Always Coffeetime

 Neuloin Jaana Talvitien suunnittelemat, ihanat Always Teatime sukat, mutta itselleni teema on kylläkin Aways Coffeetime. :D Sukat olivat oikein rentoa neulottavaa. Kun oli saanut yläreunan kupposet neulottua, niin sai lasketella yksinkertaista mutta silti näyttävää kirjoneuletta sukan loppuun. 

Malissa on kokovaihtoehtoja neljä (64-72-80-88 silmukkaa). Tein nämä 72 slmukalla ja 2mm:n puikoilla. Ohjeen mukaan olisi tehty ristiin vahvistettu kantalappu, mutta tein tavallisen vahvistetun kantalapun ihan vain siksi, koska luin ohjetta huolimattomasti ja painelin neuloen vauhdilla eteenpäin vanhasta tottumuksesta.

Ohje oli muuten oikein hyvä ja selkeä, mutta siinä ei ollut mallikuvan mukaisille sivussa oleville kiilakavennuksille kaaviota, vaan kiilakavennusten silmukoiden asettuminen oli jätetty neulojan itse pähkäiltäväksi. Pohjaan asettuvaan kantakiilaan oli erillinen ohje. Neuloin sukkaa automatkalla eikä kapasiteetti riittänyt kuvion asettumisen laskemiseen, joten tein kiilan pohjaan. 

Olen lopputulokseen tyytyväinen ja pidän tästä mallista kovasti; hyvä lahjaidea jollekin kahvin, teen tai kaakaon rakastajalle, joka on totuttu näkemään höyryävä kuppi kädessä. :)

Hedvig sukat

Toisena mallina Heini Perälän ihanasta Heinikin sukkakirjasta otin puikoille Hedvig sukat. Aivan ihana malli tämäkin!

 

Keltainen ja vihreä lanka ovat Schoppel Wollen Admiral Hanfia. Se sisältää villaa, hamppua ja biohajoavaa nylonia. Tuntuma on hieman kovempi ja karheampi kuin tavallisessa sukkalangassa. Lankojen värit ovat hillityn semisolidit ja mielestäni oikein onnistuneet. Tämä oli ensikosketukseni tähän lankaan ja tykkäsin kovasti! Valkoinen jää taas valitettavasti arvoitukseksi; olen kyllä tosi huono pitämään näistä valkoisista sukkalangoista kirjaa ja ovat vielä kaikki niin saman kaltaisia, että vaikea myöhemmin tunnistaa.

 

Heinikin sukkakirjan malleissa tykkään (muun muassa) siitä, että jokaisessa parissa on omanlaisensa joustinneulos sukansuulla. Tässäkin mallissa nämä ihanat palmikkokuvioiset.

Nyt löytyy muuten Heinikin sukkakirja myös ravelrysta, joten jos olet neulonut tai neulomassa kirjan sukkia, niin projektin voi liittää siellä oikean mallin kohdalle.

Solarissukat vol 2

Ensimmäinen neulomani sukkapari Heini Perälän hiljattain julkaistusta Heinikin sukkakirjasta oli Solaris. Neuloin mallin ensin sinisenä, mutta molemmat kirjassa esitellyt värivaihtoehdot olivat niin herkullisia, että halusin neuloa nämä myös näissä toisissa väreissä.

Toiset Solarikset neuloin tummanvihreästä Perfect Retailin Premium sukkalangasta ja keltaisesta Teetee Pallaksesta. Kukkien keskustat on ommeltu silmukoita jäljitellen ruskeaa Gjestalin Maijaa käyttäen. Näistä tuli hieman ensimmäisiä sukkia isommat, mikä varmastikin johtui pikkuisen paksummasta langasta. Se sattui sopivasti, sillä aion antaa nämä henkilölle, jolla on hiukan omia jalkojani isommat jalat. (Ekat olivat juuri sopivat omiin jalkoihin ja ne taidan jättääkin itselle.)

Sukista tuli yhtä ihanat kuin ensimmäisistäkin ja ne valmistuivat sopivasti auringonkukkien luonnossakin kukkiessa.

Among the trees

Olen vuoden mittaan osallistunut Johanna Walliuksen sukkalaatikko 2023 haasteeseen. Tavoitteena on neuloa vuoden aikana kaksitoista paria sukkia noudattaen joka kuukauden alussa annettua teemaa. Sääntöjä saa tulkita löyhästi ja itse olenkin toteuttanut haastetta siten, että tartun jokaiseen teemaan itselleni sopivana ajankohtana. En ole siis kaikkia teemoja toteuttanut juuri siinä kuussa kuin se on annettu, mutta olen ne kaikki pyrkinyt toteuttamaan jossain vaiheessa. 

Elokuun teemana oli neuloa raitasukat. Among the Trees on hauska raitasukkien malli, jonka on suunnitellut ranskalainen Sandrine Vos. Varren yläosaan tulee ensin vähän kirjoneuletta ja loppumatka lasketellaan raitoja. Malli sopii erinomaisesti liukuvärjätylle langalle ja omista varastoista sattuikin löytymään tähän sopiva jämä, pääväriltään tummanvihreä Regian Colour Line. Vaaleampi vihreä on Hjertegarnin Aloe Sockwoolia.

Käytin värinvaihdossa aikoinaan oppimaani keinoa, jonka avulla raitaneuleen kerroksen vaihtumiskohdasta tulee huomaamaton. Ohjevideo tekniikkaan löytyy ainakin täältä Dropsin sivuilta.

Oli kiva ja joutuisa malli neuloa.

