingottaa on ilo suuri kun huomaa miten se muotoutuu oikeanlaiseksi.
Joo, se on oikeasti hieno tunne, kun siitä mytystä muotoutuu ihan oikean huivin näköinen ilmestys lopulta. Taisin jäädä nyt tämän myötä huivikoukkuun!
PoistaIhana huivi. Eikös sitä sanota, että lopussa kiitos seisoo :) Huivikoukkuun varmaan jää helposti :)
VastaaPoistaNäköjään jää. :) Nyt on vaan vaikea valinta, että minkä huivin alottais seuraavaksi ja millä langalla...
Poista