Fjellsol lapaset

Jokin aika sitten Isokummun kehräämöltä kysyttiin, haluaisinko kokeilla heidän 100% villalankaansa someyhteistyön merkeissä. Mielellään lähdin tätä tuotetta kokeilemaan. Sain kokeiluun kaksi vyyhtiä suomenlampaan villaa, toinen vaaleaa värjäämätöntä ja toinen vihreäksi värjättyä sävyssä mehtä.

Jo ennakkoon Isokummusta kehuttiin, että heidän suomenlampaan villalankansa on paljon pehmeämpää ja paremman tuoksuista kuin muut vastaavat tuotteet, koska kehruu tapahtuu öljyttömästi ja myrkyttömästi ja lankaan jätetty lanoliini tekee neulomisesta miellyttävää. En voi muuta kuin vahvistaa nämä kehut tämän tuotteen kohdalta todeksi. En ole aiemmin käyttänyt suomenlampaan villaa kovinkaan paljoa juuri siitä syystä, että mielikuva siitä on karhea ja pistelevä, mutta tämä lanka ei todellankaan ollut sellaista.

Valitsin neulottavaksi norjalaisen Inger Bergin suunnittelemat Fjellsol lapaset, jotka sopivat tälle langalle täydellisesti. Olen neulonut aiemmin monia saman suunnittelijan sukkamalleja ja näköjään lapasmallit ovat yhtä hienoja, tosin erona se, että lapasmallissa oli vain yksi silmukkamäärä. Kunnollinen, kämmenen puolelle sijoitettu peukalokiila tekee lapasesta hyvin käteen istuvan.

Vein lapaset mökkireissun tuliaisiksi rakkaalle neuleystävälleni Tarjalle, jonka lempiväri on tunnetusti vihreä. Villan pehmoisuus herätti myös mökkiporukassa ansaittua ihastusta.

Kiva malli, ihana lanka ja vielä hyvä ystävä lahjottavaksi, mitäs muuta sitä neuleprojektilta voisikaan toivoa? :)

Fair Isle Mysteerijoulukalenterisukat

Susanna Winter eli @talviknits järjesti joulukuulla joulukalenterimaisen mysteerisukka-yhteisneulonnan, jossa sukkien ohjetta ilmestyi joka päivä yhden uuden fair isle tyylisen kirjoneuleraidan verran. Jouluna olisivat sitten Fair Isle Sock MKALendar -sukat valmiit. 

Ihastelin upeiden fair isle tyylisten sukkien kuvia somessa joulukuulla, mutta ehdin aloittaa omat sukkani vasta joulun jälkeen. Niinpä kirjoneuleraidat eivät ole ihan samassa järjestyksessä kuin kalenterisukissa enkä ole jokaista mallikuviota näissä käyttänyt.

Aloitin sukat varpaista ja tein lopuksi jälkijättöisen kantapään. Tämä oli rento tapa tehdä; sai neuloa vaan kirjoneuleraitoja yhteen pötköön ja mallailla värejä ja vasta lopuksi tuli enemmän ajattelua vaativa vaihe.

 Lankoina oli kahta eri vihreää Hjertegarnin Aloe Sockwoolia, punaista Austermann Steppiä sekä valkoista Gedifran Lana Mia Uni -sukkalankaa. Kaikki jämälankoja aiemmista projekteista. Puikkoina 2 mm:n Zingit.

Vuoden 2023 lankatyöt

Tapanani on ollut tehdä aina vuodenvaihteessa pieni kooste tai inventaari menneen vuoden käsitöistä, joten tehdäänpä nytkin. Viime vuodesta voi sanoa, että sukkaa pukkasi. Yhteensä neuloin 24 paria sukkia ja yhdet tossut. Syynä lukuisille sukkaprojekteille on ehkä se, että aloitin YAMK-opiskelut syksyllä ja sen jälkeen ei ole mieleen mahtunut mitään isompaa neuleprojektia. Olen muutenkin yrittänyt pitää tämän harrastuspuolen mahdollisimman stressittömänä ja neulonut vain sellaista, mikä huvittaa. Ja nyt on huvittanut neuloa sukkia. :)

Enimmäkseen sukat ovat kirjoneuletta, mutta mukana on myös parit raitasukat ja yhdet mosaiikkineulesukat. Yhdessä parissa on isoäidinneliö-rivi varressa ja kahden sukkaparin varteen on neulottu nyppyjä. Tossut ovat dominoneuletta ja syntyivät käsityön taiteen perusopetuskurssin oppilastyönä. Dominoneule olikin aivan uusi ja tuntematon tekniikka ennestään.