Zeitlose 2

Zeitlose e-kirja pitää sisällään kolme sukkamallia saksalaiselta suunnittelijalta, Catharina Dudenilta. Kirjan nimen mukaisesti mallien tyyli on ajaton. Tyylikästä, perinteistä kirjoneuletta. Tartuin malleista keskimmäiseen, joka on nimetty ytimekkäästi nimellä Zeitlose 2.

Lankoina Hjertegarnin Aloesock ruosteenoranssina, Katian Socks Camel farkunsinisenä sekä valkoisena jokin sukkalanka, jonka merkkiä en muista. (Huomaan, että valkoisen sukkalangan merkin unohdan useimmiten, jos en heti merkkaa sitä ylös. Ne vaan ovat kaikki aika samankaltaisia ja merkkiä on jälkeenpäin vaikea selvittää, ellei vyöte satu vielä lojumaan jossain tallella. Yritän parantaa tapani.)

Zeitlose 2 on klassinen kirjoneulesukka. Yksinkertaisen kaunis kirjoneulekuvio varresta varpaisiin neulottuna ja ranskalainen kantapää. Jalkapohjan alle kätkeytyy taas hauska yksityiskohta, kuten Dudenin malleissa usein.

Ihanat sukat tuli taas näistäkin. En vaan näköjään saa tarpeekseni kirjoneulesukista! Yksi villatakki odottaa hihaa (ensimmäistä vasta) ja virkattu palapeittokin etenee etanavauhtia... Yritän aina välillä niitä edistää muutaman rivin tai palan verran, mutta kyllä tällä hetkellä vaan sukat inspiroi eniten. On ollut niitäkin kausia, kun ei ole jaksanut sukkia neuloa lainkaan; ehkä semmoinenkin aika taas tulee ja muut työt etenee paremmin. :)

Pinwheel sukat

Tässä tulee toiset sukat, jotka neuloin Laineen uudesta 52 x villasukat osa II kirjasta. Pinwheel sukat ovat hauskat väri-ilottelusukat, jossa kirjoneuletta neulotaan kahdella värillä kerrallaan, mutta tiuhaan väriä vaihtaen. Yhteensä värejä on seitsemän (pääväri mukaan luettuna). Sukat on suunnitellut usalainen Summer Lee, jonka tyyli on muutenkin viehättävän värikäs ja iloinen.

Sukat neulotaan varresta aloittaen ja väliin neulotaan merkkilanka jälkijättöistä kantapäätä varten. Täytyy kyllä tunnustaa, että en ole koskaan tehnyt niin, että jättäisin kantapään neulomisen ihan viimeiseksi, vaan olen neulonut sen edettyäni teräosaa jonkin matkaa voidakseni sitten sovittaa teräosan lopullisen pituuden sopivaksi kantapään kera. Paitsi toisen sukan tein kyllä ihan ohjeen mukaisesti (eli kantapää viimeisenä), kun ensimmäinen sukka oli jo sovitettu sopivaksi. Tällainen jälkikäteen neulottu kantapää tuntuu olevan yksi niistä kantapäämalleista, jotka omaan jalkaani istuvat hyvin.

Neuloin sukat 2 mm:n sukkapuikoilla ja lankoina oli enimmäkseen jämälankoja kesän aiemmista projekteista. Pari uuttakin kerää raskin aloittaa näin ihanaa projektia varten. Jokaista väriä kului vain vähän, valkoista eniten. Nautin paljon tästä värileikki-projektista ja myös lopputulos kaikessa iloisuudessaan saa hyvälle mielelle!

Feeling fruity

Feeling Fuity sukat on raikas ja suloinen, täydellisesti kesäneulomiseen sopiva malli. Sen on suunnitellut sveitsiläinen Charlotte Stone. Tämä malli sopii täydellisesti käsinvärjätylle langalle, koska sileää neuletta tulee niin paljon, että langan värinvaihtelut pääsevät oikeuksiinsa, mutta pienten kirjoneuleyksityiskohtien - ja vadelmien nyppyläisen pintaneuleen - ansiosta malli on mielenkiintoinen niin neuloa kuin katsoa.

 

Valitsin pääväriin langaksi pitkään hillotun vyyhdin Rva Silmusolmun Villasukkista hempeän vaaleanpunaisessa värissä nimeltään Herttuatar. Vadelmien punertava liila on Handun merinosukkista ja vihreä on Third Vault Yarnin Librarian Sockia värissä Cosmic Turtle. Ihanat värit ja ihanat langat! <3

Puikkoina 2 mm:n Zing sukkapuikot.

Sukat neulotaan varresta aloittaen. Varteen tehdään kirjoneuleesta ja "vadelmanypyistä" koostuva koristeraita ja jalkapöytään ennen kärkikavennuksia yksinkertaisempi kirjoneuleraita. Kantapää on ristiin vahvistettu lappukantapää ranskalaisin kantakäännöksin. En ole melkein muistanutkaan ristiinvahvistetun kantalapun olemassaoloa, mutta se oli pitkästä aikaa kiva tehdä ja mielestäni korostaa langan värinvaihteluita kauniisti. 

Ohje on selkeä ja se on kirjoitettu kolmelle koolle: 56, 64 ja 72 silmukalle. Yhden muokkauksen kyllä tein; ohjeessa lisätään reilusti silmukoita ennen molempia koristeraitoja (L-koossa 72 silmukasta 80 silmukkaan). Tässä on varmaan ajateltu, että kirjoneuleessa käsiala on usein vähän tiukempi kuin sileää neulottaessa. Itselläni käsiala ei kuitenkaan ole tiheydeltään kovinkaan erilainen, joten jätin lisäykset tekemättä. 

Kaiken kaikkiaan kiva kesäneule, johon tuli neulottua mukaan monta muistoa kesäreissun varrelta. :)