Vähän muutakin viime vuonna ehdin neuloa. Alkuvuodesta neuloin kaksi villapaitaa ja kolmet käsineet. Näistä kahdet oli käsityön taiteen perusopetuskurssin oppilastöitä ja niiden myötä opettelin kaksi uutta tekniikkaa; koukutut lapaset (on muuten läpimät näilläkin pakkasilla!) ja peukuttomat vauvan lapaset onteloneuleena. Jouluksi neuloin vielä yhden villapaidan kissalle sekä kaulurin. Kämmekkäiden kuvio on tehty roosimine-tekniikalla ja kaulurissa neulottiin kirjoneuletta tasona.

Keväällä kun neuloin tuota ensimmäistä ja ainoaa paksua ulkovillapaitaani, sain olkapäähäni rasitusvamman, joka on jatkunut näihin päiviin saakka ja vasta nyt pikkuhiljaa toipumassa. En ole varma, johtuiko vamma juuri tuosta villapaidasta, mutta en uskalla ottaa riskiä, joten tämä sai jäädä viimeiseksi noin paksusta langasta neulotuksi työkseni.

Alla vielä kuva erilaisista kokeilluista tekniikoista käsityön taiteen perusopetuskurssilta. Kevätpuolella kurssin aiheena oli lankatekniikat. Kurssilla tuli siis kokeiltua ainakin koukkuamista, haarukkapitsiä, kinnasneulaa, fransuamista, onteloneuletta, dominoneuletta ja käpypitsiä. Kuvan ulkopuolelta ainakin nypläystä kokeiltiin vähän. Oletin, että innostuisin kaikista lankatekniikoista, mutta en innostunut. Osa tekniikoista oli vaan kamalan tylsiä ja hankalia. Totesin, että neulominen on oma juttu, ei niinkään lanka materiaalina. No, välillä tykkään virkatakin. Koukkuaminen oli kivaa ja tykkään noista koukutuista lapasistani.

Mutta nyt saa viime vuosi jäädä taakse ja katse kohti tulevaa. Toivottelen teille neulojatovereille oikein mukavaa uutta neulevuotta!

Sokkene Desember - vuoden viimeiset sukat

Sokkene Desember eli joulukuun sukat on osa norjalaisen Wenche Roaldin kuukausisukkien sarjaa vuodelta 2020, jolloin jokaiselle kuukaudelle ilmestyi oma mallinsa. Ohjeet on kirjoitettu norjaksi, mutta kun kerran ennenkin olen onnistunut yhden sukkaparin neulomaan norjankielisestä ohjeesta, niin arvelin nytkin pystyväni. :D

 

Ja näinhän se on, että kun tietää sukkien neulomisesta jo aika paljon, niin olennaista ohjeessa ovat numerot ja ruutupiirrokset. Ja suurin osa norjan sanoistakin aukenee, kun osaa ruotsia. 

 

Tein taas vähän muokkauksia. Ohjeen mukaan sukat neulotaan 64 silmukalla, mutta nostin sen 72 silmukkaan, kun se on omalle käsialalleni sopivin silmukkamäärä sukkiin fingering-vahvuiselle langalle. Kantapäätä en edes yrittänyt neuloa norjaksi, vaan tein sellaisen ranskalaisen kantapään kuin yleensäkin. Kärjen kuvio jäi ohjeen kuviota lyhyemmäksi tahattomasti, koska arvioin väärin ja sukasta olisi muuten tullut liian pitkä. Tykkään kuviosta kuitenkin näin, joten en viitsinyt purkaa, jätin vaan loput kuviosta neulomatta.

Todella kaunis malli. Ja samalla suunnittelijalla on pari muutakin mallia, jotka kiinnostaa.

Lankoina oli valkoinen Gedifra Lana Mia Uni, punainen Austermaan Step Classic ja harmaata en valitettavasti muista, kun oli vyötteettömänä säilytetty jämäkerä. Puikkoina 2 mm:n Zingit.

Tässä oli nyt sitten vuoden 2023 viimeinen sukkapari ja voidaan siirtyä seuraavaan vuoteen - tai ehkä teen vielä jonkin koosteen menneestä vuodesta.

Cornus kauluri

Sain vinkin, että kauluri syksyisissä väreissä olisi mieluinen lahja eräälle. Kiinnostuin muutenkin kirjoneulekaulurin ajatuksesta, sillä sellaista en ole ennen tehnyt. Vaikka kaulurit muuten näyttävätkin olevan taas muodissa, niin kirjoneuleversioon ei montaakaan ohjetta löytynyt. Tämä oli malleista ehdottomasti upein, tosin saatan muutaman muunkin vielä toteuttaa.

Cornus kaulurin ja tuubihuivin ohje on Kajsa Vuorela Fredrikssonin käsialaa. Ohjeesta voi siis neuloa vain yläosan, jolloin siitä tulee tuubihuivi, tai neuloa vielä lisäksi etu- ja takakappaleen, jolloin muodostuu kauluri. Yläosassa neulotaan kirjoneuletta suljettuna neuleena, kuten esimerkiksi sukissa. Ihan helpoimmasta päästä kirjoneuletta kuvio ei ole, sillä neuleeseen tulee aika pitkiä langanjuoksuja suurten geometristen kuvioiden takia. Kuvion jatkuessa etukappaleeseen kirjoneuletta neulotaan tasona, mikä on tietysti paljon hankalampaa, kun kuviota neulotaan myös nurjalta puolelta. Tällaisia töitä en ole kauheasti tehnyt, mutta yllättävän nopeasti siitä kuitenkin sai juonesta kiinni.

Tein ohjeeseen muutamia muokkauksia. Ensinnäkin kauluksen yläreuna jäi ohjeenmukaisesti neulottuna herkästi rullaantuvaksi, mikä on ominaisuus joka minua neuleissa ärsyttää. (Joidenkin mielestä on ok tai voi olla tyylikeinokin, joten en sano että kyseessä olisi varsinainen vika ohjeessa, itse en vaan tykkää rullaavista reunoista.) Purin siis aloituksen ja poimin silmukat uudestaan puikolle ja neuloin taittoreunan, jonka ompelin kiinni kauluksen sisäpuolelle. 

Toisekseen halusin tehdä takakappaleesta tyyliltään enemmän yhteneväisen etukappaleen kanssa, joten neuloin sen sileänä neuleena ohjeen ainaoikean neuleen sijaan. Neuloin myös takakappaleesta saman pituisen kuin etukappaleesta.

Kolmas "muokkaus" oli se, että käytin ohjetta useampaa väriä. Tähän päädyin lahjan saajan toiveväreistä johtuen. Lähdin värejä kokeilemaan testausmielessä, sillä en ollut varma toimiiko tämä moivärisenä, mutta mielestäni sopii tosi kivasti.

Kaulurista tuli mielestäni tosi hieno. Tekemisen prosessi oli mielenkiintoinen, sillä pääsin kokeilemaan uusia tekniikoita ja olen noihin tekemiini muokkauksiin tyytyväinen. Olisin huolinut tämän itsellekin, mutta se päätyi tietysti lahjaksi sille, jolle sen neuloinkin. :) 

Tämän projektin myötä myös muistin taas pitkästä aikaa kaulurien olemassaolon ja sen, miten kätevä asuste se onkaan. Ehkä ensi vuonna syntyy lisää kaulureita.

Eina sukat

Vielä yhdet joululahjasukat on esittelemättä. Toiveena saajalla oli niin ohuet sukat, että mahtuu helposti kenkään. Niinpä etsin ohuelle sukkalangalle kirjoitetun mallin, jossa ei olisi paljoa kirjoneuletta ainakaan jalkaterässä. Ruotsalaisen Kajsa Vuorela Fredrkssonin tyylikkään vähäeleiset Eina sukat täyttivät nämä kriteerit.

Ohje on julkaistu kuudella eri kielellä, myös suomeksi. Ohjeen mukaan sukan varteen tulisi 64 silmukkaa, joka on minun makuuni vähän liian vähän ohuelle sukkalangalle, joten nostin silmukkamäärän 72 silmukkaan. Varren kirjoneulekuvio on mielenkiintoisesti suunniteltu osaksi joustinta ja niin, että joustimen nurjat silmukat tehdään kontrastivärillä. Ohjeessa on hollantilainen kantapää, mutta vaihdoin sen ranskalaiseen, koska se on pyöreämpi ja myötäilee siten paremmin jalkaa kenkään laitettaessa. Ja kärkeen tein pienen kirjoneuleraidan koristeeksi; en usko noin pienen kuvion jalan kenkään mahtumista haittaavan.

Lankana lempisukkalankani Regian Premium Merino Yak ja puikkoina 2 mm:n Zingit.

Tunnustettava se on, että yksiväristen sukkien neulominen on minusta ihan tuhottoman tylsää. Varren mielenkiintoinen kuvio onneksi pelasti paljon. :)

Helix villapaita kissalle

Veljentyttärelläni on suloinen ja rakas kissa, jolla on lyhyt, talvella turhan viileä turkki. Viime jouluna neuloin sille villapaidan joululahjaksi. Kissa on tykännyt käyttää villapaitaa kylmillä säillä ja niinpä toiveena oli uusi villapaita täksi jouluksi.

Sain Moreenilta lahjaksi kirjan Kaverille kans - Neuleita koirille ja ihmisille ja nimestä huolimatta yllättäen kirjasta löytyi neule myös kissalle. Helix villapaidan kissalle ja ihmiselle on suunnitellut Tiia Reho.

Viime vuotisesta villapaidasta muistelin, että kaulan osuus jäi vähän lyhyeksi. Niinpä neuloin kauluksesta nyt jopa vähän liian pitkän, mutta kaksinkerroin taitettuna se on aivan passeli. 

On ilahduttavaa nähdä, että kissa itse käyttää paitaa ihan mielellään. Näin nätisti se poseeraa kuvissakin. :)